Blogit - kansalaisjournalismi

Katsokaa mun jääkaappiin! Periscooppaajat ovat ihan oma lajinsa

Tuija Aalto — Tue, 07 Apr 2015 17:01:44 +0000

Television tulevaisuus - raportissa (pdf) kaupallisen television pahimpana tulevaisuuden uhkana nähdään uudet alalle tulijat. Uhkaajan roolissa on nähty niin Netflixin, HBO Nordicin ja Viaplayn kaltaiset tv-kanavista riippumattomat videokirjastot kuin kaiken kansan luovuuden runsauden sarvi YouTube.

Nyt on taas tilaa uudenlaisen luovuuden kukkia, kun sosiaalisen median palvelu Twitter osti suorat ad hoc -kännykkävideolähetykset mahdollistavan Periscope - palvelun. Reilussa viikossa Periscope -käyttäjät ovat jo ehtineet muodostaa omaa alakulttuuriaan: kiinnostaisiko vaikkapa jääkaappien vilauttelu?

Näin Periscope toimii

Periscopen idea on kokemuksen jakaminen - sovelluksen avulla on mahdollista näyttää, mitä itse näkee.

Sovelluksen saa tällä hetkellä Applen laitteisiin ja Android -versio on tiettävästi tulossa. Sovellukseen kirjaudutaan Twitter-käyttäjätunnuksilla, ja lähetyksen alkaessa sovellus julkaisee käyttäjän niin halutessa Twittwerin aikajanalla tiedon kaikille henkilön seuraajille. Lisäksi sovellus julkaisee halutessa sijaintitiedon.

Periscopessa on ideana seurata itseä kiinnostajia käyttäjiä, ja tulla itse seuratuksi. Arvostusta sisällölle osoitetaan koskettamalla ruutua, mikä nostattaa sydämen kuvia jotka nousevat rykelminä kuvan päällä alhaalta ylös.

Jos sovellukselle on antanut ilmoitusasetuksissa luvan, se kurnahtaa omintakeisella äänellään aina kun joku omista seurattavista käynnistää lähetyksen.

Guardian-lehti on listannut 10 "scouppaaja"-tyyppiä toimittajista pervoihin. Journalistisesta näkökulmasta hyödyllisimmillään palvelu on äkkiä leimahtavissa uutistilanteissa. Periscope-käyttäjät saattavat siis olla kiinnostavia ensimmäisiä kuvan lähteitä sieltä, missä jotain uutisarvoista tapahtuu. Jos teet ammatiksesi markkinointia tai viestintää tai työhösi muuten kuuluu pysyä ajan tasalla sosiaalisen median uusista muodoista, kannattaa palveluun jossain vaiheessa hiukan tutustua.

Ajanvietteeksi Periscopen käyttö saattaa myös sopia - mikäpä mainiompi tapa nojatuolimatkustella kuin kurkistella ihmisten arkeen intiimisti kännykän kautta. Nyt kun palvelu on uusi, käynnissä olevien lähetysten lista täyttyy kummallisista kokeiluista, mutta ajan mittaan voi odottaa helmien nousevan pintaan. Periscopen tekijät olivat ensimmäisen viikon jälkeen iloisia mm. palvelussa tarjotusta mahdollisuudesta piipahtaa Pariisin Oopperan Baletin tanssitunnilla.

Tavoitteena on - ei vähempää - kuin teleporttaamista muistuttava kokemus.

Tekijänoikeudet

Periscopen käyttöehdoissa sanotaan, että tekijänoikeus sisältöön säilyy sisällön tuottajalla, jonka kuitenkin on annettava Twitterille lupa jakaa sitä parhaaksi katsomallaan tavalla kolmansien osapuolien kanssa (Periscope TOS, 5, Your Rights).

Palvelussa on jo ehditty nähdä tekijänoikeuksien loukkauksia, koska joidenkin mielestä on hyvä idea jakaa suosikkiartistin keikka kavereillekin. Twitter pidättää oikeuden - mutta ei sitoudu omasta aloitteestaan - poistamaan tekijänoikeuksia mahdollisesti loukkaavaa sisältöä.

Katso myös: Journalismin uudet muodot: Yllin kyllin videota

Lainaus

Miten Yle voisi auttaa meitä saamaan äänemme paremmin kuuluviin?

