Blogit - Elävä arkisto

Arkisto elää myös Areenassa!

Antti Niemi — Tue, 24 Mar 2015 09:55:47 +0000

Tiesitkö, että Elävässä arkistossa on paljon TV-sarjoja ja kokonaisia ohjelmia?

Olemme parantamassa Elävän arkiston ohjelmien löydettävyyttä tuomalla kokonaiset ohjelmat katsottavaksi myös Yle Areenassa. Ensimmäinen askel tähän suuntaan on nyt otettu. Voit katsoa kokeiluluonteisesti Elävän arkiston TV-sarjoja Areenan beta-versiossa verkkoselaimella.

Kokonaisista ohjelmista löytyy mm. Reinikainen, Teiniäidit, Rikostarinoita Suomesta ja vaikkapa Videotreffit!

Aluksi ohjelmia pystyy katsomaan verkossa Areenan web-sivun kautta, mutta myöhemmin sisältö tulee katsottavaksi kaikilla Areena-sovelluksilla esimerkiksi tabletilla ja älytelkkarilla.

Elävän arkiston sisältöjen tuominen Areenaan mahdollistaa arkistojen aarteiden nautiskelun entistä laajemmalle katsojakunnalle.

Ohjelmien tiedoissa voi esiintyä puutteita joita pyrimme korjaamaan myös käyttäjiltä tulevien palautteiden perusteella. Tästä iso kiitos jo etukäteen.

Elävän arkiston nettiradio on myös uudistunut. Soitin on päivitetty uudemmaksi, joka toimii paremmin myös Android ja iOS -alustoilla.

Lainaus

Seuraavat viisi vuotta nettikehitystä - laskuri on käynnistynyt

Tuija Aalto — Thu, 26 Feb 2015 19:28:33 +0000

Ylen verkkopalvelujen tähänastinen historia mukailee verkon kehitysvaiheita yleisemminkin. Olen tässä kuvassa jakanut kehityksen viiteen viiden vuoden vaiheeseen.

Vuonna 1995 elettiin world wide webin ensi askelia. Verkkoa selattiin linkkilistojen ja portaalien avulla. Internet-käyttöä mitattiin operaattorien liikennettä tilastoimalla.

2000-luvulle tultaessa alkoi ilmestyä suomenkielisiä blogeja. Åke Blomqvist tanssi diskoa gif-animaationa, koska modeemit. Toisella viisivuotisjaksolla Yle meni tosissaan verkkoon. Elävä arkisto aukesi, tehtävänään kertoa tulevillekin sukupolville, kuka oli Åke Blomqvist.

Tuli älypuhelimet, sosiaalinen media rymisti läpi Suomen.

Vuonna 2011 vuoden poliisi oli nettipoliisi Fobba. Helsinki Region Infoshare juhli kaksivuotista toimintaansa ja tuhannes tietoaineisto oli avattu. Ylekin avasi dataa, mm. Suomalaiset verkossa -tutkimuksen vastaukset.

2014 Tilastokeskus otti Kuluttajabarometrin laitetiedusteluun mukaan puettavan tietotekniikan. Älykello tai aktiivisuusranneke löytyi neljästä kotitaloudesta sadasta. Käyttöliittymät pienenevät, ehkä katoavat, kuten teknologiafestivaali SXSW:llä puhunut palvelukehittäjä Amber Case ennusti.

Viides viisivuotisjakso on vasta käynnistynyt. Digitaalisten palvelujen kehittymisvauhdin vain kiihtyessä luvassa lienee palvelukokemuksia, jotka lähestyvät puhdasta taikaa. Millaisia palveluja itse odotat innokkaimmin? Oletko ehkä itse kehittämässä jotakin huimaa?

Lainaus

Elävä arkisto uudistuu – mobiilikäyttö paranee

Antti Niemi — Thu, 05 Feb 2015 10:57:15 +0000

Tervetuloa uudistuvan Elävän arkiston pariin. Nyt tehtävä uudistus on osa isompaa kokonaisuutta, jota ollaan toteuttamassa pienemmissä paloissa.

Ensimmäinen käyttäjille näkyvä uudistus on sivuston responsiivisuus eli parempi käyttökokemus mobiililaitteilla. Elävän arkiston uusi ja Ylen yhteinen alusta myös laajentaa aiheisiin liittyvää sisältöä. Tavoitteena on tarjota laajin ja paras sisältö käyttäjille, riippumatta siitä kuka Ylessä on tuon sisällön tuottanut. Elävän arkiston laadukas ja huikea sisältömäärä tulee tarjoamaan ns. pitkää häntää monelle ajankohtaiselle asialle.

