Blogit - teknologia

Teknologia tappoi valokuvan, kauan eläköön valokuva

Olli Sulopuisto — Wed, 12 Dec 2012 12:00:49 +0000

Valokuvasta ja valokuvaamisesta puhutaan yhä samalla tavalla kuin viime vuosituhannella, vaikka teknologian kehitys on tappanut valokuvan ja synnyttänyt sen tilalle jotain aivan muuta.

Mietitäänpä perinteisiä käsityksiä valokuvasta: se on yksittäinen ikuistettu hetki ja ehdottoman tarkka kopio todellisuudesta. Se on varmasti ollut aikanaan hyvä lähtökohta, kun on kuvattu kalliilla laitteilla ja suhteellisen hitailla filmeillä ihmisiä Pariisin ja New Yorkin kaduilla.

Minkä ihmeen takia aikanaan vallinneet teknologiset rajoitteet muodostaisivat ikuisen oikean ja väärän moraalin perinteen, josta ei voida koskaan poiketa? Tämän perinteen takia vieläkin tapellaan siitä, saako kuvia Photoshopata vai rikkooko se jotenkin valokuvaamisen pyhyyttä.

***

Eihän nykyisellä valokuvaamisella ole enää paljonkaan tekemistä yli sadan vuoden takaisten rajoitteiden kanssa. Otetaan esimerkiksi käsitys siitä, että valokuvaajan taitoa on valita oikea hetki, joka tallennetaan. Muistan lukeneeni erään suomalaisen kuvajournalistikonkarin kirjaa, jossa hän paheksui moottoriperän käyttämistä urheilukuvaamisessa, sillä kun pystyi ottamaan monta kuvaa sekunnissa.

Phantom-suurinopeuskamera pystyy tallentamaan 2500 kuvaa sekunnissa. Laitteen voi ostaa kaupasta kuka tahansa, vaikka eihän se halpa ole. Ja onhan olemassa myös kameraviritelmä, joka on valoa nopeampi.

Jos kaiken tallentaminen koko ajan on mahdollista, ehkä valokuvaajan taitoa on valita paras hetki jälki-, ei etukäteen. En sano, että niin käy aina, mutta ainakin on selvää, että pelkkä oikean hetken jahtaaminen ennen laukaisimen painamista ei ole enää välttämätöntä.

***

Muitakin valokuvauksen perustavanlaatuisia kivijalkoja on murrettu. Kuvaa on voinut muokata ottohetken jälkeen vain rajoitetusti, rajaamalla tai muuttelemalla sen kirkkautta suuntaan tai toiseen.

Kuvankäsittelyohjelmat mullistivat sen, joskin niiden taitamattomasta käytöstä jää jälkiä, jotka ammattilaiset voivat huomata – tai amatööritkin, jos he käyttävät Foto Forensicsin kaltaisia palveluita.

Vaan entäpä Lytro-kamera? Se ei nimittäin tallenna vain kaksiulotteista, litteää kuvaa, vaan ikään kuin kolmiulotteisen tilan, josta voi tislata esiin useita erilaisia kuvia.

Tutkija-ohjelmoija-teoreettikko Ian Bogost on kirjoittanut erinomaisen artikkelin tavoista, joilla Lytro eroaa perinteisistä kameroista. Onko enää järkeä puhua alkuperäisestä kuvasta, jos sellaista ei ole koskaan ollutkaan? Jälleen: en tarkoita, ettei se olisi koskaan mielekästä, vaan että Lytron tapaiset laitteet osoittavat valokuvauksen käsitteen olevan laajempi kuin 1800- ja 1900-luvuilla osattiin edes ajatella.

***

Vai onko valokuvan suurin murros sittenkin tapahtunut kameran ulkopuolella? Siinä missä vielä pari vuosikymmentä sitten valokuvia katsottiin gallerioissa tai kotialbumeista kymppikoon vedoksina, nykyään digikuva tuntuu melkein orvolta, ellei sitä julkaise hetimiten nettiin.

Kun ennen jokaiseen kuvaan tallentui paljon tunnearvoa jo yksin sen harvinaisuuden takia, nykyään moni tapahtuma dokumentoidaan jokaisesta kulmasta. Yksinäinen kuva tuntuu… no, yksinäiseltä.

Ammattilaisten monen tuhannen euron laitteista ei saa kuvia lähetettyä nettiin kuin ostamalla lisävarusteita, mutta kännykkäkuviin hassuja suotimia lisäävän Instagramin arvoksi tuli miljardi dollaria.

Valokuva on kuollut. Kauan eläköön valokuva.

(Valokuvaajan kuva: James Russo, CC BY-ND 2.0)

Lainaus

Mitä yhteistä on penisilliinillä ja sähköisen median maailmalla?

