Blogit - Ylen tehtävä

Yle: Vahvoin eväin kohti tulevaisuutta

Thomas Wilhelmsson — Tue, 22 Sep 2015 07:39:29 +0000

Thomas Wilhelmsson on Ylen hallituksen puheenjohtaja.

Olen toiminut yhdeksän kuukautta Ylen hallituksen puheenjohtajana. Tulin tehtävään suurin odotuksin. Yle, kuten yliopistokin, on Suomen kulttuurin keskeisiä tukipilareita. Halusin nähdä, millaisin eväin Yle hoitaa tätä rooliaan.

Keväällä kiersin kaikissa Ylen yksiköissä tutustumassa niiden johtoon ja työntekijöihin. Oli helppo nähdä, että talon väki on vahvasti sitoutunut työhönsä. Yleläiset ovat ylpeitä Ylestään ja ovat innokkaasti mukana kehittämässä yhtiötä. Osaamistaso on korkea.

Tämä ei ole vain oma subjektiivinen mielipiteeni. Euroopan yleisradioliitto EBU:n vastikään suorittama peer-to-peer -arviointi Ylen toiminnasta oli erittäin myönteinen. Raportin julkistamistilaisuudessa arvioijat puhuivat useissa kohdin Ylen edelläkävijyydestä (avantgarde).

Toki kritiikkiäkin esitettiin, kuten hyvässä arviointiraportissa kuuluukin tehdä. Erityisesti kiinnitti huomiota, ehkä yliopistotaustani vuoksi, toteamus, että ”the ”silo” mentality is still dominant, when it shouldn’t be.” Arviointiraportti kolahti tietysti yliopistolaiseen, joka on tottunut pitämään vertaisarviointia kaikkein luotettavimpana laadunhallintakeinona.

Työtä digitalisaation edistämiseksi

Yle voi siis suunnistaa kohti tulevaisuutta vahvoin eväin. Vaikka kaksi liikenneministeriön asettamaa työryhmää on asetettu arvioimaan Suomen mediakenttää sekä erityisesti Ylen asemaa ja rahoitusta, olen vakuuttunut siitä, että Ylen toiminnan korkea laatu ja relevanssi tunnustetaan ja sen mukaan vältetään toimenpiteitä, jotka heikentäisivät laadukasta julkista palvelua. Yleä pidetään Suomen demokratian ja kulttuurin kannalta niin olennaisena ja laadukkaana toimijana, että sen saavutuksista halutaan pitää kiinni.

Voimassa oleva Ylen strategia korostaa Ylen kulkevan ”verkko edellä muutokseen”. Kaupallisen median vahva Yle-kritiikki kohdistuu usein juuri tähän. Yle mielletään verkossa vahvaksi ja läheiseksi kilpailijaksi. Varmasti joissakin tilanteissa tietynlaista kilpailuasetelmaa syntyykin, vaikka syy kaupallisen median nykyiseen ahdinkoon ei olekaan Ylessä, vaan mainostulojen karkaamisessa kansainvälisille foorumeille. Ylen on kuitenkin pakko olla verkossa. Digitaalisuus muuttaa syvällisellä tavalla yhteiskuntaamme ja median käyttöä, eikä Yle voi jättäytyä sivuun tästä kehityksestä vaarantamatta julkisen palvelun laatua ja tavoittavuutta.

Digitalisaatio on istuvan hallituksen ehkä kaikkein tärkein kärkihanke. Juuri digi-globalisaatiota hallitsemalla voidaan ottaa loikka, joka nostaa Suomen nykyisestä suosta. Tuntuisi tässä valossa perin oudolta, jos valtiovalta lähtisi olennaisella tavalla rajoittamaan tai vaikeuttamaan sellaisen yhtiön toimintaa, joka on monelta osin edelläkävijä digitalisaation saralla. Digitalisaation kehittäjää Yleä ei kannata kuristaa, vaan sparrata vielä parempiin suorituksiin.

Ylen pitää vastaavasti huolehtia siitä, että sen kehittämät uudistukset viedään mahdollisuuksien mukaan myös muiden suomalaisten mediayritysten käytettäväksi tai tueksi. Ylen ja kaupallisen median intressi ylläpitää monimuotoista tiedonvälitystä Suomessa on yhteinen.

Ylen uutta strategiaa laadittaessa on hahmotettava seuraavia askeleita digitalisaation vauhdittamaan muutosprosessiin. Painopiste on syytä siirtää tekniikasta sisältöihin.

Kuinka media palvelee tulevia sukupolvia?

Ylen vastikään tehdyssä riskikartoituksessa paljastui kiinnostava sisällöllinen huoli. Merkittävänä riskinä pidettiin sitä, että on kasvamassa uusia sukupolvia, joille Ylellä ei ole koskaan ollut mitään merkitystä. Nuoret etääntyvät Ylestä. Näiden sukupolvien mielenkiintoa on osattava herättää uusilla sisällöillä ja uusin tavoin.

Riskikartoituksessa nousi esiin myös huoli siitä, että Yle ei pysty uudistumaan riittävän nopeasti. Eli ei osata luopua vanhasta, jotta saavutettaisiin uutta. Uskon, ettei tämä riski toteudu. Organisaation sisältä noussut huoli siitä, että pysymme mukana muutoksen vauhdissa osoittaa, että Ylessä on valmiutta jatkuvaan kehittymiseen. Ja se on tarpeen, jotta Yle niin nykyisten nuorten kuin tulevienkin sukupolvien silmissä ansaitsee vahvan julkisen asemansa.