Sisältöjen löydettävyys on myös yksi kehitettävistä asioista. Elävän arkiston haku toimii jatkossa osana Ylen hakua, jossa on mahdollisuus hakea kaikkea aiheeseen liittyvää Yle-laajuisesti tai hakea ainoastaan Elävän arkiston sisältöjä tietyllä vuosikymmennellä. Lisäksi kokeilemme visualisioida aikakauteen liittyvien kuvien ja asiasanojen avulla kokonaiskuvaa vuosikymmenen tapahtumista ja tarjota mielekästä selailua aiheiden parissa.

Isommassa kehityskokonaisuudessa myöhemmin tavoitteena on mm. mahdollistaa Elävän arkiston ohjelmien seuraaminen suoraan Areenasta.

Elävä arkisto on monelle rakas palvelu. Toivommekin palautetta teiltä, miten voimme jatkossakin kehittää palvelua paremmaksi ja tarjota unohtumattomia hetkiä muistojen parissa. Palautteen koskien palvelun uudistumista voi antaa kommentteina tämän blogikirjoituksen alle.

Vastauksia useimmin kysyttyihin kysymyksiin ja mm. lisätietoa Elävän arkiston hausta löytyy ohjeet-sivulta.

Lainaus

Tekijänoikeudet yhä Elävän arkiston ja muun nettikehityksen haaste

Reijo Perälä — Fri, 28 Nov 2014 09:25:42 +0000

Kun median tarjonta on runsas ja kun ajankäytöstä käydään kovenevaa kisaa, ihmiset liikkuvat parhaiten monipuolisen ja laadukkaan sisällön perässä. Toinen ja vähintään yhtä tärkeä pointti on helppous. Mitä helpompaa median käyttö ja kuluttaminen ovat, sitä suurempi on palvelujen imu.

Netissä kehityksen haasteina ovat myös tekijänoikeudet. Vaikka vuosien varrella on kuljettu tekijänoikeusrintamallakin pitkä matka myönteiseen suuntaan, työmaata on vielä kosolti edessä, jotta esim. Ylen arkistojen runsas sisältö saataisiin netissä suomalaisten saataville

Sopimuksia on tietenkin kunnioitettava. Se on lähtökohta. Ponnistuksia tarvittaisiin kuitenkin siihen, että vanhoja rönsyjä raivattaisiin pois ja sopimisen malleja saataisiin uudistettua entistä kovemmalla vauhdilla nettiaikaan sopiviksi.

Suurin ongelma on tietysti siinä, että tekijänoikeuksia koskevat kirjaukset, mallit ja rakenteet ovat vanhasta maailmasta. Kun sopimusrakenteita sorvattiin, netistä ei ollut hajuakaan.

Vanhan maailman mallit ja tekijänoikeuksien korvausperusteet eivät toimi tässä maailmassa. Mutta kun uusiakaan malleja ei ole kyetty kattavasti luomaan, on toimittu vanhojen rakenteiden mukaan.

Monissa maissa nettijulkaisun esteitä on raivattu kansallisella lainsäädännöllä ja valtion rahoillakin, mutta Suomessa tätä kautta ei ole juurikaan edetty.

Hyllyt täynnä tavaraa

Ylen tv-arkistossa on satoja tuhansia ja radioarkistossa lähes miljoona ohjelmanimikettä. Tässä joukossa on kuitenkin runsaasti myös sellaista ohjelmistoa, jota ei saada nykyisillä sopimusrakenteilla arkistojen hyllyiltä netissä katseltavaksi ja kuunneltavaksi, vaikka nämä ohjelmat ovat puhtaasti Yleisradion omatuotantoisia ohjelmia.

Yle-veron maksajille ja Yleisradion sisälläkin tätä on vaikea selittää. Mutta näin se vain on.

Esimerkiksi Ylen Elävällä arkistolla ei ole oikeuksia esittää kokonaisia draama- ja viihdeohjelmia, vaan ainoastaan rajattu määrä näytteitä. Kun Elävä arkisto vuonna 2006 aloitti ja kun nettitarjontaa oli vähän, pelkät näytteet ja klipit riittivät internetin ensihuumaan.

Musikki rajaa rankasti

Toinen rankasti rajaava tekijä on musiikki. Levymusiikki rajaa myös Yle Areenan ohjelmistoa. Ulkomailla asuvat suomalaiset haluaisivat nauttia Areenan kautta kotimaansa ohjelmista, mutta kun monet ohjelmat sisältävät runsaasti levymusiikkia, ohjelmat on pakko ”georajata” Suomeen.

