Blogit - digimedia

Mikä suomalaisten mobiilimediakäytön puitteissa on muuttunut seitsemässä vuodessa? Mikä muuttuu seuraavaksi?

Tuija Aalto — Thu, 20 Nov 2014 08:37:37 +0000

Seitsemän vuotta sitten internetin käyttö vielä yleistyi Suomessa. Rajattomia tai kiinteän kuukausimaksun dataliittymiä ei ollut, eikä kuluttajilla ollut vähäisintäkään kiinnostusta mobiilipalveluihin. Yksi asia ei taida olla muuttunut - aika moni pähkäilee yhä ajanhallintaansa ja miettii, mistä ihmeestä sitä repisi joka viikko aikaa bloggaamiseen.

Vuoden 2006 blogikooste
Kirjoitetaanko yhdessä kuvitteelliset otsikot vuodesta 2021? Mitä kerromme media- ja viestintälaitteista, yhteyksien saatavuudesta ja hinnoittelusta, palveluista? Millaisessa yhteiskunnassa elämme?

Lainaus

Uudet verkostot vauhdittavat YouTube-nettivideoiden kaupallista hyödyntämistä

Tuija Aalto — Mon, 18 Aug 2014 21:00:01 +0000

YouTubea alustana hyödyntävät ns. multi-channel-network –verkostot ovat uusi ja taloudelliselta merkitykseltään kasvava toimijatyyppi mediakentällä. Verkostot keräävät yhteen suosittuja YouTube-kanavia ja vastaavat niiden sisältöjen kaupallistamisesta. Verkostot saavat tulonsa mainosnäytöistä ja mainostaja-asiakkaille myytävistä muista luovista ratkaisuista.

USAssa Disney osti keväällä Maker Studiosin, toisen maan kahdesta suurimmasta YouTube-verkostosta, puolella miljardilla dollarilla. Toinen suurista, Fullscreen, on toistaiseksi itsenäinen verkosto.

Meille nämä mediakentän uudet toimijat tulivat ensin Ruotsista. Splay Suomi käynnisti toimintansa vapun alla 2014 ja United Screens on avaamassa Suomen toimistonsa. Suomalaiselle mainostaja-asiakkaalle on YouTuben hyödyntämiseen tarjolla lisäksi kotimainen Töttöröö, jonka yleisösuhde rakentuu käynnistysvaiheessa Duudsonien ja Justimus Filmsin varaan.

Mainostajan kannalta YouTube-verkosto tarjoaa laajaa tavoittavuutta myös muille välineille vaikeissa nuorissa yleisöissä. Perinteisten mainosten lisäksi verkosto luo tuotesijoittelu- ja sisältömarkkinointiyhteistyömahdollisuuksia YouTube-sisällöntuottajien kanssa. Perinteisten sähköisten ja printtimediatalojen mainontaratkaisuihin verrattuna YouTube-verkostot tuoreine tähtineen näyttäytyvät ennakkoluulottomina sisältömarkkinointikumppaneina.

(Taulukon tiedot ovat yhtiöiden itse ilmoittamia).

Splayn perusti Vigor Sörman. United Screenin perustivat viime vuonna Malte Andreasson, Stina Honkamaa Bergfors, Oscar Höglund och Jan Zachrisson. Töttöröö -verkoston osakkaat ovat Rabbit Films, Iiro Lahdenrannan myyntitoimisto Result Entertainment Group, Justimuksen manageri Joona Haatainen ja luova johtaja Kai Rinkinen.

Miksi vlogaaja liittyisi verkostoon?

YouTube-sisällöntuottajalle verkostoon kuulumisen hyötyjä voivat olla pääsy parempiin tuotanto- ja editointityökaluihin ja verkoston sopima tekijänoikeuksin suojatun musiikin käyttölupa. Heitä voivat myös houkuttaa yhteistyöprojektit verkoston muiden tähtien kanssa osana merkkituotteille toteutettavia luovia kampanjoja.

Sitoutuessaan verkostoon sisällöntuottaja voi odottaa parempia mainostuottoja kuin itsenäisenä YouTube-kanavana. Tuottelias vlogaaja voi päästä mainostuloilla jonkinlaisiin sivuansioihin, mutta päätoimiseksi ansioksi on saatava myös muita tuloja. Nyrkkisääntönä mainosansainnassa on tuhat dollaria miljoonaa videonäyttöä kohti.