Nyt onkin kohdistettava strateginen mietintä sisältöihin ja tehtäviin, hyvin ennakkoluulottomalla tavalla. Millä sisällöillä, uusilla aluevaltauksilla, toiminnoilla ja vuorovaikutustavoilla Yle pystyy pitämään yllä uusien sukupolvien mielenkiinnon Ylen toimintaan?

Ylen haasteet eivät ole uniikkeja. Ylen johto tutustui vastikään Norjan sisaryhtiön NRK:n toimintaan, ja totesi norjalaisten pohtivan aivan samoja asioita kuin mekin. Mieltä nostattavaa oli kuulla Norjan hallituksen tilaamasta selvityksestä, joka tutkimukseen perustuen päätyi arvioimaan NRK:ta hyvin myönteisesti ja jonka pohjalta oli laadittu tiedonanto parlamentille (Melding till Stortinget 38, 20142015).

Oman toimintansa kehittämisestä norjalaiset korostivat, että painopisteen tulisi olla sisällöissä pikemminkin kuin välineissä. Tärkeätä on tukea organisaatiossa kasvavaa luovuutta, iskulauseella: ”Tight on strategy – loose on control”. Inspiroiva vierailu!

------

Tiedote 28.5.2015: Yle on laadukas ja moderni julkisen palvelun toimija

Lainaus

Ylen sivistystehtävä on tärkeämpi kuin koskaan

Ville Vilén — Mon, 21 Sep 2015 06:38:40 +0000

Ville Vilén on Luovat sisällöt -yksikön johtaja.

Sivistys on vaikea sana. Sille ei ole juurikaan vastineita muissa kielissä ja se herättää mielleyhtymän tyhmästä kansasta, jota viisaampien täytyy sivistää.

Sivistyksen kantasana on civis eli kansalainen, mutta sivistys on muutakin kuin tiedon kaatamista kansalaisen tyhjään päähän. Siihen kuuluu myös avarakatseisuus, henkinen kasvaminen ja sydämen sivistys.

Ylellä on laissa määritelty sivistystehtävä. Yhtiön tulee ohjelmistossaan ottaa huomioon sivistys- ja tasa-arvonäkökohdat sekä tarjota mahdollisuus oppimiseen ja itsensä kehittämiseen.

Laki on viisaasti kirjoitettu ja sanat ovat painavia. Se, miten tehtävää toteutetaan tässä ajassa, riippuu tietenkin tulkinnasta ja tulkitsijasta. Suomessa yleisradiolaki on kirjoitettu monia naapurimaitamme väljemmäksi, joten on selvää, että erimielisyyttä tulkinnasta syntyy.

Tulkitaanpa Ylen sivistystehtävää miten tahansa, siinä on syvä inhimillisyyden pohjavire. Ihmisen arvostaminen on myös yksi yhtiön arvoista.

Yhtiön arvoihin kuuluu myös riippumattomuus. Se tarkoittaa sellaista journalistista otetta, jossa ei oteta puolia vaan tarjotaan foorumi tärkeimpien asioiden käsittelylle ja haastetaan käsittelijät.

Journalisti ei voi tehdä työtään uskottavasti olemalla vahvasti jotakin mieltä asioista, jotka eivät ole faktoja vaan mielipiteitä. Tässä meidän täytyy olla erityisen tarkkoja. Esimerkiksi maahanmuuttoa koskevassa keskustelussa mielipiteet, arvot ja faktat ovat sekoittuneet pahasti ja sosiaalinen media hämmentää soppaa

Ylen sivistystehtävä on tärkeämpi kuin koskaan.

----

Tutustu Yle-lain määrittelyyn Ylen tehtävästä.

Lainaus

Hätäapu-Yleä ei Suomi tarvitse

Ismo Silvo — Tue, 08 Sep 2015 06:31:28 +0000

Ismo Silvo on Ylen julkaisujohtaja

Suomi keskustelee jälleen Ylen roolista ja resursseista. Hyvä niin. Julkisen palvelun elinvoima kumpuaa yhteisönsä kiinnostuksesta. Kansallinen keskustelu on julkisen palvelun menestyksen ravinto ja kehityksen valo!

Kuten muihinkin aatteisiin, suhtaudutaan julkisen palvelun yleisradioaatteeseen usealla tavalla. Keskustelussa esiintyy muutama perustapa ymmärtää Ylen rooli. Minä luokittelen nämä suhtautumistavat kolmeen aatemalliin: yhteisen julkisuuden Yle, kulttuuripoliittinen Yle ja hätäapu-Yle. Nämä ovat kuin kolme sisäkkäistä venäläistä puunukkea, ensimmäinen laajimpana ja muut pienenevästi sen sisällä.

Yhteisen julkisuuden yle-aatteen idea perustuu ihmisten tasa-arvoon yhteiskunnan ja kulttuurin jäseninä. Kaikkien on voitava kokea, edes hetkittäin, itsensä osaksi julkista yhteisöä. Kaikilla on oikeus tulla kuulluksi, nähdyksi ja osallistua julkiseen keskusteluun. Tässä yhteisessä julkisuudessa demokratia tekee päätöksiään ja synnyttää arvostuksiaan.

