Blogit - Hallitusneuvottelut

Harakka: Se pyörii sittenkin, vaikka toisin ennustettiin

Timo Harakka — Wed, 08 Jun 2011 11:32:47 +0000

Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu jakoi tänään kristallipallo-palkinnon ennustuslaitokselle, joka onnistui parhaiten arvioimaan viime vuoden talouskehityksen. Tai epäonnistui vähiten. Toissa vuoden syvää sukellustahan ei osannut ennakoida yksikään pankki, tutkimuslaitos tai viranomainen. Keskimäärin mentiin metsään karmeat 7,5 prosenttiyksikköä – rahassa 15 000 000 000 euroa.

Ikävä kyllä viime vuoden talousnousun ennustaminen osoittautui yhtä vaikeaksi kuin romahduksen. Bruttokansantuote nousi reilut kolme prosenttia, mutta ennustajien keskiarvo jäi nollaan pilkku yhdeksään. Päätuomari, professori Kari Heimonen totesi kohteliaasti, että ”talousennusteet aliarvioivat pahasti suhdanteiden voimakkuuden Suomen taloudessa.”

Miten tämä on mahdollista? Kisaan osallistui kymmenen ennustelaitosta, jossa sadat hyvin palkatut tieteilijät uurastavat maailman hienoimpien tietokonemallien parissa. Varmasti syö miestä – ja miehiä nämä talousviisaat edelleenkin ovat – että hatusta vetämällä saa yhtä hyvän tuloksen kuin Suomen parhaiden aivojen työllä.

Syy on suurin piirtein se, että ennustajat eivät ennusta tulevaisuutta, vaan jatkavat menneisyyttä. Vanhojen käyrien päälle pannaan viivotin ja jatketaan viivaa, enintään pikkuisen eri kulmassa. Kun talouteen tulee häiriö, se yllättää kaikki, samoin korjausliike. Hienot yhtälöt ovat yht´äkkiä käyttökelvottomia.

Tämän harrastuksen voisi jättää omaan arvoonsa, paitsi että siihen nojaa koko Suomen yhteiskunta. Ennusteiden varaan rakennetaan hallitusohjelmaa. Se määrittää lopulta, paljonko maksamme veroja ja montako kalapuikkoa jää päiväkotilasten lautasille. Siksi on kohtalokasta, että ennustajat aliarvioivat Suomen vaihtotaseen kaksi- ja puolikertaisesti. Kansantalouden ulkomaanvelka supistui yli kolme miljardia enemmän kuin luultiin ,eli leikkauspaniikki oli siltä osin ihan turhaa.

Myös firmat seuraavat ennusteita, jotka lupasivat huonoja aikoja. Tähän varautuessaan yritykset vähentävät investointeja ja antavat työntekijöille potkuja. Ennustelaitokset odottivat viime vuodelta yksityisen kulutuksen olematonta kasvua. Mutta tosiasiassa me käytimmekin rahaa reippaasti enemmän. Kaupan ja työllisyyden pelastus on siis se, että kansalaiset eivät onneksi lue taloussivuja.

Tälläkin kertaa ylivertainen voittaja oli Nordea-pankki, joka saavutti eri sarjoissa selvästi eniten ykkössijoja. Kymmenestä ennustelaitoksesta vihoviimeiseksi jäi Suomen Pankki, joka meni selvästi useimmin pahiten pieleen.

Tämä on todella huono uutinen. Suomen Pankissa on ylivoimaisesti eniten tutkijoita, dataa ja laskentavoimaa ja hienoimmat makrotalouden mallit. Nämä dynaamis-stokastiset analyysit ovat nyt vakavassa kriisissä, ja sen myötä rahapolitiikka, josta Suomen Pankki vastaa, ja koko talouden suunnittelu. Jos yhteiskunta on auto, niin sen tietokone on nyt sekaisin, mittarit näyttävät mitä sattuu ja ohjaus lukkiutuu itsestään.

Koko taloustiede on syvässä kriisissä, mutta ei tunnusta sitä. Edes maailmanlaajuinen talouslama ei ole saanut aikaan muutosta vanhoissa opeissa, jotka johtavat meitä pahasti harhaan.
Einstein mullisti aikanaan fysiikan; missä on taloustieteen Einstein? Tai edes Galileo Galilei, joka todistaisi ekonomisteille, että ihmiset pyörittävät taloutta – eikä päinvastoin.

Kuva: Ennustajat ovat varovaisia tai vain mielikuvituksettomia. Lasku on paljon jyrkempi ja nousu selvästi ripeämpi kuin odotettiin.

Kuva: Nordea voitti toisena vuonna peräkkäin ennustekisan, jopa ylivoimaisesti. Yhtä selkeä hännänhuippu on Suomen Pankki.