Splay Suomi -verkosto edellyttää jäseniltään vähintään 10 000 tilaajaa. Splayn tallissa ovat suomalaiset sadan tuhannen tilaajan YouTube-tähdet MrTuomo, Mmiisas, Soikkuu, Eeddspeaks, Mariieveronica ja sketsiviihderyhmä Krouppi.

Mistä sitten voi tietää, kuuluuko tietty YouTube -kanava johonkin verkostoon? YouTube-kanavalla itsellään ei ole yleensä mitään merkintää asiasta, mutta SocialBlade-sivulla voi tarkastella kanavaan liitettyjä verkostokytköksiä.

Mediayhtiöt verkostojen kumppaneina

Sisällön oikeuksien haltijoiden kannalta YouTube-verkosto tarjoaa valmiin mallin sisällön kaupallistamiseen. Modern Times Group (MTG) omistaa Splay-verkostosta 35% ja Splay huolehtii MTG:n katalogista YouTubessa. Splayn kumppaneita ovat myös tuotantoyhtiöt Zodiac ja Fremantle. United Screens hallinnoi YouTubessa mm. Aftonbladetin ja SBS radion videoita. Yhtiön töitä on myös Ruotsin yleisradioyhtiön SVT1-kanavallakin lähetetty YouTube-tähdet-dokumentti.

Tubecon toi tubettajayhteisön esiin

Viime lauantaina Helsingissä järjestetty yhteisötapahtuma Tubecon havahdutti monet ensimmäistä kertaa tubettajien ja fanien maailmaan. Tube Awards -palkinnot toivat esiin yhteisön ansioituneimpia. Tapahtumaan osallistui viitisen tuhatta kävijää, joista silmämääräisen arvion perusteella valtaosa varhaisteinejä. Kaupallisuus oli näytteilleasettajien ja sponsoreiden tuotenäytteiden ansiosta käsinkosketeltavaa, mutta päällimmäiseksi vaikutelmaksi jäi kuitenkin tekijöiden aito ilo yleisöjensä ja toistensa kohtaamisesta.

Nettivideosta odotetaan perinteisenkin median puolella uutta ansaintaa. Sisältömarkkinointitoimistojen perustaminen kertoo, että mainonnan muutos on käsillä. Yleisöille kehitys merkitsee entistä suurempaa medialukutaitohaastetta, kun mainontaa on entistä vaikeampi erottaa muusta kerronnasta.

Lainaus

Jäikö SXSW käymättä? Kuuntele huippuluennot netistä

Tuija Aalto — Fri, 16 Mar 2012 22:38:47 +0000

SXSW Interactive on teknoyhteisön kevätrynnistys, jossa parikymmentätuhatta digimedian ammattilaista yrittää haistaa sen Seuraavan Ison Jutun.

Highlight. Jos siitä tulee viiden vuoden päästä iso juttu, kuulit siitä ensimmäisenä YleX:stä. Jos siitä ei koskaan enää kuulla mitään - no, niin se usein menee.

– Ei ole noussut selkeää "Wau, tämä valloittaa maailman seuraavan kuukauden aikana" -juttua, sanoi Scoopinion-yhtiön toimitusjohtaja Mikko Koskinen Rele-blogille.

Ei, seuraavan kuukauden makua en tunne kielenkärjelläni minäkään, mutta sen voi festivaalin puheenaiheista päätellä, että verkottunut ja digitaalinen toimintaympäristö muuttaa koko ajan uusia toimialoja: Opetus ja hallinto ovat jo uutta etsimässä; biologia ja teknologia yhdistymässä ja geeniteknologia, nanoteknologia ja robotiikka muuttavat meitä ja maailmamme parissakymmenessä vuodessa perusteellisesti.

Olin SXSW-festivaaleilla ensimmäistä kertaa ja aivan liekeissä saadessani kuulla futuristi-tähti Ray Kurzweilin esitelmöivän elävänä edessäni. Otsikkona oli Expanding Our Intelligence Without Limit (#sxsw #IQExpand).

Luentotallenteiden aarreaitta

Monet festivaalin luennoista voi kuunnella audiotallenteina: Stratforin George Friedman avautui tietomurron ja tietovuodon kohteeksi joutumisen ahdingosta otsikolla Surviving Technology (#sxsw #surviving).

Splunk-nimisen tiedonmurskausfirman asiantuntijat kertoivat ja näyttivät, miten dataa kootaan, luennolla Big Data for Everyman (#sxsw #splunk). Heillä oli myös selkeä suositus palvelujen tuottajille: "Demand realtime data in a stream over the web in JSON format". Vaatikaa palvelujenne toteuttajilta tosiaikaista dataa verkon yli välitettävässä muodossa, he kehottivat.