Nuppu Gävert ja Ville Tikka — Thu, 18 Dec 2014 05:35:29 +0000

Kun yli 40 miljoonan jäsenen kansainvälinen liike toimii muutosvoimana politiikassa ja yhteiskunnassa, elämme uudessa maailmassa. Avaaz.org, jonka nimi tarkoittaa suomeksi ääntä, on yksi suurimmista ja vaikutusvaltaisimmista yhteiskunnallista toimintaa edistävistä verkottuneista organisaatioista maailmassa. Se tuottaa kansainvälisiä kampanjoita merkittävistä aiheista, kuten ilmastonmuutoksesta tai ebolan vastatoimista, sekä auttaa ihmisiä luomaan kampanjoita paikallisten ongelmien ympärille.

Suoran demokratian toimintatavat ovat tulleet oletusarvoisiksi tavoiksi osallistua yhteiskunnan toimintaan, minkä esimerkiksi kansalaisaloite on käytännössä mahdollistanut lainsäädännön tasolla. Olemme siis keskellä yhteiskunnan perusrakenteita ja instituutioita muuttavaa vallan ja resurssien hajautumista, joka vahvistuu hyppäyksin edelleen lisääntyvän digitalisaation ja globalisaation myötä.

Nämä kehityskulut vaikuttavat mediakenttään monin tavoin. Kun tieto ja resurssit ovat pitkään jakautuneet hyvin epätasaisesti ja vallankäyttö politiikassa ja taloudessa tapahtunut pääasiassa ylhäältä alas ja ilman läpinäkyvyyttä, nyt yhä useammalla on pääsy tietoon ja työkaluihin, sekä mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa. Median roolina ei siten ole enää ainoastaan toimia tiedonvälittäjänä ja yhteiskunnan vahtikoirana, vaan sen odotetaan nyt auttavan ihmisiä toimimaan vastaavissa tehtävissä, jotta yhä useampi suomalainen voi osallistua aktiivisesti merkittävien kysymysten käsittelyyn ja ongelmien ratkaisemiseen. Tämä tarkoittaa myös Ylen julkisen palvelun roolin uudelleen miettimistä.

Kuvasimme edellisessä blogikirjoituksessa, kuinka yhteiskunnallinen arvonluonti tulee nähdä toimintana, joka auttaa synnyttämään mahdollisimman monipuolista arvoa mahdollisimman usealle ihmiselle. Esimerkiksi arvoa ja arvonluontia laajasti tutkineen London School of Economicsin antropologian professori David Graeberin mukaan arvoa ei ole sisällöissä, teknologioissa tai palveluissa itsessään, vaan arvo syntyy aina mahdollistetun toiminnan ja tähän liittyvien jaettujen merkitysten kautta. Sosiaalista arvoa voidaan ajatella muodostuvan, kun organisaatiot mahdollistavat ihmisille tärkeitä sosiaalisia käytänteitä. Kulttuurista arvoa syntyy puolestaan kun toiminta liittyy yhteiskunnassa tärkeiksi koettuihin yhteisiin kulttuurisiin merkityksiin.

Muutostoimisto Wevolven yhdessä Yle Strategian kanssa toteuttamassa Ylen yhteiskunnallisen arvonluonnin uudet mahdollisuudet -selvityksessä (PDF) määriteltiin kuusi roolia, joissa media voi synnyttää uutta arvoa suomalaiseen yhteiskuntaan. Kaksi näistä korosti vaihtoehtoisten näkökulmien ja monipuolisten äänien kuulumista yhteiskunnassa sekä avoimen demokratian ja toimivan kansalaisyhteiskunnan edistämistä. Nyt meidän tulisi yhdessä miettiä, miten näitä rooleja voisi toteuttaa uusin tavoin.

Kuinka Yle voisi edistää vaihtoehtoisten näkökulmien esille tuomista?

Hyvinvoiva ja tasa-arvoinen yhteiskunta rakentuu moniäänisyyden ja monikulttuurisuuden varaan. Kun pyritään käsittelemään yhteiskunnallisia haasteita, on eri äänien esiintuominen välttämätön edellytys niin kokonaiskuvan muodostamiseksi kuin yksityiskohtien ymmärtämiseksi. Haasteena on kuitenkin usein se, että valtamediat keskittyvät pääasiassa isojen kertomusten käsittelemiseen, jolloin vaihtoehtoiset näkökulmat eivät pääse riittävästi esiin.