Lainaus

Harakka: Soinin haamuhallitus suosii armeijaa

Timo Harakka — Wed, 01 Jun 2011 14:10:50 +0000

Valtiontalouden säästöihin joutuvat osallistumaan ihan kaikki. Eilen Ajankohtainen kakkonen kertoi että hallitusneuvotteluissa esitetyillä leikkauslistoilla ovat lapsilisät ja päivähoito. Mutta yksi laitos Suomessa on, jolta ei oteta. Ja se on armeija.

Ulko- ja turvallisuuspolitiikan työryhmä tiettävästi esittää, että puolustusmäärärahoja ei leikata. Se on merkittävä voitto kokoomukselle ja RKP:lle, sillä vaalikeskusteluissa vasemmisto ja vihreät olivat yhtä mieltä siitä, että ihan ensimmäisenä leikataan aserahoista.

Numerot tietysti elävät tunti tunnilta. Tällä hetkellä näyttää siltä, että kokoomuksen 2009 puolustuspoliittiseen selontekoon junailema armeijan menoautomaatti pysyy. Tuolloin puolustusmenoihin luvattiin kaksi prosenttia vielä sen päälle, mitä kustannukset nousevat. Kun inflaatio tällä hetkellä on kolme prosenttia, puolustusmenot siis nousevat automaattisesti viisi prosenttia eli noin sata viisikymmentä miljoonaa vuodessa.

Vasemmisto ja vihreät ovat neuvotteluissa vaatineet armeijalta satojen miljoonien aitoja säästöjä, mutta luultavasti ne saavat enintään suljettua tuon menoautomaatin. Siis samalla, kun koko muu yhteiskunta säästää, puolustusvoimien ei tarvitse oikeasti leikata yhtään mitään.

Hulluinta kaikessa on se, että armeija itse on suoraselkäisesti valmis talkoisiin. Komentaja Ari Puheloinen ilmoitti jo vaalien alla Maaseudun Tulevaisuudessa, että puolustusvoimia pitää uudistaa ja varuskuntien lakkautuksista päättää jo ensi vuoden alussa. Hän väläyttelee kokonaisten joukko-osastojen lopettamista.

Likainen työ jää sotilaiden omalle vastuulle. Mikään hallitus ei halua määrätä, että se ja se varuskunta suljetaan. Se antaisi aseet suoraan keskustapuolueelle, joka pääsisi elämöimään aluepolitiikalla, kuinka kaupunkilaisten hallitus tuhoaa maaseudun.

Samaan aikaan tuolla Säätytalolla vasemmisto ja vihreät ovat antamassa periksi myös kehitysavun nostamisessa. Miksi ihmeessä ne eivät valtaan noustessaankaan noudata omaa ohjelmaansa. Miksi?

Säätytalolla leijuu haamu, ja se on Timo Soinin haamu. Kuten Jukka Tarkka sanoi Ykkösaamussa maanantaina, hallitusneuvotteluita käydään poissaolevien perussuomalaisten ehdoilla. Jokainen puolue yrittää varmistaa sivustansa Soinin hyökkäyksiltä – siksi maanpuolustus on erityssuojeluksessa.

Tämä on Soinin kannalta kätevää. Perussuomalaiset tekevät hallitusohjelmaa, mutta heidän ei tarvitse kantaa siitä vastuuta. Mutta uutta haamuhallitusta käy sääliksi. Jos se jo nyt on noin peloissaan, niin seuraavina vuosina nähdään jo aivan täysi paniikki. Buu!

Lainaus

Harakka: Katainen vetää, Heinäluoma työntää

Timo Harakka — Mon, 23 May 2011 12:26:59 +0000

Tervetuloa tänne Säätytalolle, jossa käydään hallitusneuvotteluja SDP:n johdolla. Kuulitte aivan oikein. Jyrki Katainen kyllä vetää neuvotteluja, mutta Eero Heinäluoma työntää.

Samaan aikaan, kun työryhmät puurtavat omia ohjelmiaan, puuttuu olennaisin tieto eli se, mikä on hallituskauden talousraami. Pienet puolueet pelkäävät, että niiden saavutukset ruksitaan yli, kun huomataankin että juuri niihin ei ole varaa.

Vielä tänä aamuna kukaan ei tiennyt, mikä on demarien näkemys valtion säästötarpeesta. Minulle kerrottiin jopa, että SDP:n pääneuvottelijat olisivat jääneet tulematta eilisiltaiseen talousryhmän kokoukseen.