Yhteisen julkisuuden yle-aate ei lähtökohtaisesti vilkuile sivuille eikä katso mitä muu mediamarkkina tarjoaa. Yhteisö määrittää, millaista viestintää ja kulttuurisisältöä tuotetaan. Tällaisen Ylen tavoitteenasettelu on poliittista, ja tämän yle-aatteen mukaan hyvin toimiva julkinen palvelu on osa hyvin toimivaa julkista demokraattista yhteiskuntaa.

Kun tämä uloin kuori kierretään auki, sisältä löytyy kulttuuripoliitinen yle-aate. Se on toinen tapa ymmärtää Ylen tehtävä. Se on edellistä suppeampi, eikä se olisi kaikkien Yle. Se ei tavoittele korkeita demokratian ja tasa-arvon ihanteita, vaan tarjoaa yhden keinon hoitaa kansallista media- ja kulttuuripolitiikkaa. Yle on tässä ajattelussa veroin rahoitettu elinkeino- ja toimialapoliittinen instrumentti, jolla tuotetaan suomalaista mediasisältöä ja kulttuuria. Yle on tietyn suuruinen poliittisesti päätetty huoltovarmuusinvestointi suomalaiseen kulttuuriin.

Sisimpänä pienimpänä puunukkena on hätäapu-yle. Julkisen palvelun tehtävänä on tämän näkemyksen mukaan tehdä se, mikä kaupallisesti toimivalta medialta jää tekemättä. Demokraattinen yhteisö luovuttaa Ylen toimeksiannon poliittisen päätöksenteon ulkopuolelle. Yle varmistaa sen, että kaikki tarpeellinen viestintä minimissään tulee tarjotuksi. Näin Yle hätäapuna tai mediakentän hengenpelastajana valvoo, että mikään välttämättömäksi katsottu mediapalvelu ei kokonaan häviä upoksiin.

Tämän aatteen Yle olisi kuin erikoiskirjasto, joka tarjoaa spesialiteetteja pienelle joukolle, jos kaupallinen media onnistuu hyvin, ja hätäapua suuremmalle joukolle, jos kaupalliset ajat ovat huonot. Hätäapu-yle ei ylety tavoittamaan yleistä ja yhtäläistä julkisuutta. Missään Länsi-Euroopan demokratiassa ei tällaista julkisen palvelun mallia ole valittu.

Suomi on valitsemassa itselleen sopivinta Yle-ratkaisua. Tähän saakka on päädytty valitsemaan yllä olevista ensimmäinen, yhteisen julkisuuden Yle. Yhteiseen julkisuuteen perustuvalla toimeksiannolla on kyetty saamaan käytännössä koko suomalainen yhteiskunta julkisen viestintäyhteisön piiriin. Samalla Yle on kanavoinut varoja suomalaiseen kulttuurituotantoon enemmän kuin mikään muu yksittäinen toimija. Lisäksi on voitu varmistaa erityispalvelut, joita kukaan muu toimija ei ole tuottanut.

Yhteisen julkisuuden yle-aatteen juuret ovat liberaalin oikeusvaltion ideassa. Julkinen palvelu synnytettiin aikanaan osaksi tasa-arvoisten ihmisten oikeusvaltiota, ei osaksi mediamarkkinaa. Eurooppalaiset demokraattiset oikeusvaltiot ovat kerta toisensa jälkeen päätyneet tämän mallin taakse. Kun katsoo maailmaa ympärillämme, en voi kuin todeta, että nyt jos koskaan tätä Yle-aatetta on tarve ja velvollisuus viedä tulevaisuuteen.

Lainaus

Paljon asiaa, yksi viesti

Reija Hyvärinen — Tue, 11 Mar 2014 13:01:00 +0000

Reija Hyvärinen on Ylen viestintäjohtaja.

Seuraavan vuoden kuluessa Ylen pitää eri tavoin varmistaa, että Suomen poliittisilla päättäjillä ja vaikuttajilla on oikeat tiedot Yleisradiosta.

Keskustelu Ylen tehtävästä, rahoituksesta ja koosta ei vähene tai laannu. Pitkittyvä taantuma ja mediatoimialan heikkenevät tai ainakin sumuiset näkymät pitävät tästä huolen.

Yle on historian aikana onnistunut perustelemaan olemassaolonsa poliittisille päättäjille varsin hyvin. Mutta aina, kun taas kerran tullaan päätöksenteossa murroskohtaan, taitteeseen, vaaleihin, on muutos mahdollinen.

Mitä on työn alla?

A-studio on pyytänyt kansanedustajia pitämään päiväkirjaa lobbaamisesta. Saapa nähdä, päädymmekö me strategiaosaston Marit Ingvesin kanssa päiväkirjamerkintöihin. Niin toivon, sillä meidän tehtävänämme on jakaa tietoa, keskustella ja perustella eli hoitaa Ylen edunvalvontaa. Me Maritin kanssa olemme niitä paljonpuhuttuja lobbareita. Ylen asiaa puhuvat erilaisissa tapaamisissa tietysti monet muutkin. Ylen johtajat, sisällöntekijät, tuotantojen ja jakelun expertit, tekijänoikeusasiantuntijat ja muut.

Ylen puolta pidetään ennen muuta keskustelemalla.