Google Plus palvelusta vastaava Googlen johtaja Vic Gundotra vakuutti Guy Kawasakin haastattelussa (#sxsw #google+) , että Google Plus on huippupalvelu, ja ne jotka muuta sanovat, käyttävät palvelua väärin. Kawasaki julkisti samassa yhteydessä kirjoittamansa Google Plus -oppaan, jonka tekijäjoukoissa oli alusta alkaen mukana suomalainen Google Plussan varhainen omaksuja Jaana Nyström.

Festivaalivieras saattoi myös kuulla, kuinka rakennetaan massiivinen vertaisoppimisen yhteisö verkkoon: Build a Massive Peer Learning Community Online (#sxsw #P2PU).

Eric Ries kertoi uuden kirjansa pohjalta yrittäjyyden ytimestä Toyotan lean-ajattelun hengessä. The Lean Startup: The Science of Entrepreneurship (#sxsw #LeanStart).

SXSW-festivaalin hyvään henkeen kuuluu myös maailmanparannus: tässä aiheesta luento: Envisioning a Better World Together at SXSW 2011 (#sxsw #BetterWorld).

Aivan jokaiselle tapahtuman noin viidelle tuhannelle ohjelmanumerolle oli osoitettu oma hashtag. Joitakin käytettiin vilkkaasti. Tapahtuman aikana syntyi myös tuhat Storify-koostetta.

Nyt näin tapahtuman jälkeen SXSW-verkkosivusto on yksi iso verkko-oppimateriaalikirjasto. Useat esityksistä on taltioitu ja kuunneltavissa audiona jälkeenpäin – esimerkiksi tämä lisätystä todellisuudesta ja transmediaisesta tarinankerronnasta kertova Creating The Code: A BBC Transmedia Documentary. Tallenteet on upotettu itse ohjelmakaavioon - ja joitakin löytyy tästä videos & podcasts -listauksesta.

Suomalaisista tapahtumassa olivat puhujina ainakin Jyri Engeström, Mikko Hyppönen ja Pekka Pekkala. Jos mielit itse ehdottaa aihetta ensi vuoden ohjelmaan, pane kalenteriisi merkintä 25.7.2012 - silloin avautuu PanelPicker -verkkopalvelu, jossa vuoden 2013 festivaalin ohjelmaan otetaan ehdotuksia vastaan.

(Muokattu 17.3. - korjattu Highlig.ht linkki, lisätty maininnnat Mikko Hyppösestä ja video-podcast-sivusta.)

Lainaus

Avoin lähdekoodi - uusi julkisen palvelun eetos?

Tuija Aalto — Sun, 17 May 2009 12:57:37 +0000

Digitaalinen mediaympäristö ja sen nykymuoto, jota sosiaaliseksi webiksi sanotaan, haastavat toimittajan ammatti-identiteetin monin tavoin. Jos entisten aikojen valtaa vahtivan sankaritoimittajan myytti on jo murtunut ja journalisteista tullut mediateollisuuden sisällöntuotantokoneeseen mediaa ja merkkijonoja lapioivia mediatyöläisiä, mitä tilalle ammatti-identiteetiksi? Jos jokaista journalistia puhuttelevasta julkisen palvelun etiikasta on jäljellä enää periaate, josta kiireen ja säästöjen, kohderyhmäajattelun ja muiden uusien toimintatapojen vuoksi vähä vähältä käytännössä luovutaan, mitä johtotähdeksi?

Olisiko hakkerin etiikasta, public domainista ja avoimen lähdekoodin julkaisemisesta uudeksi eetokseksi digiajan journalistille, mietin, kun kuuntelin tutkijoiden puhetta toimittajan roolin muutoksesta.

Olin päättyneellä viikolla Turussa Internedia -hankkeen seminaarissa, jossa pohdittiin, millaisia haasteita mediakulttuurin muutokset asettavat toimittajille ja ohjelmantekijöille. Tarvitaanko tulevaisuudessa välinekohtaisia ammattilaisia kuten radio- ja tv-toimittajia? Miten media-ammattilaisten toimenkuvat, pätevyydet ja vaatimukset ovat muuttuneet? Kun mediaidentiteetit häilyvät, miten käy tekijöiden? Millaista on tekijyys medioiden välissä?