Eero Heinäluoman viivytystaktiikka on tuttua kokoomuslaisille jo edellisestä yhteisestä hallituksesta, jossa kuulemma valtiovarainministeriltä ei saatu vastausta edes kysymykseen ”tuleeko kahviin maitoa” ennen kuin viimeisellä hetkellä, kun ratkaisusta oli varmasti puristettu kaikki mahdollinen hyöty omalle puolueelle.

Demarit pelaavat aikaa ehkä myös pitääkseen vasemmistoliiton vielä mukana. Paavo Arhinmäki joutuu huomenna Timo Soinin höyhennykseen eduskunnan Portugali-paketista. Ja kun vielä kokoomus myllyttää Nato-myönteisyyttään, uhkaa tovereilta mennä kuppi nurin aika piankin.

Isoin taistelu käydään kokoomusjohtoisen valtiovarainministeriön ja vasemmiston suosiman Palkansaajien tutkimuskeskuksen välillä. Näkemysero on valtava. Ministeriö tyrkyttää kahdeksan miljardin euron leikkauslistaa, Palkansaajien mielestä jo nykyiset ja tulevat veronkorotukset riittävät ihan itsessään.

Tämän päälle pitäisi säästää pahan päivän varalle eli väestön ikääntymisestä johtuvan kestävyysvajeen kattamiseksi. Sen suuruudesta näkemysero on tasan sata prosenttia. Oikeisto leikkaisi neljä, vasemmisto kaksi miljardia.

Valtiovarainministeriön synkkikset ennustavat, että Suomen julkinen talous eli valtio plus kunnat pysyvät pakkasella monta vuotta, kun taas positiiviset palkansaajat ennustavat nollatulosta jo tänä vuonna ja itse asiassa kymmenen miljardin ylijäämää tälle vaalikaudelle.

Ristiriita on jo itsessään pirullinen, mutta asiaa mutkistaa vielä se, että kumpaankaan ei voi luottaa. Valtiovarainministeriön ja Palkansaajien ennusteet ovat olleet säännönmukaisesti aina ääripäissä, ja onnistuneet vielä huonommin kuin muut tutkimuslaitokset, pankit ja viranomaiset. Jyväskylän yliopisto on jakanut jo kolmentoista vuoden ajan parhaasta talousennustuksesta kristallipallo-palkinnon. Valtionvarainministeriö on voittanut yhden kerran, Palkansaajaa ei koskaan.

Viime kerralla kaikkien laitosten talousennusteet menivät keskimäärin metsään 7,5 prosenttiyksikköä. Se on todella, todella, todella paljon. Rahassa se tarkoittaa 15 miljardia euroa.
Jos valitun ennusteen osumatarkkuus on yhtä huono, on ihan sama, mikä säästötavoite nyt päätetään. Siksi on turha enää vitkutella. Jätän nyt Eero Heinäluomalle ja miksei koko neuvotteluporukalle työkalun, jolla säästötarve on helppo ratkaista täysin kiistattomasti. Lopputulos on taattu – tikkataululla.

Lainaus

Reality show odottaa!

Virpi Hukkanen, toimittaja, A-talk — Mon, 23 May 2011 08:01:50 +0000

Kuka ja kenen kanssa? Hallituksen muodostamisesta on tullut
päivittäinen jännityssarja.

Jo kuukauden on voinut seurata, kuka kansan valitsemista henkilöistä liittoutuu kenenkin kanssa ja kuka suuttuu seuraavaksi. Yhdet pääsevät valtakunnan komeinpien kristallikruunujen ja tyylihuonekalujen loisteeseen. Toiset jäävät ulos, eduskunnan työhuoneisiin.

Jännitys laukeaa aikanaan ja Jyrki Katainen saa hallituksensa kokoon. Sitten me kaikki pääsemme mukaan reality showhun, tosielämäohjelmaan!

Alkaa tuskallinen vääntö siitä, keneltä otetaan pois ja kuka saa ? vai saako kukaan. Joku joutuu maksamaan veroja entistä enemmän. Joku taas saattaa saada kipeästi tarvitsemansa korotuksen sosiaalitukiinsa. Jonkun palveluista leikataan, vanhuksen tai lapsen.

Suomessa ei eletä veitsi kurkulla niin kuin esimerkiksi Kreikassa
täällä hetkellä. Täällä talous kasvaa, mutta valtion kirstunvartijat
muistuttavat koko ajan velaksi elämisestä. Kammottavinta on se, että menoreikiä on liikaa suhteessa siihen, kuinka paljon suomalaiset pystyvät ansaitsemaan tulevina vuosikymmeninä.

Tässä showssa ei voi laittaa silmiä kiinni ja pyytää vierustoveria
tönäisemään, kun liian jännittävä kohta on ohi.

Lainaus