On kuunneltava, vastattava kysymyksiin ja oiottava vääriä tietoja. Poliittisten päättäjien lisäksi Ylen tehtävästä on keskusteltava aktiivisesti myös muiden sidosryhmien kanssa.

Ylellä on valtava määrä sidosryhmiä, joiden etu on toimiva, vakaa Yleisradio. Kansalaisjärjestöt, kulttuurilaitokset ja taidemaailma, urheilujärjestöt, lasten- ja nuorten etuja valvovat tahot, kielivähemmistöjen edustajat, ay-liike ja kirkko, vain joitakin mainitakseni, ovat kaikki tahoja, joille toimiva julkinen palvelu ja Yle ovat tärkeitä. Kaikkiin näihin pidämme aktiivista yhteyttä. Jokaisen instituution palkkalistoilla on ihmisiä, joilla voi olla oikeita tai vääriä tietoja ja mielikuvia Ylestä.

Meidän on tiivistettävä myös aktiivista keskusteluyhteyttä elinkeinoelämään. Suomalainen luova talous – taiteilijoista tuotantoyhtiöihin, musiikin kustantajista elokuvantekijöihin – joutuu opettelemaan uutta polkua kohti muuttuvaa digitaalista maailmaa. Riskit ovat todellisia ja niitä luovan talouden yritykset ottavat koko ajan. Ylen julkinen palvelu ja pitkäjänteinen ja vakaa rahoitus voi auttaa koko av-toimialaa kasvattamaan ja luomaan Suomeen uutta työtä, hyvinvointia ja vientiä.

Tärkeä viesti juuri nyt on se, että Ylelle suunnattu rahoitus ei jää yleläisten käyttöön, vaan takaa paitsi hienoja sisältöjä suomalaisille, myös työtä ja hyvinvointia paljon laajemmille joukoille. Siksi Ylen edunvalvonta ei voi olla vain yleläisten edunvalvontaa.

Edunvalvonnan keinovalikoima on laaja. Meillä käy talossa vierailijoita päivittäin, me liikumme ja tapaamme vaikuttajia jatkuvasti, me viestimme medioiden kautta ja Twitterissä ja teemme paljon muuta.

Tämän ydinviestin haluaisimme välittää jokaiselle: Suomalaisen kansanvallan ja kotimaisten mediasisältöjen tueksi tarvitaan vakaa, pitkäjänteisesti kehittyvä Yleisradio, sillä mikä tahansa kansakunta säilyy elinvoimaisena vain, jos sillä on yhteistä tietoa ja yhdessä jaettua kulttuuria ja kokemuksia.

Ylellä on yksi hallitusohjelmatavoite: Varmistetaan Yleisradion kyky täyttää sille laissa annettu laaja tehtävä vakaalla politiikalla ja pitkäjänteisellä rahoituksella (myös hallituskaudella 2015–2019).

Näin suomalaisille taataan laadukas, monipuolinen, alueellisesti ja kielellisesti tasa-arvoinen julkinen palvelu. Ja taataan eduskunnalle ja viranomaisille monipuoliset mahdollisuudet valvoa Yleisradion julkista palvelua ja toimintaa. Nykyiset lait mahdollistavat tämän.

Lainaus

Löytyykö läpimurtoasenne sivulta 106?

Liisa Ojala-Walker — Mon, 04 Mar 2013 07:41:35 +0000

Kirjoittaja on Ylen henkilöstöjohtaja.

Me Ylen HR-yksikössä uskomme, että
•   joustavuus työn tekemisen suorituspaikkaan ja -aikaan liittyvissä järjestelyissä parantaa tulosta;
•   paras osaaminen saavutetaan, kun henkilöillä on halu ja kyky tehdä uutta ja toisin;
•   luova organisaatio saadaan kukoistaman loistavalla esimiestyöllä.

Uskomme näihin teeseihin, koska niiden toimivuudesta on näyttöjä.

Tiedämme, että halu tehdä työtä joustavasti ei ole iästä kiinni, vaikka Y-sukupolvi näyttävästi etulinjassa kulkeekin. Kuluvana vuonna lähdemme testaamaan, miten monimuotoisuutta Ylen sisällä voidaan lisätä, kun HR ja linjavastuiset esimiehet toteuttavat konkreettisia muutoksia työelämässä yhdessä halukkaiden kanssa. Muutokset tehdään tietysti niin, että työn luonne huomioidaan ja että myös parempi tulos on saavutettavissa. Ratkaiseva vipu voi löytyä yllättävästä asiasta. Se voi liittyä työkulttuuriin, työaikaan, pelisääntöihin, tavoitteisiin, työhyvinvointiin tai johonkin ihan muuhun. En tiedä, mutta otetaan selvää.

Ottamalla todesta hokeman ”Uusi työ on täällä” varmistamme, että myös seuraavan sukupolven kyvyt ovat Ylestä kiinnostuneita. Ylehän oli mukana myös Dialogi-hankkeessa, jonka tulokset julkistetaan 8.3.

Kehittäminen on esimiesten perusvastuuta, mutta se ei kuulu vain heille. Yle visio on tehdä maailmanluokan julkista palvelua. Siihen päästään vain osaamisen ja tekojen kautta. Jokaisen intohimosta, innostuksesta, rohkeudesta ja tahdosta asettaa omat huipputavoitteensa se syntyy. Ei muusta.