Ylen Elävässä arkistossa tilanne on vielä vaikeampi. Yhtä äänilevyä saa soittaa korkeintaan 60 sekuntia ja korkeintaan puolet äänilevyn kestosta. Puheen taustalla soivalla musiikilla, jota käytetään tehosteena, on sama hinta ja rajoitteet kuin muullakin musiikilla.

Musiikkia koskevat rajoitukset eivät ole tätä päivää. Ne tulisi voida kiireesti purkaa. Netissä tällaisten rajoitusten kanssa on vaikea elää, koska kiinnostavin ja paras osa ohjelmistoa rajautuu musiikin vuoksi pois.

Sopimukset syyniin

Kysymys on muutenkin sekä rahasta että rakenteista. Jos nettijulkaisun korvaustaso johdetaan television uusintahinnoista, pyöritään sellaisissa euromäärissä, että Ylen tuottamat hyvät tv-elokuvat jäävät ikuisiksi ajoiksi arkistojen hyllyihin.

Myös maksukäytäntöjä tulisi yksinkertaistaa. Jos jokaisen oikeudenomistajan rojaltit joudutaan erikseen clearaamaan ja tilittämään, on homma toivottoman hidasta ja työlästä. Julkaisu pysähtyy jo siihen. Yle onkin esittänyt ns. yleistä sopimuslisenssiä, joka ainakin yksinkertaistaisi ja helpottaisi sopimusprosessia. Maksamista se ei poista, mutta sopiminen yksinkertaistuu.

Ruotsissa päädyttiin sellaiseen malliin, että rajavuodeksi sovittiin tekijänoikeuksien haltijoiden kanssa vuosi 2005. Sitä vanhempaa draamaa Öppet arkiv eli Ruotsin Elävä arkisto saa esittää kokonaisina ohjelmina ja ohjelmasarjoina.

Jotakin samankaltaista rajavuotta Ylekin voisi ensi vaiheessa ajatella draaman ja viihteen osalta. Rajavuosi voisi meilläkin olla nyt vaikka vuosi 2005, jota edeltävät ohjelmat määrittyisivät ”arkisto-ohjelmiksi” ja jota varten määriteltäisiin oma korvaustaso. Kymmenen vuoden siirtyvä marginaali antaisi aikaa sopeutua.

Keskeisimmäksi korvausperusteeksi pitäisi yleensäkin ottaa katselu- ja kuuntelumäärät. Se, millaisella päätelaitteella katselu ja kuuntelu tapahtuvat ja monenko erilaisen päätelaitteen kautta ohjelmia jaetaan, ei ole merkittävää.

Merkittävää ei ole myöskään se, paljonko ohjelmistoa on tarjolla, vaan se, paljonko tätä ohjelmistoa katsellaan ja kuunnellaan.

”Verkko edellä muutokseen”, kuuluu Ylen slogan. Uusia, nettiaikaan soveltuvia sopimusmalleja siis kaivataan.

Elävän arkiston embeddauksesta vuosi sitten tehty sopimus onkin hyvä esimerkki siitä, että myös tekijänoikeusjärjestöillä on valmiutta ja halua muutokseen. Tällä tiellä olisi hyvä jatkaa kohti uusia avauksia.

Reijo Perälä on Yle Areenan, Elävän arkiston ja yle.fi -etusivun ohjelmapäällikkö.

Lainaus

Apua kohta tää loppuu!

Veera Pohjola, Ylen siisti kesäduunari, Elävä arkisto — Fri, 27 Jun 2014 06:38:11 +0000

Aamusin sitä on tottunut raahautumaan jopa neljällä eri joukkoliikennevälineellä Pasilaan työpisteen ääreen, päivisin suunnistamaan Isoon Pajaan syömään hyvää ruokaa ja leimaamaan ittensä joka ikisen oven kohalla ja iltapäivisin huikkaamaan heipat toimitukselle kotiin lähdettäessä, mutta muutaman päivän päästä nämäkin tutut rutiinit rikkoutuvat, nyyh!

Kuukausi Ylellä on ollut täynnä yllätyksiä: ruokalaan mennessäsi voit törmätä vaikka Summerin juontajiin, Aku Hirviniemeen tai johonkin muuhun tunnettuun tyyppiin, ja kesken esittelykierroksen joku voi tulla ottamaan selfien koko kesäduuniryhmän kanssa. Pasilan alue on myöskin yllättävän iso ja koostuu monista eri taloista ja sokkeloisista käytävistä joihin on toosi helppo eksyä.