Pasi Ekman — Tue, 11 Dec 2012 07:50:07 +0000

Pasi Ekman työskentelee kehityspäällikkönä Ylen teknologiatoiminnossa.

Sähköisen median maailma on muuttunut viimeisen reilun sadan vuoden aikana merkittävästi ja viime vuosina muutosvauhti on vain kiihtynyt. Pelkästään tv-maailmassa muutoksia on viime aikoina tapahtunut valtavan tiheästi: mustavalko-tv, väri-tv, digi-tv, laajakuva-tv, HD-tv…

Mihin tämä kiihtyvä muutos sitten johtaa ja miten siihen voisi varautua? Itse uskon, että The New Yorkerin toimittaja Adam Gopnik on oikeassa väittäessään, että uudet ideat ja sattumukset muokkaavat tulevaisuutta enemmän, kuin mikään hyvissä ajoin havaittavissa oleva trendi: “Whatever happens next, short term or long, is likely to be more affected by accident and by invention – and by new ideas – than by any trend now in sight.”

Tästä on olemassa monia esimerkkejä, erityisesti lääketieteen puolelta: penisilliini, Viagra, jne.

Suurimman mullistuksen sähköisen median jakelussa ja kulutuksessa ovat tuoneet internet sekä mobiililaitteet ja -verkot. Parikymmentä vuotta sitten ei videokuvaa voinut katsella verkosta, valokuvatkin latautuivat todella hitaasti eikä kukaan edes yrittänyt käyttää internetiä saati katsella videoita mobiililaitteilla.

Mobiilivideokatselu kasvaa huimasti. Tuoreen Ericssonin Mobility-raportin mukaan mobiilidataliikenne kasvaa vuoteen 2018 mennessä 12-kertaiseksi, ja sitä kasvattaa ensisijaisesti videoiden katselu. Myös monien alan toimijoiden ansaintalogiikka muuttuu, esimerkkeinä musiikin jakelun tai sanomalehtien siirtyminen verkkoon viime vuosina.

Tämä muutos on suurin median murrosvaihe tähän mennessä, ja monet tahot yrittävät arvata, mihin murros johtaa. Pohdintaa tehdään myös Ylessä sekä yhdessä muiden media-alan toimijoiden kanssa muutamassa kansallisessa tutkimushankkeessa: Next Media ja N-GEMS*, jonka loppuraportti julkaistaan juuri.

Ajatus siitä, että tulevaisuutta ei voi arvata, johtaa siihen, että meidän on varauduttava yllättäviin muutoksiin. Siksi meidän tulee rakentaa oma tuotanto- ja jakeluympäristömme sellaiseksi, että nopeatkin muutokset ovat mahdollisia. Mikä mediayhtiö oli varautunut tablettien tuloon ja niiden suureen suosioon muutama vuosi sitten? Me Ylessä yritämme varautua seuraavien ”tablettien” tuloon olemalla mahdollisimman joustavia ja ketteriä tulevaisuudessa, mutta siinä(kin) meillä(kin) on vielä paljon töitä.

“The whole thing goes: The future's not set. There's no fate but what we make for ourselves.“
-John Connor, Terminator 2

*N-GEMS (Next Generation Electronic Media Multiproduction and Multicasting Processes, Services and Tools)

Lainaus

Tieteen verkkovinkit - 15 eri teknologiaa, joita nyt syntyvät eivät käytä aikuisena

Seija Aunila — Mon, 14 May 2012 11:51:32 +0000

Elokuvateatteri, 3D-lasit, langaton verkko, puhelinnumerot... tässä muutama nykypäivän teknologia, joita nyt syntyvät lapset eivät tutkijoiden mukaan käytä, kun he ovat aikuisia. Osan nykyteknologiasta korvaa tulevaisuuden teknologia, osa taas väistyy markkinatilanteen muutosten takia.

Lue lisää aiheesta

Kuinka voittaa ruletissa?

Ruletissa voittaminen ei ole sattumankauppaa. Sen todistaa ruletilla miljoona omaisuuden hankkinut Doyne Farmer. Hän on kehittänyt todennäköisyyslaskentaan perustuvan kaavan, jolla kuka tahansa voi tulla miljonääriksi rulettia pelaamalla.

Lue lisää aiheesta

7 tulivuorta, joita kannattaa seurata

Tutkijat ovat listanneet seitsemän tulivuorta, jotka ovat tällä hetkellä aktiivisessa tilassa. Meitä lähimmät seurattavat tulivuoret ovat Sisilian Etna ja Islannin katla.

Lue lisää aiheesta

Internet meni avaruuteen

World wide web on siis muuttunut orbit wide web:ksi, kun internetistä on tullut osa avaruuslentoja.

Lue lisää aiheesta

Lainaus

Kehitys kehittyy - mutta mihin asti kymmenessä vuodessa?

