Mitä mepit tekevät?

Maija Elonheimo/Brysselin kone — Wed, 07 May 2014 08:16:02 +0000

Mitä mietti europarlamentin ja EU:n asioista kaksi kautta europarlamentissa ollut vihreiden väistyvä meppi Satu Hassi? Ensi kauden teemoja ovat ainakin pankkivalvonta ja energia- ja ilmastoasiat. Satu Hassin mukaan verotusasiat olisivat EU:n kannalta myös tärkeitä, koska mikäli verotuksen taso laskee, siitä seuraa EU:n kansalaisille monenlaisia ongelmia yhteiskunnan eriarvoistumisen myötä.

Minkälaista on Satu Hassin lobbauksen ja vaalirahoituksen välinen kytkentä europarlamenttivaaleissa? Miten lobbaus hänen mukaansa europarlamentissa nykyään toimii?

Entä miten äänestäjä halutessaan ehdokkaansa kytkentöjä tutkia ja mitä tärkeitä asioita ensi vaalikaudella on tulossa parlamentin käsittelyyn.

Lainaus

Lobbarina EU:ssa

Maija Elonheimo/Brysselin kone — Wed, 18 Dec 2013 07:03:12 +0000

EU:n päätöksillä tai niiden tekemättä jäämisellä voi olla isoja taloudellisia vaikutuksia yrityksille. Koko markkinatilanne saattaa muuttua päätösten myötä rajustikin. Samoin monet EU:n päätökset ovat tärkeitä erilaisille järjestöille.

Lobbarit yrittävät vaikuttaa ja vaikuttavat EU:n päätöksiin niin, että siitä on niiden asiakkaille etua.

Mutta miten työ käytännössä tehdään?

Asioita europarlamentaarikoille tai virkamiehille esitellessään lobbarin on syytä olla liikkeellä hyvin varhain jo asian alkuvaiheessa. Viesti pitää myös osata tiivistää niin, että ne voi tiivistää yhteen tai viiteentoista minuuttiin.

Mutta mitä muuta pitää osata?

Ja entä miten paljon lobbarit EU:n päätöksiin vaikuttavat?

Ohjelmassa on haastateltavana EU-konsultti Kai Keski-Korhonen.

Lainaus

Mielihyväshopparit Asterixin kylässä

Timo Harakka — Wed, 27 Jun 2012 19:40:44 +0000

Mantereen äärimmäisellä reunalla sijaitsee pieni idyllinen kylä, jossa asuu ehkä vähän sivistymätön, mutta rehellinen ja yhteenhitsautunut kansa. Se puolustaa omaa kulttuuriaan taistelemalla rohkeasti suurta imperiumia vastaan.

Ei ihme, että Asterix puhuttelee suomalaisia. Onhan pieni kansamme sinnitellyt vuosisatoja suurvaltojen puristuksissa.

Mutta ei tässä ole mitään suomalaista, kaikki kansat kokevat niin. Ateenan kaduilla osoitetaan mieltä Euroopan unionia vastaan. Melkein jokainen britti vastustaa Brysseliä. Ja Asterix peilaa ranskalaisten samanlaisia pelkoja, tilattiinhan se tilattiin aikanaan René Goscinnyltä ja Albert Uderzolta nimenomaan vastavedoksi amerikkalaiselle ylivallalle.

Euroopan unionin tarkoitus oli hälventää kansallistuntoa, mutta kävikin päinvastoin. Vasta, kun vastassa on kasvoton ja pelottava imperiumi, tuo paikallinen identiteetti, joka vielä äsken tuntui vanhanaikaiselta, nouseekin tärkeäksi ja välttämättömäksi.

Monimutkaiset globaalit ongelmat aiheuttavat kansalaiselle päänsärkyä. Mutta helposti määriteltävä yhteinen vihollinen antaa elämälle tarkoituksen. Ulkopuolinen uhka torjutaan taikajuomalla – tämäkin on suomalaisittain tuttu ratkaisu.