Oon myös pannu merkille että Ylellä on käytössä noin miljoona eri järjestelmää jotka kaikki tukevat eri nettiselainta (joku ei toimi Chromella, joku vaatii Firefoxin ja toinen Explorerin) ja joiden nimien keksimisessä joku on ollut luova: on Metroa, Faaraota, Plasmaa, Venetsiaa, Ylermiä, Medwaytä ja Deltaa. Ja jos jokin artikkelin koostamisessa tarvittavista ohjelmista päättää ryhtyä hankalaksi, voi ongelman selvittämiseen upota tovi jos toinenkin (mut silloin voi käydä hakemassa vaikka kupin kaakaota).

Työskentelen siis Elävän arkiston toimituksessa, jossa olen päässyt tekemään samaa kuin vakituiset tyypit eli penkomaan Metro-tietokantaa ja koostamaan artikkeleita Metrosta löytyneiden klippien pohjalta.

Lisäksi olen saanut tehdä kuvituksia Elävän arkiston audioklippeihin ja päässyt työskentelemään myös viereisissä toimituksissa Areenan ja Yle Etusivun puolella. Areenan toimituksessa koostin ”Viikon valinnat” -nimisen videon TV1:n Aamu-TV:seen ja näin miten klippi laitettiin Areenaan. Etusivun puolella pääsin tekemään ohjelmanostoja, eli päättämään mitä ohjelmia yle.fi:n etusivulla näkyy tiettynä päivänä.

Työkaverit on ollu ystävällisiä ja hauskoja, enkä ole pelännyt kysyä neuvoa jos oon unohtanut miten jokin juttu tehdään. Työtahti on myös ollut sopiva, ei ole ollut kiire mutta hommia on riittänyt. On myös ollut hauskaa huomata että toimistojen sisäinen huumori kukkii eri puolella Yleä toimituksiin teipattujen kuvien muodossa. Ylen siistien yhteisten maanantaiden kautta olen päässyt seikkailemaan viime vuoden blogissakin mainituissa huoltotunneleissa (jotka legendan mukaan jatkuvat Helsingin läpi Suomenlinnaan asti!), lähetystornin huipulle, uutisstudioon ja seuraamaan suoraa radiolähetystä.

Maanantaina koittaa vika työpäivä ja haikeana poistun Ylen porteista varmasti hyödyllisen työkokemuksen ja uusien muistojen kanssa, mutta toivottavasti en lopullisesti!

Lainaus

Tarjolla: Vanhoja valokuvia vapaaseen käyttöön

Ylen arkistolaiset — Thu, 05 Jun 2014 09:39:47 +0000

Työssäni mietin usein Ylen arkistoa osana suomalaista kulttuuriperintöä, yhteistä kulttuurista omaisuuttamme. Tänään aloitamme uuden kokeilun tämän perinnön jakamisessa. Olemme avanneet kuvapalvelu Flickriin tilin, jolla julkaisemme vanhoja valokuvia ja luovutamme ne yleisön vapaaseen käyttöön.

Kuvat ovat peräisin Ylen ”propagandaosastolta”. 1930-luvulla toimintansa aloittaneen propagandaosaston (myöhemmin tiedotusosaston) tehtävänä oli lisätä radion kuuntelijakuntaa sekä myös radioharrastuksen suosiota. Tätä tarkoitusta varten valokuvattiin työntekijöitä, laitteita ja toimipaikkoja lehdistökäyttöön. Muun muassa Radiokuuntelija-lehden sivuilla yleisö saattoi nähdä, miltä tutut radioäänet näyttivät, millaista radiostudiossa oli tai miten äänitehosteita nauhoitettiin.

Alla olevassa kuvagalleriasta saa esimakua Flickr-tilin kuvista. Mukana on lukuisia legendoja: Martti Jukola urheilukentän laidalla ja Alexis af Enehjelm kyykyssä haastattelemassa auton alla makaavaa mekaanikkoa. Nähdä voi myös Ylessä vierailleita historian merkkihenkilöitä, kuten Väinö Tannerin välittämässä tiedon talvisodan lopusta.

Valokuvissa näkyy omituisia vempeleitä, joilla äänitettiin ja lähetettiin ääntä. Lähetyspaikkojakin on kuvattu, Joensuun pikkuisesta lähetysasemasta Helsingin Fabianinkadun komeaan radiotaloon. Itseeni kolahtivat kuvat Radio-orkesterin (myöhemmin Radion sinfoniaorkesteri) tehdaskonserteista.