Esimiestyö viimeistelee kokonaisuuden. Esimies johtaa eli näyttää suuntaa, antaa palautetta ja arvioi tulosta. Esimies käyttää johtamisvapauttaan omalla tontillaan, oli tontti sitten suuri tai pieni. Tontin täytyy olla selkeä ja niin määritelty, että hyvät tulos on mahdollista tehdä. Esimies – ja koko johtamisketju – pitää huolen osaamisen ja tavoitetason kunnianhimosta.

Mika Waltarin teos Mikael Karvajalka innoitti Lauri Kivisen luomaan Yleen stipendijärjestelmän, jonka puitteissa muutama henkilö pääsee vuosittain työskentelemään ulkomailla. Tämä järjestelmä on vain yksi pieni esimerkki mahdollisuuksista, joita Yle tarjoaa henkilökunnalleen oppia uutta ja kehittyä.

Waltarin Karvajalan sivulla 106 lukee: ”...minulla on tapana synnynnäisen ja pinttyneen tiedonhaluni takia kerätä matkoillani kaikenlaisia hyödyllisiä tietoja, tarvitsinpa niitä tai en, koska milloinkaan ei voi etukäteen tietää, milloin mikin tieto on hyväksi.”

Hyvä asenne. Suorastaan elinehto.

Lainaus

Vierailuja, vaikuttamista ja vuoropuhelua

Reija Hyvärinen — Wed, 30 Jan 2013 16:20:46 +0000

Kirjoittaja on Ylen viestintäjohtaja.

Työstä ja tehtävästä riippumatta meillä kaikilla Ylessä on - ja pitää olla - selkeä käsitys siitä, miten monipuolisin tavoin Yle tuottaa arvoa suomalaisille ja suomalaiselle yhteiskunnalle. Kaikilla Yle-veron maksajilla tätä tietoa ei ole. Selvää on myös, että Ylen tehtävästä keskustellaan, Yleä seurataan ja Ylen hyödyllisyyden perään kysytään.

Yle on koko kansan yhtiö ja meidän pitää kuunnella suomalaisia, laajentaa verkostojamme ja tavoittaa keskusteluyhteyteen myös uusia ryhmiä. Meidän on jatkuvasti vakuutettava kansalaiset ja päättäjät kyvystämme toteuttaa meille annettu tehtävä parhaalla mahdollisella tavalla. Meidän on kerta toisensa jälkeen kohdattava meitä seuraavat kyseenalaistajat.

Viestimme Ylen arvosta, monipuolisuudesta ja tehokkaasta rahankäytöstämmekin on oltava selkeä. Järkevän rahankäytön perään kysytään aivan erityisesti tässä taloustilanteessa, kun taantuma on totta yhä useamman elämässä.

Kuluva vuosi on suuri viestintäpoliittisen murroksen vuosi, kun koko viestintälainsäädäntö laitetaan yhteen pakettiin ja viedään eduskuntaan. Tekijänoikeudet on sekin kokonaisuus, josta suomalaisen luovan alan tekijöiden, järjestöjen, yritysten ja päättäjien kanssa on puhuttava paljon. Yle haluaa edistää työtä tekijänoikeusmallien uudistamiseksi, jotta sisältöjä voidaan tuoda eri välineissä mahdollisimman laajasti kaikkien ulottuville.

Ylen merkitys ja tarpeellisuus välittyy ohjelmistojemme ja palveluidemme kautta. Ylen monipuolisuudesta on kuitenkin tärkeää päästä keskustelemaan ihmisten kanssa myös kasvotusten. Useimmiten ihmiset muodostavat mielipiteensä Ylestä vain oman tai lähipiirin mediankäytön kautta.

Erilaisissa tapahtumissa, vierailuilla, keskusteluissa ja kohtaamisissa kasvokkain on mahdollista jakaa tietoa ja oivalluttaa ihmisiä siitä, miten monipuolinen sekä monin ja yllättävinkin tavoin hyödyllinen Yle erilaisille suomalaisille on. Siksi erilaista jalkatyötä ja viestintää julkisen palvelun tehtävästä on jatkettava ahkerasti tänä vuonnakin. Se on meidän työtämme Yle viestinnässä ja toki siihen omissa piireissään osallistuu jokainen yleläinen, jolta Ylestä tai Yle-verosta kysytään.

Vuonna 2013 Yle viestinnällä on vireillä useita vuoropuhelua edistäviä ja Ylen arvosta kertovia hankkeita:

Viestintä ja keskustelu Yle-verosta ja sen oikeutuksesta.
Koko kansan Yle -strategian tunnetuksi tekeminen eri tavoin erilaisille, myös uusille sidosryhmille.
Ylen arvon aktiivisempi viestiminen medialle ja sitä kautta kansalaisille.
Paremman vuorovaikutuksen ja keskusteluyhteyden kehittäminen kansalaisten kanssa koko kansan Ylestä.
Tietoyhteiskuntakaareen liittyvä seuranta (keväällä lausunnot, syksyllä lakipaketti eduskunnassa) sekä vaikuttaminen tekijänoikeuslainsäädäntöön.
Uuden, kevyen Yle Kulmilla -konseptin kehittäminen ja vieminen käytäntöön eri puolilla Suomea.
Yhteistyö oppilaitosten ja kirjastojen kanssa.