Mutta mitä kansalainen voi muutakaan tehdä? Hänen ainoa aseensa on lyijykynän pätkä, joka annetaan joka neljäs vuosi kansakoulun jumppasalissa. Vain tyhmä kuvittelee voivansa oikeasti vaikuttaa monikansalliseen hallintoon ja talouteen. Kansalaisen valta on kaventunut symboliseksi, joten hän äänestääkin symbolisesti: muutosta vastaan, maailmaa vastaan, valtaa vastaan.

Ensi viikolla puhumme Raimo Sailaksen kanssa Tuntemattomasta sotilaasta ja suomalaisten ikuisesta kaipuusta talvisodan henkeen, jolloin ei tarvitse kysellä, vaan totellaan. Mutta jo tällä viikolla 10 kirjaa vallasta –ohjelman sarjakuvateos antaa politiikasta surkuhupaisan kuvan. Asterixin viesti on selvä: demokratia on turhaa, poliitikot lupaavat yhtä ja tekevät toista, kansanedustajat ovat turhaa väkeä.

Tämä surettaa ohjelman vierasta, Suomen Elokuvasäätiön toimitusjohtajaa Irina Krohnia, joka vietti yksitoista vuotta eduskunnassa vihreiden edustajana. Hänen mielestään poliitikot ovat kauttaaltaan fiksuja ja jopa mukavia ihmisiä, mutta he joutuvat vastaamaan vastuuttomien kansalaisten mahdottomiin vaatimuksiin.

”Edustuksellinen demokratia on mennyt sellaiseksi, että kansalaiset täydellisen vastuuttomasti ovat tällaisia mielihyväshoppareita, tulevat samaan aikaan sanomaan, että verot vaan alas ja lisää palveluita.”

Asterix ja Caesarin lahja on ainoa albumi, jossa gallialaiskylä käy vaaleja, koska päällikkö Aladobix saa haastajan. Mutta kesken suuren vaalikeskustelun roomalaiset hyökkäävät ja koko kylä joutuu puolustautumaan. Enää ei tarvitse vaivata päätään millään demokratialla, toteaa ohjelman vakiovieras Anna Kortelainen:

”Siitä tuli tällainen kekkoslainen konsensus, päästiin suomalaista tyydyttävään ratkaisuun: ei tullutkaan mitään konfliktia. Kansa ei repeydy kahtia, mikä on pahinta, mitä meille voi tapahtua.”

Mutta mikä on vaihtoehto demokratialle, mikä voisi korvata nuo parjatut poliitikot? Suomessakin vallitsee puolivirallinen varjovalta, jota käyttävät etujärjestöt, niin sanotut asiantuntijat, virkaeliitti ja talouden takapirut, joita ei valita vaaleilla. Päinvastoin, vaalit eivät vaikuta varsinaiseen valtaan – sen on Irina Krohn itse kokenut Säätytalon käytävillä:

”Muistan, kun olin ensimmäisissä hallitusneuvotteluissa, ja ainoissa kyllä myös, sinne lappaa Johannes Koromaa... ajattelin, että herran jumala, tässä on juuri saatu hirveästi ääniä ja ollaan kansan valitsemia, ja tulee kauhean näköistä jengiä kalvojen kanssa kertomaan ne faktat, jotka on sen neuvottelun reunaehdot.”

Asiassa on se iso paradoksi, että juuri Irina Krohn on vain pahentanut poliitikkojen halveksuntaa, toki tarkoittamattaan. Hänen suurin saavutuksensa eduskunnassa oli laki vaalirahoituksen julkisuudesta. Se johti lopulta valtavaan vaalirahaskandaaliin, joka ryvetti kymmeniä poliitikkoja.

Torstai-illan 10 kirjaa vallasta –ohjelmassa vihreiden entinen kansanedustaja kertoo, miksi perussuomalaisia kohdeltiin tässä yhteydessä täysin epäoikeudenmukaisesti.

Kuuntele radiokolumni Yle Radio 1:n Kultakuumeesta!

10 kirjaa vallasta: Asterix ja Caesarin lahja, vieraana Irina Krohn. TV1 torstaina 28.6. klo 21:05.

Lainaus

Blogit - lobbaus

Mitä mepit tekevät?

Lobbarina EU:ssa

Mielihyväshopparit Asterixin kylässä