Kuvien joukossa on myös sellaisia, joista kaipaamme lisätietoja. Monesta kuvasta emme tiedä edes vuotta, jolloin se on otettu. Joskus kuvauspaikkakin on hukassa. Sen ajan kamerat kun eivät lisänneet gps-koordinaatteja kuvan tietoihin.

Otetaanpa esimerkiksi tämä kuva, jossa ääniauton edessä pönöttää yllättäen poro. Voisiko kuva löytää tiensä sellaisen katselijan eteen, joka tunnistaisi kuvan rakennuksen? Kaikki vihjeet ovat tervetulleita, joko tässä tai kuvan kommenttikentässä Flickrissä!

Julkaisemme kuvat avoimella lisenssillä, joka sallii niiden vapaan käytön. Kuvia voi siis tallentaa, muokata ja käyttää vapaasti. Voimme tehdä näin, koska kuvat ovat niin vanhoja, että ne ovat vapautuneet tekijänoikeussuojasta (joka on 50 vuotta kuvan julkaisemishetkestä, kun kyseessä on tavallinen valokuva eikä valokuvateos).

On yleisöstä kiinni, mitä kuville nyt tapahtuu. Flickrissä julkaistuja kuvia voi käyttää omassa blogissa, näyttää museossa, julkaista lehdessä tai vaikkapa viedä Wikipediaan. Kuvista voi koostaa uusia teoksia tai tulostaa julisteita.

Käytettävyyttä lisätäksemme olemme yrittäneet varmistaa, että kuvien resoluutio on riittävä moneen käyttötarkoitukseen. Koska Flickr on kansainvälinen kuvapalvelu, olemme myös varustaneet kuvat englanninkielisillä otsikoilla. Kenties suomalaiset maisemat, katukuvat ja radiovempeleet kiinnostavat ulkomaillakin.

Mahdollisuuksia on paljon, ja onkin jännittävää nähdä, mitä käyttöä kuville keksitään. Apps4Finland-kisa polkaistaan käyntiin jälleen 6.6. Kuka tekisi hyvän sovelluksen suomalaiselle kulttuurisisällölle?

Siirry katsomaan vanhoja valokuvia täältä

Elävän arkiston blogissa vieraileva kirjoittaja Katja Bargum on Yle Arkiston tuottaja.

Lainaus

Elävän arkiston aarteet nyt liitoon ja kiitoon

Reijo Perälä — Thu, 05 Jun 2014 08:47:59 +0000

Nyt se on totta: Ylen Elävän arkiston runsas sisältö on tästä päivästä lähtien entistä laajemmin ja paremmin kaikkien suomalaisten ilona ja riemuna.

Nettisivustollemme on nyt lisätty odotettu ominaisuus, jonka avulla voi ”upottaa” Elävän arkiston sisältöä myös Yleisradion ulkopuolisille verkkosivuille ja elävöittää verkkotarinaansa Elävän arkiston aikamatkoilla, nostalgisilla ajankuvilla, yhteisillä muistikuvilla ja tuhansilla muilla ohjelmilla.

Samalla toteutuu toinenkin merkittävä parannus. Uudistetun soittimen eli playerin avulla voi jatkossa katsella ja kuunnella Elävän arkiston sisältöä myös yleisimmillä tableteilla ja muilla mobiililaitteilla.

Tähän asti näillä laitteilla on voinut lukea sivustomme artikkeleita ja muuta tekstisisältöä, mutta soitin ei ole toistanut mobiililaitteissa videoita ja audioita. Uudistetun soittimen myötä Elävän arkiston videot pyörivät jatkossa esim. iPadin selaimen kautta. Kehitystyö on sekä embeddauksen että mobiilikäytön osalta vielä kesken, mutta jo nyt näitä ominaisuuksia voi käyttää.

Jatkossa Elävän arkiston yksittäisiä video- ja audiosisältöjä on siis lupa ”upottaa” eli embeddata myös Yleisradion ulkopuolisille verkkosivuille - kunhan tietyt reunaehdot täyttyvät.

Lupa koskee niin yksittäisiä suomalaisia kuin esim. yhteisöjä, järjestöjä tai vaikka sellaisia mediasivustoja, joihin yleisöllä on vapaa pääsy. Uutiskäytössä ja journalistisissa yhteyksissä Elävän arkiston yksittäisiä medioita on lupa embeddata soittimemme avulla.

Tai jos vaikka Sinä, arvoisa lukija, kirjoitat blogin tai teet omia nettisivuja ja haluat elävöittää ja taustoittaa käsittelemääsi aihetta Elävän arkiston tarjoamalla filmiesimerkillä tai Elävästä arkistosta löytyvällä ajankuvalla, niin se on OK, kun pelisäännöistä pitää kiinni.