Me kerromme näistä asioista medioille ja toimittajille, viestimme verkon keskusteluissa ja tuotamme julkaisuja. Parin viime vuoden aikana Yle on myös avautunut hienosti, kun vierailuja ja tapahtumia on ollut enemmän sekä Ylessä että Ylen ulkopuolella. Yle viestintä toteutti viime vuonna lähes 100 eri tapahtumaa, joissa Ylen toimintaa avattiin niin nuorille kuin vanhoillekin suomalaisille. Pienimmissä oli mukana muutamia kymmeniä ihmisiä, suurimmissa satoja. Medioiden kautta tapahtumat levisivät tuhansien tietoon. Lisäksi Ylessä kävi 8000 vierasta kaikille avoimilla, opastetuilla Yle-kierroksilla.

Tervetuloa keskustelemaan ja kysymään Ylestä! Ylen viestintä ottaa vastaan palautetta, etsii vastauksia kysymyksiin ja kertoo Ylen tehtävästä.

Lainaus

Nenät kaakkoon

Lauri Kivinen — Thu, 01 Nov 2012 06:38:57 +0000

Lauri Kivinen on Yleisradion toimitusjohtaja.

Nenäpäivä kokoaa jälleen Yleisradion ja suomalaiset pitämään hauskaa hyvän asian puolesta. Tavoitteena on maaotteluhengessä kuroa kiinni brittien viisinkertaista lahjoitusintoa, mutta tämän kilpailun tavoitteena ei ole voitto vaan kehitysmaiden lasten saaminen kouluun.

Ensimmäistä kertaa Nenäpäivän tunnelmaan viritellään historiallisella kahdeksan radiokanavan yhteisellä viikon mittaisella lähetyksellä, Nenä-radiolla. YleX kisaa kovatasoisessa seurassa kaupallisten kanavien kanssa lähetyksen aikana kerätystä suurimmasta lahjoituspotista. Nenäpäivänä meillä kaikilla on lupa hullutella ja Ylelläkin on silloin hyvä syy heittäytyä mediatalojen rajat ylittävään, uudenlaiseen ja hauskaan yhteistyöhön.

Perjantaina 9.11. Nenäpäivä huipentuu tuttuun tapan Tohlopista tehtävään viiden tunnin suoraan lähetykseen Yle TV2:ssa. Illasta on tulossa huikea! Yleisradion tehtävä julkisen palvelun yhtiönä on tuottaa suomalaisille rikastuttavia elämyksiä ja yhteisiä kokemuksia. Nenäpäivä - show on naurattava ja itkettävä elämys, parhaimmillaan yhdessä perheen tai ystävien kanssa nautittuna.

Ohjelmien tekeminen on satojen ihmisten yhteinen ponnistus. Yleläiset laittavat itsensä likoon yhdessä tunnettujen suomalaisten tv-tähtien ja artistien kanssa, mutta tv- ja radio-ohjelmien tekemiseen osallistuu myös poikkeuksellisen suuri joukko ihan tavallisia suomalaisia kun alueradioissa ja Tohlopin studiossa otetaan vapaaehtoisten avulla vastaan lahjoituksia.

Yleisradio toteuttaa Nenäpäivässä omaa yhteiskuntavastuutaan. Kannustan kaikkia osallistumaan. Jos jokainen antaa vähän, saamme yhdessä aikaan paljon.

Nenäpäivä muuttaa maailmaa oikeudenmukaisemmaksi viihteen voimalla ja keinoin. Se sopii Ylen arvoihin kuin nenä päähän.

Merkityksellistä, luovaa ja rohkeaa Nenäpäivää 2012!

Lainaus

Ismo Silvo: Kenen asialla on eettisesti hyvä Ylen ohjelmatyö?

Ismo Silvo — Mon, 08 Oct 2012 09:12:33 +0000

Ismo Silvo on Ylen julkaisujohtaja.

Aika ajoin journalistiikassa pohditaan toimittajan roolia ja ammatillista minäkuvaa. Onko hyvä toimittaja totuuden sankari, vääryyttä vastaan taisteleva asianajaja, heikkojen puolestapuhuja ja totuutta etsivä tutkija? Vaikuttava viestijä tietää roolinsa.

Roolia on syytä etsiä ja pohtia myös tuoreiden Ylen ohjelmatoiminnan eettisten ohjeiden pohjalta. Millaisen roolin Ylen ohjelmatoiminnan ytimeen luomme, mikä on perimmäinen ammatillinen minäkuvamme? Se on kirjattu OTSiin.

Yle tähtää korkeisiin arvoihin: luotettavuuteen ja ihmisen arvostamiseen. Riippumattomuus on tärkein välinearvo näitä tavoiteltaessa. Oikeastaan koko OTS on näiden arvojen aukikirjoittamista ja niiden työarkeen asetettua keskinäistä punnintaa.

Ylen johdon seminaarissa Vierumäellä alkukesällä kysyttiin, mikä arvo korostuu lähitulevaisuudessa Ylen tavoitteiden toteuttamisen kannalta. Aika selväksi ykköseksi nousi riippumattomuus. Ymmärsin viestin silloin niin, että nyt korostuvat Ylen omat valinnat, Ylen omille tavoitteille uskollinen journalismi ja sisällöntuotanto. Nyt jos koskaan on sen kuulun oman pelin paikka ja aika. Ylen on ennen kaikkea katsottava itseensä.