Seminaari liittyi Suomen akatemian rahoittamaan kolmevuoriseen monitieteiseen tutkimusprojektiin, jota vetävät senioritutkijat Hannu Salmi Turun yliopistosta ja Alan G. Stavitsky Oregonin yliopistosta USAsta Tampereen yliopiston Taisto Hujasen johdolla. Mukana on lisäksi 6 post doc -tutkijaa ja kaksi väitöskirjantekijää, jotka edustavat joukkoviestinnän tutkimusta, kulttuuri- ja mediatutkimusta sekä kulttuurihistorian tutkimusta.

Moninainen tekijyys

Päivän esityksiä pohjustanut Taisto Hujanen näkee mediatuotannossa monenlaista tekijyyttä:

Yksilötekijyys (taide, journalismi)
Professionalismi (journalismi)
Kollektiivinen (vrt. yhteisöllinen)
Institutionaalinen (vrt. institutionaalinen puhe)
Teollinen (tiimi, tilaaja-tuottaja-tekijä, tuotantoyhtiö, brändi)
sekä tekijyys tekijänoikeutena, tekijyys osallistumisena / osallistamisena

Hujasta itseään kiinnostaa tekevision tekijyys kahdessa median suuressa murrosvaiheessa: yhtäältä 1980- ja 90-lukujen vaihteessa ja toisaalta 2000-luvun digitaalisen television muutoksessa. Hän tutkii, millaisia kompetensseja, millaista tekijyyttä tekevisio edellytti kaikkein kypsimmässä vaiheessaan 80-90-vaiheessa ja nyt kun TV tuli osaksi digitaalista murrosta, ammatillisuuden näkökulmasta. Hujanen näkee vertailuajankohdissa seuraavia television teollistumisen vaiheita ja television arvoja:

1) TV-tuotannon digitalisoituminen

Postmoderni televisuaalisuus (Caldwell 1995 Televisuality: Style, Crisis, and Authority in American television), "jälkikäsittelyn kulttuuri", muutti olennaisella tavalla television estetiikkaa: Tässä vaiheessa vakiintui käytännöksi, että tv-ohjelmat lainaavat, kierrättävät, toistavat ja muokkaavat ja halpatuotantokin "näyttää" televisiolta
Populaarikulttuuri
Kulttuuriteollisuus

2.) Digitaalinen televisio (2000-luku)

Tietoyhteiskunta
Sisällöntuotanto
Luova talous

Jos televisuaalisuuden kauden ammatillisuutta leimasivat "insinöörien ja esteetikkojen liitto", tietokoneistuminen, tyyli ja muoto, kaavio- ja ohjelmistojohtaminen ja markkinointi, niin tällä nykyisellä digitaalisella sisällöntuotannon aikakaudella pinnalla ovat sisällöntuotannon kompetenssit: tietojenkäsittely, informatiikka; moniosaaminen (multimedia); sisältöjohtaminen ja brändit (vrt. mediajohtaminen ja strateginen suunnittelu) ja genreosaaminen.

Moniosaamisen laatukriteerit vielä hukassa

Eeva Mäntymäki on väitöksessään tutkinut pohjois-suomen alueradioiden muuttumista perinteisistä radioista yksiköiksi, jotka tuottavat radiota, televisiota ja nettiä. Hän kuvasi journalistien yhteisiä perusarvoja seuraavasti:

Julkisen palvelun eetos (että palvellaan ihmisiä ja kansalaisia, yleiseksi hyväksi)
Objektiivisuus (puolueettomuus, neutraalisuus, reiluus, uskottavuus)
Autonomia (vapaus, itsenäisyys)
Läsnäolo hetkessä
Eettisyys

Mäntymäki esitti, että välineperustaisen erityisosaamisen arvostus jossain määrin hiipunut. Toisaalta monimediaisen tuotannon erityiset sisällölliset laatukriteerit puuttuvat. Perustuuko moniosaajien ammatti-identiteetti vain joustavuuteen ja nopeaan tekemiseen?

Uutta ammatti-identiteettiä avoimen lähdekoodin filosofiasta?

Vedin pyydetyssä kommenttipuheenvuorossani päivän teemoja yhteen ja nivoin niitä aiemmin verkkotoimijuudesta pohtimaani. Listasin journalisteja kohtaavat muutostrendit seuraavasti:

Yleisöt nousevat tekijöiksi: Ammattimaisesti tuotettu kaupallinen media kohtaa vapaa-ajallaan sisältöjä tuottavien massojen haasteen; Intohimoiset harrastajat tekevät paikoitellen parempaa jälkeä kuin yleisosaaja leipätyökseen ja huomiossa ja ajankäytössä henkilökohtaisesti koettu merkityksellisyys jyrää perinteiset uutiskriteerit
Muutos journalistin ammatti-identiteetissä: pohdinta siitä, kuka minä olen ja mihin minä kuulun
Muutos journalistisessa työprosessissa: Valmis juttu vs. työprosessi
Välineissä - viralliset ja epäviralliset työkalut
Työn organisoinnissa • Toimitukset järjestäytyvät monimediaisiindeskeihin • Syntyy uusia rooleja ja tehtäviä: radiokanavalla on yhteisömanageri, videoleikkaaja, sosiaalisen median markkinointiasiantuntija

Näen muutoksessa pysyvääkin. Toimiessani Radio Ainon ohjelmapäällikkönä 1999-2002 jäsensin radiotoimittajan kompetensseja kolmesta näkökulmasta: tarinankerronnan, journalismin ja käsityöläisyyden kautta. Näkisin, että samalla jaolla päästään pitkälle digimaailmassakin.

Tarinankerronta: Esiintyminen eri välineissä pohjaa kuitenkin ikiaikaiselle jutun kertomisen taidolle
Journalismi: Osattava soveltaa journalismin etikkaa ja hyvää lehtimiestapaa uusilla areenoilla, kun muut eivät niin tee (vrt. itsenäisyyspäivän itsemurhavanhus ja nettivideo vs. ns. laatumedia)
Käsityöläisyys: Laitteet, sovellukset ja jatkuvasti vaihtuvat verkon areenat

Voisiko uusi julkisen palvelun eetos nousta avoimen lähdekoodin filosofiasta? Voisiko uutta yhteistä hyvää olla public domain, sisältöjen tekijänoikeuksista luopuminen tai luovutuslisensointi? Voisiko ns. sankaritoimittajan hahmon tilalle kasvaa hakkerietiikalla motivoituva taitaja?

Journalistin identiteetti muodostuu tämän omista toimista verkon areenoilla - toimittajaa ei riitä määrittämään se, kenen palkkalistoilla ohjelmia tai juttuja tekee. Aivan käytännön konkretiassa henkilökohtainen identiteetti voisi tarkoittaa omaa blogia tai muuta osoitettavaa verkkotoimijuuden paikkaa tai paikkojen kokoelmaa - aivan varmasti pelkkä byline verkkolehden jutussa ei riitä.

Toimittajan verkkoidentiteettiin liittyvät luottamus ja maine. Medialukutaitoa tarvitaan siihen, että osataan arvioida verkon toimijoiden luotettavuutta ja osoittaa luottamusta silloin, kun se on paikallaan, vaikkapa linkittämällä tai muuten huomioimalla ansiokas toiminta. Yksityiskohtana tämä näkyy esimerkiksi siinä, että keskustelufoorumeilla ei voi jättää linkkiä omaan blogiinsa tai kotisivuilleen, tai siinä, että pyydetään lähettämään kuvia tai videoita ilman, että niiden yhteyteen tulee linkitystä.

Kommenttipuheenvuoroni diat on Slidesharessa (ja ohessa).

Intermedia Turku 12.5. Toimittajan Uudet Taidot Yhteistyö Verkossa.2009

View more presentations from Tuija Aalto.

Paikan päällä kirjaamani seminaarimuistiinpanot Qaikussa. Kirjoitin aiheesta myös Tuhat sanaa -blogissa.

Lainaus

YLE Markkinointi tilasi voitokkaan Satelliittifillarit - kampanjan

Tuija Aalto — Thu, 19 Mar 2009 23:04:44 +0000

YLE näkyi ja kuului digitaalisen median ja markkinonnin kilpailussa Grand Onessa tänäkin vuonna. YLE Markkinoinnin Kuubi productionsilta ostama kampanja Satelliittifillarit voitti pääpalkinnon, Grand Prix:n.

Tuomaristo oli myyty tuoreen idean vuoksi. Sen mukaan voittajatyö erottui sillä, että "ensin EI oltu määritetty Twittereitä, Youtubeja ja blogeja, joihin sitten laitetaan “jotain sisältöä”. Idea osattiin toteuttaa mediaympäristö huomioiden gonzomaisesti, kuitenkin niin, että homma pysyi kasassa. Näin siitä tuli ensin verkkoilmiö, ja sitten ilmiö, joka innosti ja kiinnosti." "Tässä casessa oli intohimoa, rohkeutta ja tuloksia", hehkutti tuomaristo perusteluissaan. Kehityspäällikkö Tanja Iikkanen haki Infodesign - sarjan kunniamaininnan YLE Uutisten verkkopalvelu-uudistukselle.

Lainaus