Näistä pelisäännöistä on sovittu oikeudenhaltijoiden kanssa. Palveluparannus, jonka oikeudenhaltijat ja tekijänoikeusjärjestöt ovat mahdollistaneet, on todella merkittävä. Tällä ratkaisulla yhteinen, kansallinen kulttuuriperintö tuodaan netin kautta entistä laajemmin kaikkien suomalaisten iloksi.

Käytännössä tämä tapahtuu siten, että videot ja audiot voi liittää osaksi verkkokerrontaansa Elävän arkiston soittimen avulla. Soitin otetaan sivustolle ns. embeddaus- eli upotuskoodilla Elävän arkiston nettisivustolta ns. desktopista. Mobiililaitteisiin tämä ominaisuus tuodaan Elävän arkiston sivustolle myöhemmin, vaikka Elävän arkiston aineisto jo pyörii tärkeimmissä mobiililaitteissa.

Paina embeddaus-painiketta “</>” videon ollessa pysäytettynä.
Kopioi (ctrl+c) avautuvasta tekstilaatikosta HTML-koodi.
Liitä (ctrl+v) HTML-koodi omalle sivullesi

Reunaehtojakin on. Mainonnassa, markkinoinnissa tai kaupallisessa tarkoituksessa aineistoa ei ole lupa käyttää. Elävän arkiston palvelukokonaisuuden tarjoaminen esim. operaattorin tai muun kolmannen tahon palvelussa edellyttää oikeudenhaltijoiden erillistä lupaa.

Video- ja audiosisältöä ei saa muuttaa tai muokata. Niihin ei saa liittää tai kytkeä vierasta sisältöä, eikä niistä saa mitään poistaa. Mediasisällöt on esitettävä sellaisenaan Elävän arkiston soittimen tarjoamassa muodossa ja soittimen kautta. Asiayhteydestä on myös aina käytävä selkeästi ilmi, että kyseessä on Ylen Elävän arkiston aineisto.

Arkiston aarteita tulee tämän uudistuksen myötä entistä paremmin katseltavaksi ja kuunneltavaksi paljon - satoja tai jopa tuhansia tunteja. Aivan koko ohjelmistolle ei ole kuitenkaan vielä käyttöoikeutta. Elävän arkiston soittimesta ja artikkeleista ilmenee tapauskohtaisesti, onko mediaa oikeus embeddata. Esim. urheilukisojen aineistolle, kuten olympialaisille, ei ole toistaiseksi koko aineiston osalta käyttölupaa.

Tarkemmat kuvaukset ja ohjeet embedauksesta löytyvät käyttöohjeista.

Joka tapauksessa kysymys on merkittävästä palveluparannuksesta, jolla Ylen arkistoaineistoa tuodaan suomalaisten käytettäväksi. Tästä kiitos kuuluu oikeudenhaltijoille ja tekijänoikeusjärjestöille, joiden myötävaikutuksella Elävä arkisto tämän uudistuksen toteuttaa.

Yleisradion tavoitteena on, että arkistot avataan yhteiseksi iloksi mahdollisimman laajasti. Oikeudenhaltijoiden kanssa solmitun sopimuksen mukaan embeddaus-toiminto on käytössä kokeiluluonteisesti vuoden 2014 loppuun.

Elävä arkisto on perustettu vuonna 2006. Tällä hetkellä palvelussa on vanhoja filmejä ja tv-ohjelmia noin 2 900 tuntia ja radio-ohjelmia noin 1 800 tuntia. Vanhimmat filmit ovat yli sadan vuoden takaa. Aineistoa taustoittaa yli 12 000 tekstiartikkelia. Toimitustiimi on palkittu useilla palkinnoilla, mm. Valtion tiedonjulkistamispalkinnolla.

Mottona voisi olla: Elävässä arkistossa eilinen elää huomisen hyväksi. Vanhaa ja uutta, nostalgiaa ja viihdettä yhteiseksi huviksi ja hyödyksi!

Reijo Perälä on Yle Areenan, Elävän arkiston ja yle.fi-etusivutoimituksen ohjelmapäällikkö.

Lainaus

Arkistokuumetta ilmassa – nostalgia, tieto ja viihde innostaa

Katja Bargum — Mon, 12 May 2014 19:01:25 +0000

Katja Bargum on tuottaja Yle Arkistossa.

