http://blogit.yle.fi/asiasana/horatius fi http://blogit.yle.fi/runoraati/hetkessa-elamisesta-radion-kuuntelijoiden-runoja <div class="field field-name-body field-type-text-with-summary field-label-hidden"><div class="field-items"><div class="field-item even" property="content:encoded"><p><strong>Kiitos kuuntelijat runoista! </strong></p><p><strong>Alkuperäinen Horatiuksen oodi, joka sisältää lentävän lauseen Carpe diem eli poimi päivä, menee näin: </strong></p><p>Pois, pois, Leukonoee, nuo utelut, minkä mä, minkä sä päivän huomenna saat!</p><p>Myös jätä pois tuo horoskooppien harras tutkiminen!<br /> On paras vaan huomisen antimet ottaa sellaisinaan.<br /> Juppiter suo vuosia montakin tai vain sen,mikä nyt kallioihin aallokot uuvuttaa.</p><p>Heitä hupsutus pois, viiniä juo!<br /> Katkaise hetkeksi suuret suunnittelut!</p><p>Seurassa voit ajankulun unohtaa.</p><p>Ota päivä kerrallaan! Luottaa et saa liikoja huomiseen.</p><p><strong>suomennos Toivo Viljanen</strong></p><p>Ja siitä voi olla montaa mieltä.</p><p>Mutta tiivistäen runon idea on: On paras vaan ottaa huomisen antimet sellaisenaan ja myöntää, että omaa kuolemaansa ei yleensä voi  ennustaa.</p><p>Hetkessä eläminen, nykyhetkessä läsnäoleminen, ystävien arvostaminen, ovat kiistattomasti  arvokkaita asioita. Ja rentoutuahan voi juomatta viiniäkin. <strong> </strong></p><p><strong></strong>Toisaalta tässä päivässä elämistä voi helpottaa, jos luottaa, että huomenna voi olla asiat paremmin. Tai se, että aktiivisesti tekee asioita, joiden ansioista huominen on parempi. Oletteko toista mieltä Horatiuksen kanssa tai minun?</p><p><strong>Näin kuulijat runoilivat hetkeen tarttumisesta: </strong></p><p><strong>Irja Häkkinen</strong></p><p><strong><br /></strong></p><p>Voikukan</p><p>satojen siementen muodostamasta</p><p>pallopäästä</p><p>yksi tuulen tempaama häkkyrä</p><p> </p><p>olen juuri nyt.</p><p> </p><p> </p><p><strong>Tomi Astikainen </strong></p><p> </p><p><strong> </strong></p><p><strong>Energiaa</strong><br /><br /> Maa selkäni alla hohkaa lämpöä lumoavaa.<br /> Punainen aurinko laskee kauas vuorten taa.<br /> Käki lentää ohitse. Se kukkuu ja nauraa.<br /> Imen itseeni luonnon energiaa parantavaa.<br /><br /> Taivaan tummuessa näen ledivalojen syttyvän.<br /> Tähdenlennolta toivon jokaisen tähän pystyvän:<br /> Kokemaan maailman sellaisena kuin se on<br /> - täynnä energiaa ja rakkautta, poissa olo levoton.<br /><br /> Suljen silmäni ja nukahdan suden ulvontaan.<br /> Tiedän, ettei siinä ole mitään pelottavaa.<br /> Sukellan syvälle unimaailmaan<br /> ja ymmärrän, ettei ole kuolemaa.</p><p> </p><p><br /><br /><strong>Riitta Juutilainen<br /><br /></strong></p><p>                         Näetkö hetken ?</p><p> </p><p> </p><p>                                                          Tunturi palaa</p><p>                             liekeissä riekonmarja<em></em></p><p>                             syksy on ahne.<em></em></p><p><em> </em></p><p><em> </em></p><p>                             On punavarsi<em></em></p><p>                             tytöllä punainen suu<em></em></p><p>                             elämän väri<em></em></p><p><em> </em></p><p><em> </em></p><p>                             Taipunut varpu<em></em></p><p>                             askeleen alle jäänyt<em></em></p><p>                             vieläkö nouset?