Ehkä Ylen uutena tavoitteena voisikin olla auttaa kaikkia suomalaisia iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, elämäntilanteesta, taustasta tai vakaumuksesta riippumatta tuottamaan heille merkityksellisiä sisältöjä ja saamaan äänensä kuuluviin yhteiskunnassa? Tämä voisi auttaa rakentamaan uusia siltoja eri kulttuurien, ryhmien ja näkökulmien välille ja luomaan konfliktien sijaan yhteisymmärrystä. Samalla voisimme ymmärtää paremmin, kuinka niin eriarvoistuminen kuin ‘ääripäistyminen’ luovat uhkia yhteiskunnalle ja hyvinvoinnille.

Ääneen tulisi siten päästää rohkeasti eri vähemmistöjen edustajat ja mielipidevaikuttajat, myös muualla kuin A2 -illoissa. Kenties tämä voisi tapahtua antamalla ihmisille välineitä ja kanavia omien näkökulmien esittämiseen, sekä toimimalla kuraattorina merkittävien tarinoiden esiintuomiseksi. Myös avoin data voisi toimia tehokkaana työkaluna. Tutkiva kansalaisjournalismi yhdistettynä arkistojen avaamiseen voisi auttaa käsittelemään historiaa uusin tavoin, purkaen vanhoja merkityksiä ja rakentaen uusia moniäänisiä tarinoita.

Sandy Storyline -sivu on kiinnostava esimerkki alustasta, joka on osallistanut ihmisiä kertomaan videoin, kuvin ja kirjoituksin omista kokemuksistaan, tässä tapauksessa Sandy-hirmumyrskyn vaikutuksista New Yorkin kaupunginosien elämään. Hankkeen tavoitteena on tuoda henkilökohtaiset tarinat osaksi laajempaa keskustelua niin taloudellisesta epätasa-arvoisuudesta, ilmastonmuutoksen vaikutuksista ja rannikkojen tulevaisuudesta.

Miten Yle voisi tukea avoimempaa demokratiaa?

Kansalaisaloitteen viimeaikaisesta voimannäytöstä huolimatta osallistuminen avoimeen demokraattiseen keskusteluun ja päätöksentekoon on edelleen varsin vähäistä. Äänestämisen lisäksi ihmiset ja yhteisöt kaipaavat yhä käytännöllisempiä tapoja vaikuttaa suoraan omaan elämäänsä ja edistääkseen tärkeiksi kokemiaan asioita ja kiireellisiä ongelmia.

Median ja erityisesti Ylen koetaan olevan keskeisessä asemassa opettamassa uusia vaikuttamisen kansalaistaitoja ja kasvattamassa kaikenikäisiä kansalaisia suoriin toiminta- ja vaikuttamistapoihin. Tämä voisi tapahtua vaikka voimaannuttamalla ja innostamalla ihmisiä niin yhteiskunnalliseen, yhteisölliseen kuin myös omaan elämään vaikuttamiseen.

Kansalaisdemokratia tarvitsee myös uusia työvälineitä, jotka auttavat ihmisiä ottamaan halutessaan enemmän vastuuta ongelmakohtien esiintuomisesta ja ratkaisumallien löytämisestä. Esimerkiksi Ylen yhteiskunnallista arvonluontia pohtineessa työpajassa ideoitu ’Kansalaisvaikuttamisen Myth Busters -työkalupakki’ voisi auttaa ihmisiä osallistumaan paremmin poliittiseen keskusteluun ja tuomaan läpinäkyvyyttä sekä kritiikkiä päättäjien ja poliitikkojen näkökulmiin. Tai miltä kuulostaisi Ylen sivuilla toteutettava ‘kansakunnan totuuden summaa’ mittaava, jatkuva kansanäänestys ajankohtaisista aiheista?

Maailmalla tämän kaltaiset ratkaisut ovat olennainen osa median palveluita. Esimerkiksi Intiassa toimiva CNN-IBN Networkin digitaalinen ja ympäri vuorokauden päivitettävä Citizen Journalist -palvelu valikoi ja jakaa ammattijournalistien voimin kansalaisjournalistien tuottamaa mediasisältöä ja videoreportaaseja. Raporteissa nousevat esille etenkin yhteiskunnalliset ilmiöt ja ongelmat, jotka eivät muuten pääsisi esille Intian mediakentässä. Citizen Journalist -palvelu tekee yhteistyötä useiden kansalaisjärjestöjen kanssa ja on uutisoinut muun muassa Kashmirin miinakentistä, maaseudun koulujen puutteista ja Bengalin teeviljelmien työntekijöiden oloista ja naisten oikeuksista.