Tasaisin väliajoin herää keskustelu siitä, mitä vanhoille tv-ohjelmille on tapahtunut. On totta, että aikaisemmin kuvanauhat olivat kalliita, ja niitä jouduttiin käyttämään yhä uudelleen. Helmiäkin on jyrätty. Onneksi tilanne ei ole aivan niin synkkä kuin monet kuvittelevat. Ylen arkiston kokoelmissa on noin 350 000 tv-ohjelmaa ja elokuvaa sekä yli miljoona radio-ohjelmaa.

Tällä hetkellä siirrämme arkistossa vanhoja, pian rapautuvia nauhoja ja filmejä digitaaliseen formaattiin nopealla vauhdilla. Samalla täydennämme ohjelmien tietoja tietokannoissa.

Digitaalinen muoto ja hyvät tiedot sisällöstä mahdollistavat myös ohjelmien julkaisemisen verkossa. Tässä Yle on ollut edelläkävijä. Elävä arkisto on tarjonnut nostalgiaa ja viihdettä vuodesta 2006 asti.

Viime vuosina arkistot ovat avautuneet ennätysvauhdilla muuallakin. Danskt kulturarv –sivusto yhdistää Tanskan yleisradioyhtiön, museoiden ja arkistojen materiaalia. BBC tallentaa parhaillaan radio-ohjelmistaan poimittuja merkkihenkilöiden ääninäytteitä Wikimediaan.

Oma elämä + arkistojen aarteet

Myös niin kutsutun avoimen kulttuurin esiinmarssi on lisännyt arkistomateriaalien kysyntää. Museot ja arkistot laittavat tekijänoikeudellisesti vapaata sisältöä kuten vanhoja valokuvia tai taideteoksia verkkoon niin, että kuka vaan voi hyödyntää niitä. Näin kulttuuriperinnöstä tulee aidosti yhteistä omaisuutta.

Yleisö on löytänyt sisällöt. Hollantilainen Rijksmuseet saavutti aivan uuden yleisön, kun se avasi taidekokoelmansa niin, että käyttäjä voi koota lempitauluistaan tai -aiheistaan oman galleriansa. Sovelluskehittäjät käyvät parhaillaan kisaa nokkelimmista tavoista hyödyntää kuvia ja muuta sisältöä, jota on ladattu eurooppalaisen kulttuuriperinnön portaaliin Europeanaan.

Vanhat valokuvat ovat herättäneet erityistä kiinnostusta. Kun Suomen armeija avasi kuva-arkistonsa, käyttäjätulva kaatoi serverin ensimmäisenä päivänä. Myös Ylen vanhoja valokuvia löytyy piakkoin vapaasti käytettävissä verkossa. Me kokeilemme parhaillaan Ylen historiaa kuvastavien valokuvien jakamista Flickr-palvelussa. Tilimme avautuu piakkoin, joten pysy kuulolla!

Arkistot eivät aukea korvauksetta

Arkistoa toivotaan auki niin, että yleisö saisi jälleen kohdata ikimuistoisia TV- ja radio-ohjelmia. Suurin kysyntä kohdistuu kuitenkin aineistoon, joka on nykymallilla tekijänoikeudellisesti ja taloudellisesti kaikista hankalinta avata yleisölle. Lastenelokuvan tai kuunnelman tekoon on osallistunut näytteilijöitä, muusikoita ja muita, jotka ovat oikeutettuja korvaukseen, kun ohjelmaa käytetään uudestaan.

Vanhoja korvaussopimuksia tehtäessä ei tietenkään osattu miettiä arkiston avaamista verkossa. Nykyisiä korvausmalleja ei ole todellakaan tehty nettiaikaa varten. Laskin hiljattain, että koko Ylen arkiston avaaminen maksaisi miljardeja.

Arkistojen avaamiseen tarvitaan siis uudenlaisia korvaussopimuksia tekijänoikeusjärjestöjen kanssa. Neuvotteluja käydään hyvässä hengessä, ja Elävän arkiston suhteen onkin jo sovittu oikeuksista näyttää otteita draamaohjelmista. Toivomme, että aikanaan pystymme tarjoamaan myös kokonaisia ohjelmia arkistosta.

Muissa Pohjoismaissa neuvottelut ovat jo johtaneet tuloksiin. Ruotsin SVT maksaa vuosittain kuusi miljoonaa euroa tekijänoikeusjärjestöille oikeudesta näyttää ennen vuotta 2005 valmistuneita ohjelmia verkossa. Öppet arkiv -palvelu tarjoaa suuren otoksen Ruotsin TV-historiaa: ikimuistoisia lastenohjelmia, euroviisukarsintoja – ja tietysti Varustamo-sarjan kaikki osat.