Riippumattomuus on, OTSin sanoin, kykyä tehdä omia tarkkoja havaintoja, uskallusta kysyä ja kyseenalaistaa. Vapaana painostuksesta ja ilman oman edun tavoittelua. Tämä kohta jos mikä kiinnittää eettiset ohjeet kaikkeen sisältöömme, taiteelliseen ja elämykselliseen yhtä lailla kuin tietopohjaiseen journalismiin. Riippumattomuus ei ole irrallisuutta ja erillisyyttä. Jo ihan ensimmäisessä paragrafissa OTS kirjaa, että toteutamme arvojamme vuorovaikutuksessa kansalaisten kanssa. Monet muutkin julistukset näinä verkkoviestinnän aikoina vaativat avoimuutta, käyttäjien mukaan ottamista, osallistamista.

Kun otamme muut mukaan, kenen asiaa silloin ajetaan? Milloin osallistaminen johtaa osapuolisuuteen? Lyökö avoimuus riippumattomuutta korville? Perustammeko tekemisemme omiin vai muiden havaintoihin?

Kenen asialla siis? Kysyttäessä vastaan itse useimmiten yksioikoisesti, että Ylen ohjelmatoiminta ei ole kenenkään asialla. Emme ole osapuoli. Se on helppo tapa kuitata riippumattomuus. Vastaus lienee kuitenkin väärä. Luulen, että verorahoituksen aikakausi alkaa vaatia yhä useammin Yleltä osapuolisuutta: pelastakaa suomalaista kulttuuria, tuokaa meille takaisin historiamme, antakaa vähemmistöille heidän äänensä!

Kaikissa tarinoissa on aina joku sankari. Sankari pelastaa, hankkii ja tuo meille jotain arvokasta. Niin uutisjutussa, ohjelmassa kuin OTS-ohjeissakin. Muuten juttu tai teos ei aukene eikä johda ymmärrykseen.

Riippumattomassa ohjelmatyössä mielestäni tämä pelastustehtävä pohditaan joka kerta läpi. Mitä arvoa tuotamme juuri tällä jutulla tai ohjelmalla ja kenelle? Otamme aina jonkin roolin, sitä ei voi paeta irrallaan olevaan olemiseen, kuuntelemattomuuteen tai vaikuttumattomuuteen. Riippumaton luomis- ja ohjelmatyö pohtii ja arvioi itse motiivinsa, tulee niistä tietoiseksi ja keskustelee niistä sekä kollegojen että yleisöjensä kanssa.

Kenen asialla siis on eettisesti hyvä Ylen ohjelmatyö? Pohtikaamme se joka kerta läpi.

Lainaus

Suuri päivä!

Reija Hyvärinen — Thu, 21 Jun 2012 08:45:11 +0000

Kirjoittaja on Ylen viestintäjohtaja.

Keskiviikko 20.6.2012 jää historiaan Ylen suurena päivänä. Silloin eduskunta hyväksyi lopullisesti uuden lainsäädännön, jolla Ylen tehtävä määritellään ja yhtiön rahoitus ja asema turvataan Yle-verolla.

Tälle päätökselle kannattaa uhrata kiitollinen ajatus. Olemme saaneet paljon! Kiitos jokaiselle, joka on vaikuttanut ratkaisun syntyyn tekemällä hyviä ohjelmia, palveluja ja uskottavaa julkista palvelua – jo kauan! Kiitos kaikille niille suomalaisille, jotka katsotte ja kuuntelette ohjelmia ja käytätte Ylen palveluita! Ja kiitos kansanedustajille, jotka päätöksen tekivät. Päätös kertoo rohkeudesta, päättäväisyydestä ja halusta vaikuttaa kauas tulevaisuuteen. Yle on keino siihen.

Luottamusta on nyt osoitettu. On päivänselvää, että me Ylessä tunnemme vastuumme ja hoidamme meille annetun homman. Työ jatkuu – samoin meihin kohdistettujen odotusten lunastaminen.

Yle-päätös kertoo vahvasti, että suomalainen yhteiskunta uskoo Yleen. Se uskoo poliittisen kentän kaikilla laidoilla Ylen koeteltuun kykyyn välittää luotettavaa tietoa ja oivaltavaa ajankuvaa. Se uskoo myös haluun inspiroida suomalaisia, taitoon luoda suomalaista kulttuuria ja ylläpitää kotimaisia kieliä. Päätös viestii välillisesti myös kansalaisten luottamuksesta meihin.

Meidän tehtävämme Ylessä on nyt median keinoin varmistaa, että kaikki suomalaiset pysyvät mukana yhteiskuntamme kehityksessä. Ketään ei saa jättää kelkasta.

Vaikka mediamaailma pirstaloituu, minä uskon, että yhteisten tarinoiden kertominen ja yhteisyyden, yhteisön luominen ja ylläpitäminen on lopulta tärkein syy, miksi suomalainen yhteiskunta päätti meidät haluta ja rahoittaa.

Tämän lisäksi meidän on kyettävä lunastamaan lupaus kuunnella "Sinun tarinasi". Meidän on osattava tehdä merkityksellisiä sisältöjä eri asioista kiinnostuneille, eri-ikäisille ja erilaisiin alakulttuureihin kuuluville ihmisille. Ja samanaikaisesti meidän on pystyttävä uusin tavoin kertomaan suomalaisen yhteiskunnan ja suomalaisten yhteistä tarinaa.