<em></em></p><p><em> </em></p><p>                                   <em></em></p><p><em><br /></em></p><p>                                   Jäkälä jäykkä<em></em></p><p>                                   vesikö sen pehmentää<em></em></p><p>                                   --- porolle sama <em></em></p><p><em> </em></p><p><em> </em></p><p> </p><p><strong>Paavo Palokärki 1999</strong></p><p><br /> Carpe Diem<br /><br /> Hetki on käsillä<br /> salamaniskunkaltainen<br /> väläyksellisyys<br /> ota vallitsevasta tuokiosta <br /> irti kaikki<br /> mitä saat<br /> korkojen kera -<br /> tilaisuus ei tule toistumaan!</p><p> </p><p><strong>Eine Joutsijoki<br /></strong><br /><br /> Asun pienellä pallolla<br /> joka pyörii<br /> mittaamattomassa avaruudessa<br /> tuntemattomassa ajassa<br /> ja tänään kirjoitin<br /> päiväkirjaani:<br /> viidestoista toukokuuta,<br /> kylvin orvokin siemenet.</p><p> </p><p><strong>Katja Tamminen</strong></p><p>R.I.P </p><p>  <br />                                             <br />                                       Hän oli nähnyt niiden katsovan kohti <br />                                        perhosten,</p><p>kuoriutuvan pakkasöinä</p><p> </p><p>painavan silhuettinsa yön tummaan</p><p>ja aamun valkeaan</p><p> </p><p>lentävän, kun on lennettävä.</p><p>Lentävän, kun vielä on lennettävää. <br />   <br />   <br />   <br /><strong>Karita Nykvist</strong></p><p class="Heading1">Elää kun elää, elääkö</p><p class="Standard"> </p><p class="Standard"> </p><p class="Standard">elää ilman</p><p class="Standard">aikaa lasta ja rakkautta</p><p class="Standard">vailla tarttumapintaa</p><p class="Standard">                 yrittäköön ken haluaa</p><p class="Standard">huudan pilven reunalta</p><p class="Standard">sanon ”se on vaikeaa”</p><p class="Standard">                 maankolossa ojan pohjalla</p><p class="Standard">madot puhuvat</p><p class="Standard">aivojen tyhjennyksestä</p><p class="Standard">                 itsen itsetarkoituksesta</p><p class="Standard">en usko lieroihin</p><p class="Standard">puoli päätä täynnä tähtiä</p><p class="Standard">jaloissa kuviteltua kutitusta</p><p class="Standard">                 korvissa kysymyksiä</p><p class="Standard">taskuissa tukku tavoitteita</p><p class="Standard">viimeiseen hengen vetoon</p><p class="Standard">                 unelmatkin elävät hetkeä</p><p class="Standard"> </p><p><strong>jarmo jyrkinen </strong></p><p><strong></strong><strong> </strong></p><p>päivä kerrallaan</p><p> </p><p>päivä kerrallaan,eron taival ja tuskien vanojen taa,vien saappaani kuivumaan.</p><p> </p><p>Yön hikisten unien jälkeen,palaa unet mieleen,hymyilit,ilman syytä,onnellinen ilme kasvoillasi.</p><p> </p><p>Sen saman ilmeen kun näkisin minäkin,polvistuisin,pyytäisin jakamaan kanssani,elämän,päivän kerrallaan.</p><p><strong><br /></strong></p><p><strong>Ekku</strong></p><p>Joo joo,sori mä en huomannu!</p><p>Joo joo,sori, mä muistanu!<br />Joo joo sori, mä en tajunnu!</p><p>Joo joo....<br />siinähän ne on taas...<br />leivänmuruset!</p><p>Tartu rättiin!</p><p> </p><p> </p></div></div></div><ul class="links inline"><li class="quote first last"><a href="/comment/reply/4423?quote=1#comment-form" title="Quote this post in your reply.">Lainaus</a></li></ul> Thu, 21 Jun 2012 10:27:34 +0000 Minna Joenniemi 4423 at http://blogit.yle.fi http://blogit.yle.fi/runoraati/hetkessa-elamisesta-radion-kuuntelijoiden-runoja#comments