-------

Tutustu myös Ylen FAQ-palstan usein esitettyihin kysymyksiin esitys ja tekijänoikeuksista, uusinnoista ja niiden hinnoista.
Ohjelmat

Miksi Yle ei avaa kaikkia kuva- ja ääniarkistojaan suomalaisille?
Miksi Yle ei myy kaikki ohjelmia tallenteina?
Miksi vanhoja tv-elokuvia tai suosikkisarjoja ei esitetä useammin?

Tekijänoikeudet

Kenelle Yle maksaa tekijänoikeuskorvauksia, jos uusintana esitettävän draaman tekijät ovat kuolleet?
Miksei tv-maksuilla maksettu Ylen draamahistoria ole Areenassa jatkuvasti katsottavissa?
Millaisia sopimuksia draaman verkkoesittämisestä tehdään nykyään?
Miten esitysoikeudet säätelevät ulkomaisten ohjelmien esittämistä Yle Areenassa?
Miten tekijänoikeudet vaikuttavat ohjelmien esittämiseen?
Mitä Yle tekee tekijänoikeuksien ja esitysoikeuksin eteen?
Paljonko Yle maksaa tekijänoikeusmaksuja ja esitysoikeuskorvauksia?
Vaikuttaako väline tai kanava esityksen tai uusimisen tekijänoikeuskorvauksien

Lainaus

Ps:n ja Radio Suomen yhteinen Retroviikko 23.–29.11.

Kimmo Ohtonen — Sun, 17 Nov 2013 08:05:14 +0000

Tutkimusten mukaan ihmiset, jotka harrastavat nostalgiaa voivat muita paremmin. Kun katsoo myönteisesti menneisyyteen, tulevaisuus näyttää valoisammalta. Siksipä marraskuun viimeinen viikko Puoli seiskassa ja Radio Suomessa retroillaankin täysillä.

MIKÄ ON SINUN VUOSIKYMMENESI?

Ps:n lähetyksissä 26.–29.11. uppoudutaan erityisesti urheilun, liikunnan ja musiikin vuosikymmeniin. Anna-Reeta Eksymä hyppää Rouva Trikoona keskelle 60-, 70-, 80- ja 90-lukujen urheilun huippuhetkiä. Juha Roiha tekee nostalgiamatkan suomalaisen populaarimusiikin eri vuosikymmenten kovimpiin mestoihin yhdessä Vexi Salmen, Pate Mustajärven, Olli Lindholmin ja Ressu Redfordin kanssa.

VIERAITA NELJÄLTÄ VUOSIKYMMELTÄ

Retroviikon studiovieraat ovat oman vuosikymmenensä mestareita. Tiistaina 26.11. vieraana on Anssi Kukkonen, joka 60-luvulla starttasi Urheiluruudun, ja keskiviikkona 27.11. vuoden 1976 Miss Eurooppa Riitta Väisänen. Torstaina 28.11. vieraaksi saapuu humoristi Pirkka-Pekka Petelius ja perjantaina 29.11. iskelmän kuningatar Paula Koivuniemi.

RADIO SUOMI

Radio Suomi aloittaa Retroviikon jo lauantaina 23.11. Entisten nuorten sävellahjassa. Koko viikko on täynnä retroaiheista ohjelmaa mm. oma kontaktilähetys tiistaina Ps:n perään. Radion teemaviikko huipentuu perjantaina 29.11. Puhelinlangat laulaa –lähetykseen, jossa vieraana on Danny.

ELÄVÄ ARKISTO VAHVASTI MUKANA

Ylen Elävä arkisto retroilee ympäri vuoden, joten se toimii mitä mainioimpana taustoittajana ja arkistojen aarreaittana. Tutustu menneiden vuosikymmenten ohjelmiin, musiikkiin ja puheenaiheisiin osoitteessa: yle.fi/elavaarkisto

Lainaus

Osallistu Elävän arkiston 70-luvun innoittamaan kuvakisaan

Juhana Säilynoja — Thu, 18 Jul 2013 10:36:06 +0000

Osallistu Elävän arkiston kuvakisaan! Lähetä aito tai 70-luvun innoittama valokuva osoitteeseen elavaarkisto@yle.fi. Palkitsemme joka viikko yhden kuvan 70-luku- ja arkistohenkisellä palkinnolla. Osallistuthan vain kuvilla, joihin sinulla on oikeudet. Toimitus tallentaa kuvat katsottaviksi Elävän arkiston Facebook-kansioon. Kisa voimassa 4.8. 2013 saakka.

Kuvat ovat katseltavissa Elävän arkiston Facebook-kansiossa.

Lainaus