Tuija Aalto — Mon, 06 Sep 2010 21:16:06 +0000

Yle.fi tekee tulevaisuustyön kartoittaakseen, millaisia muutoksia toimintaympäristössä on näköpiirissä tulevina vuosina. Tässä blogikirjoituksessa on koottu eräitä merkittäviä muutostrendejä - ehdota lisäyksiä listalle. Aikaleima-blogissa on jo aloitettu keskustelu alla lainattujen ja muiden voimin.

"Teemme hakuja enemmän kännyköillä ja tabloid-tietokoneilla"

- Uskon, että erinäköiset aplikaatiot valloittavat netin, sanoo Aarne Ekström.

- Monet perinteiset nettisivut poistuvat. Surffailu ja tiedon hankinta tapahtuu liikkeessä, poissa kotikoneen näytön ääreltä. Internet tulee olemaan siellä missä ihminenkin on.

- Tulevaisuudessa yksi keskeinen muutos on netin reaaliaikaistuminen ja sisällön parempi jäsentyminen esim. yhteisöllisen luokittelun kautta, arvioi Ilkka Pirttimaa.

- Kymmenen vuoden kuluttua veikkaan, että kaikilla on aina mukana kulkevat laitteet, jotain älypuhelimen ja tabletin väliltä. Kosketusnäyttöisiä kumminkin. Ne ovat koko ajan yhteydessä nettiin ja niissä pyörii koko ajan facebook tai vastaava, joka kokoaa kasaan muiden ihmisten kiinnostukset, uutiset sun muut. Kotona ja työpaikalla on tietysti pöytäkoneita (tai sohvakoneita ent. "telkkari") tai läppäreitä ja käyttöjärjestelmä toimii niin, että kun loggautuu omilla tunnuksilla koneeseen, näkee samat jutut kuin puhelimesta, sanoo md.

"Pieksämäen mökillämme on kohtuuhintainen, nopea laajakaistayhteys"

- Uskon ja toivon, että Pieksämäen mökillämme on kohtuuhintainen, nopea laajakaistayhteys mitä nyt ei ole, sanoo Matti Laitinen. Hän uskoo lukevansa Hesarin mikrolta tai kevyeltä A3:n kokoiselta lukulaitteelta terassilla aamukahvia juodessa. Hesaria ei enää kanneta perille paperisena kuin kalliilla hinnalla.

Avoin yleisökeskustelu netissä pohjustaa Ylessä myöhemmin syksyllä käynnistyvää Ylen sisäistä pohdintaa tulevasta. Mihin meidän on syytä panostaa osaamisen kehittämisessä ja teknologioissa? Nyt on juuri oikea aika tuoda näkemyksesi esiin.

Ks. myös Ylefi Slidesharessa: Tulevaisuustyön virikepaketti ja Näkökulmia nettiin 2020 -ryhmä.

Lainaus

Kännykkä saa kirjan puhumaan

laitinen_yle — Mon, 16 Mar 2009 10:04:37 +0000

Siitä vaan kamerakännykällä napsautat kuvan kirjasta ja kohta se alkaa puhua. Sellainen on hybridikirja, joka on kehitetty metsäteollisuuden omistamassa Keskuslaboratoriossa (KCL) Espoossa.

Ei kirja ole kuollut vaan kehittyy. Onhan se sähköinen kirja jo olemassa, mutta perinteisen kirjan ominaisuuksia voidaan muutenkin kehittää. Vaikkapa oppikirjana nykyteknologiaa käyttäen.

Tämä prototyyppiasteella oleva hybridikirja toimii niin, että vaikkapa englannin oppikirjassa on kuvakkeita, joista kamekakännykällä otetaan valokuva. Kännykkä siirtää kuvan automaattisesti nettiyhteydellä ´äänipankkiin´ ja kohta kirja alkaa puhua kännykän kautta.

Oppilas kuulee heti kuinka oppikirjassa oleva vieraskielinen sana äännetään. Puhutun tekstin ymmärtämistä voidaan harjoitella samaan tapaan.

Tai sitten tulee vieraskielisiä kysymyssarjoa kieliopista, joihin pitää vastata. Hybridikirja toimii näin myös opettajana.... mutta ei se oikeita opettajia korvaa vaan avustaa.

Miten tämä sitten liittyy Suomen metsäteollisuuteen, kun tein Metsän uudet innovaatiot – sarjaa YLE Radio Suomen Metsäradioon ( 16.3. 2009) ?

Kun kirja monipuolistuu, niin painettujen kirjojen tarve jatkuu. Kirjahan on sinänsä hyvin kätevä. Kirjoihin tarvitaan paperia, kustantajat myyvät kirjoja ja metsänomistajat puutaan paperiksi.

Siinä sivussa lapsukaiset oppivat paremmin vaikka englantia, venäjää, espanjaa, ranskaa ja kaikenmaailman muita kieliä.

Lainaus