Tässä on muutama idea osallistavammasta ja yhteiskunnallisesti vaikuttavammasta mediasta. Mutta vielä tärkeämpää on kuulla mitä sinä haluat, että Yle ja suomalainen mediakenttä tekisivät tuodakseen sekä omasi että muiden näkökulmat ja äänet yhä paremmin esille?

—

Kirjoitus on toinen kolmesta Ylen yhteiskunnallisen arvonluonnin uusia mahdollisuuksia kuvaavista blogikirjoituksista. Jokainen kirjoitus avaa arvonluonnin uusia malleja sekä esittelee tarkemmin kaksi Ylen uutta yhteiskunnallista roolia. Ne pohjautuvat joulukuussa 2014 julkaistuun Ylen yhteiskunnallisen arvonluonnin uudet mahdollisuudet -selvitykseen (PDF).

Lainaus

Suoran linjan uutisia

Timo Keränen — Mon, 13 Feb 2012 11:50:24 +0000

Kirjoittaja on Yle Uutisten Suoran linjan tuottaja Jyväskylästä.

Yle aloitti uuden vuorovaikutteisen uutisohjelman – Yle Uutiset Suora linja – tammikuun alussa. Sen keskeinen tavoite on aistia, mitkä asiat oikeasti puhuttavat ihmisiä, erityisesti netissä.

Toinen yhtä tärkeä tehtävä on tuoda päivän ja viikon uutisvirtaan katsojien näkemyksiä tärkeimmistä uutisaiheista. Tämä mahdollisuus mielipiteiden esittämiseen on avoin kaikille Suomessa ja miksei myös ulkomailla asuville.

Ensimmäisillä lähetyksillä katsojia oli reippaasti yli
400 000, minkä jälkeen seuraaminen on tasaantunut keskimäärin 330 000 katsojan paikkeille. Facebookissa faneja on jo reilusti yli tuhat. Ja jo ensimmäisen kuukauden aikana monet keskustelut yle.fi/suoralinja-sivulla ovat tuottaneet paljon lisäarvoa tv-lähetyksiin.

Kuinka usein uutinen koskettaa?
Ylellä on erinomainen verkosto, joka kattaa koko maan. Ylen uutiskoneisto on lyömätön nopeudessa ja tarkkuudessa. Kun jotain tapahtuu, Yle on läsnä. Siitä huolimatta Yle ei ole riittävän lähellä. Se, mistä uutisoidaan, kyllä noteerataan. Mutta kuinka usein uutinen oikeasti koskettaa katsojaa? Tuleeko katsojalle tunne, että tämä oli juuri minulle, tämä on juuri sitä, mitä minä olen ajatellut ja tuntenut?

Tällä tasolla Suoralla linjalla riittää tekemistä ja työsarkaa uutistarjonnan kokonaisuudessa.

Suora linja on katsojalle se ohjelma, johon voi helposti ottaa yhteyttä. Suora linja voi hyvinkin lukea esimerkiksi katsojan blogikirjoituksen ja siteerata sitä tv-lähetyksessä. Parhaimmillaan toimitus ottaa katsojat mukaan verkon avulla uutisaiheiden kehittelyyn, ennen kuin ne ajetaan lähetyksessä. Suora linja on myös ohjelma, joka elää osana valtakunnallisia, kansainvälisiä sekä alueellista uutisvirtaa. Suoran linjan toimitukselle vuorovaikutus tulee katsojalta ja uutisten gatekeepereiltä.

Kun vuorovaikutus tulee suoraan katsojilta, Suora linja voi myös haastaa perinteisen uutisajattelun. Se haastaa sen myös niin, että toimituksen päivälista on aina netissä, samoin asiat, joista teemme juttua. Lähetykseen pääsee mukaan eri tavoin.

Suora linja on siis avoin prosessi. Katsoja tietää, kuka uutista tekee, mitä tekee ja milloin tekee. Se on kuin kauppa, jossa asiakkaalla on oikeus tietää tuotteen alkuperä ja tuotantotapa.

Suoran linjan uutisen syntymälahjana ovat kansalaisjournalismin parhaat periaatteet. Eli kuunnellaan mistä puhutaan, mitä puhutaan, miten puhutaan ja kuka puhuu. Suoran linjan uutinen antaa arkiselle kokemukselle arvon, kasvot ja mikä parasta, se etsii sitä katsojaa, joka osaa kertoa näkökulmansa rakentavasti. Suoran linjan paras uutinen ei ole valitus vaan sydämestä tuleva valistunut ajatus.

Lainaus