Meidän Ylessä on kyettävä nyt näkemään mahdollisuudet, jotka meille on annettu. Meidän on osattava uudistua ja yllättää suomalaisten lisäksi itsemme. Meidän on osattava ymmärtää erilaisia tarpeita, motiiveja ja toiveita ja segmentoida tarjontaamme. Sen lisäksi meidän on oltava hienovaraisia ja herkkiä; me emme halua jakaa suomalaisia emmekä viestittää, että kukaan jäisi tarjontamme ulkopuolelle.

EU-komissio painottaa tiedonannossaan vuonna 2009 laajan yleisradiotoiminnan merkitystä kansalaisten osallistamisessa ja koko yhteiskunnan puhuttelemisessa.

"Julkista yleisradiotoimintaa ei voida verrata julkiseen palveluun millään muulla talouden alalla. Mikään muu palvelu ei pysty samanaikaisesti kattamaan yhtä laajaa osaa väestöstä, tarjoamaan yhtä paljon informaatiota ja ohjelmasisältöä sekä vaikuttamaan sekä yksittäisten ihmisten että yleisön mielipiteisiin". Yleisradiotoiminta "edistää julkista keskustelua ja varmistaa viime kädessä kaikkien kansalaisten jonkinasteisen osallistumisen yhteiskunnallisiin asioihin".

Yle tarvitaan, sillä Yle yhdistää suomalaisia. Yle on mahdollisuus, silta meille kaikille, jotta paremmin ymmärtäisimme toisiamme ja sitä mitä tässä maassa ja maailmassa tapahtuu.

Lainaus

Löydä Yle!

Reija Hyvärinen — Fri, 09 Dec 2011 13:09:38 +0000

Kirjoittaja on Ylen viestintäjohtaja.

Mikä on Ylen tehtävä?

Näinä päivinä Suomessa odotetaan eduskuntaryhmien puheenjohtajien ja viestintäministeri Krista Kiurun esitystä Yle-paketista. Myös me Ylessä odotamme sitä. Julkisuudessa puhutaan Ylen rahoittamisesta ja puhutaan paljon myös Ylen tehtävän määrittelystä, joka sekin sisältyy ministerin pakettiin.

Ylen toiminnan ja Ylen ohjelmien pitää erottua kaupallisista vaihtoehdoista. Itse ajattelen, että ohjelmiemme on erotuttava otteellaan ja sisällöillään.

Tämä edellyttää jokaiselta yleläiseltä katseen tarkentamista ja skarppaamista entisestään.

Meidän on ohjelmatyössä tehtävä kirkkaita, rohkeita ja riippumattomia havaintoja ihmisistä ja maailmasta. Tämä pätee kaikkeen Ylen sisältöön, oli se sitten viihdettä tai asiaa. Meidän on pidettävä mielessä, että suomalaisia koskettava ja puhutteleva sisältö on työmme ydin.

On myös pidettävä huolta siitä, että sisältömme löytyvät helposti kaiken muun maailman mediatarjonnan joukossa. Tämä on kovaa hommaa, sillä maailma tulvii mediaa. Uutisia seurataan erilaisiin tarpeisiin ja erilaisissa mielentiloissa kuin vaikkapa viihdettä. Lasten sisältöjen kilpailukenttä on ihan oma maailmansa. Entäs nuoret?

Ajankohtaisjournalismia pitäisi sitäkin tehdä niin, että se erottuu uutisista. Radio, tv ja netti ovat kaikki oma maailmansa, ja mediankäyttö on joka mediassa erilaista. Meidän tekijöiden on nykyistä paremmin opeteltava tuntemaan Ylen kilpailuympäristö: se mitä muut tekevät, miten suomalaiset elävät ja toimivat ja miten tarinoita kuljetellaan televisiosta nettiin ja takaisin, välillä radioonkin koukaten.

Tulevan vuoden aikana me Ylessä selkeytämme toimintaamme. Me haluamme tehdä selkeitä sisältökokonaisuuksia, jotka entistä paremmin löytyvät esimerkiksi aina tiettyyn kellonaikaan. Me profiloimme uudelleen radio- ja tv-kanavia juuri siksi, että haluamme parantaa ohjelmien ja palvelujen löydettävyyttä ja erottuvuutta. TV1 saa ja sen pitää erottua TV2:sta, jotka myös erottuvat Yle Teemasta ja FST5:stä. Radio Suomen pitää erottua YleX:stä. Ja Ylen nettisisältöjen pitää erottua kaikista maailman muista nettisisällöistä.

Meillä on jo olemassa monipuolinen Yle. Haluaisimme päästä siihen, että kaikki suomalaiset tuntisivat monipuolisen Ylen joltakin kolkalta omakseen. Tällainen tunne tulee vain, jos jokainen löytää Ylen tarjonnasta itselleen merkityksellisiä sisältöjä ja juttuja.

Me uskomme, että kirkkaille, rohkeille ja riippumattomille havainnoille on tilausta! Ensi vuonna haluamme tehdä töitä sen eteen, että kaikenikäiset suomalaiset löytävät sisältömme.

Lainaus