Lasten ja nuorten ääni kuuluviin!

Riitta Pihlajamäki — Thu, 20 Nov 2014 07:11:03 +0000

Riitta Pihlajamäki on journalististen standardien ja etiikan päällikkö.

Marraskuun 20. päivä on Lapsen oikeuksien päivä. Tänään on hyvä päivä kertoa, että Yleisradio vahvistaa lasten ja nuorten erityisasemaa eettisissä linjauksissaan.

Linjaukset eivät koske vain näille ikäryhmille tarkoitettuja erityisohjelmia vaan kaikkia sisältöalueitamme.

Annamme yleisölle entistä paremmat mahdollisuudet arvioida toimintaamme, kun kerromme toimintaperiaatteemme julki. Olemme tässä läpinäkyviä ja avoimia. Ennen kaikkea haluamme pitää huolta siitä, että lapset ja nuoret saavat esiintyä omana itsenään, tulla kuulluiksi ja nähdyiksi.

Mitä linjaukset koskevat?

Yle sitoutuu linjauksissaan siihen, että keskeisissä toimituksissa on henkilöitä, jotka erityisesti huolehtivat lasten ja nuorten oikeuksien toteutumisesta sisällöissämme. Useat toimitukset ovat vastuuihmisensä jo nimenneet.

Varmistamme myös, että nuorilla on valmiudet kohdata ja käsitellä julkisuutta, joka usein liittyy varsinkin dokumentteihin ja reality-sarjoihin.

Linjauksissa on ohjeistettu myös yksityisyyden suojaan, nimen julkaisemiseen ja haastateltavien ikärajoihin liittyviä kysymyksiä. Näitä asioita toimittajat usein pohtivat arjen haastattelutilanteissa.

Olemme vastuullisia verkkokeskustelujen ylläpitäjiä ja sijoittelemme lasten ja nuorten ohjelmat kanavillemme ja palveluihimme turvallisella tavalla.

Mitkään linjaukset eivät voi aukottomasti säädellä kaikkia eteen tulevia tilanteita.

Mutta pohdintaa vaativat tapaukset on tunnistettava silloin kun ne tulevat kohdalle, ei vasta jälkikäteen. Eettiset, selkeät linjaukset ovat toimittajan työssä selkänoja, jonka varassa voi tehdä voimaannuttavaa, rohkeaa ja merkityksellistä sisältöä myös lapsille ja nuorille.

Meillä on lukuisia hienoja esimerkkejä nuorille suunnatuista sisällöistä, joiden syntyvaiheissa on käyty perusteellista laatukeskustelua.

#lovemilla, Au pairit, Teiniäidit, Unelmien Koulukuva. Ja tässä vain muutama, tuore esimerkki. On välttämätöntä, että keskusteluun osallistuvat kaikki tahot: tekijät, kanava ja markkinointi.

Sananvapautta ja lehdistön riippumattomuutta mitattaessa Suomi on maailman kärkimaa. Kauas jäävät sellaiset demokratian mallivaltiot kuin Yhdysvallat ja Britannia.

Meillä on myös yksi maailman vanhimmista median itsesäätelyjärjestelmistä, Julkisen sanan neuvosto. Koko suomalainen media on sitoutunut noudattamaan JSN:n valvomia Journalistin ohjeita. Useimmissa mediataloissa Journalistin ohjeet toimivat pohjana omille, täsmennetyille ja pidemmälle viedyille eettisille ohjeille. Siitä tänään julkistetuissa linjauksissa on kysymys.

Oikeus tietää ja sanoa kuuluu kaikille, myös lapsille ja nuorille.

Lainaus

Ismo Silvo: Kenen asialla on eettisesti hyvä Ylen ohjelmatyö?

Ismo Silvo — Mon, 08 Oct 2012 09:12:33 +0000

Ismo Silvo on Ylen julkaisujohtaja.

Aika ajoin journalistiikassa pohditaan toimittajan roolia ja ammatillista minäkuvaa. Onko hyvä toimittaja totuuden sankari, vääryyttä vastaan taisteleva asianajaja, heikkojen puolestapuhuja ja totuutta etsivä tutkija? Vaikuttava viestijä tietää roolinsa.

Roolia on syytä etsiä ja pohtia myös tuoreiden Ylen ohjelmatoiminnan eettisten ohjeiden pohjalta. Millaisen roolin Ylen ohjelmatoiminnan ytimeen luomme, mikä on perimmäinen ammatillinen minäkuvamme? Se on kirjattu OTSiin.

Yle tähtää korkeisiin arvoihin: luotettavuuteen ja ihmisen arvostamiseen. Riippumattomuus on tärkein välinearvo näitä tavoiteltaessa. Oikeastaan koko OTS on näiden arvojen aukikirjoittamista ja niiden työarkeen asetettua keskinäistä punnintaa.

Ylen johdon seminaarissa Vierumäellä alkukesällä kysyttiin, mikä arvo korostuu lähitulevaisuudessa Ylen tavoitteiden toteuttamisen kannalta. Aika selväksi ykköseksi nousi riippumattomuus. Ymmärsin viestin silloin niin, että nyt korostuvat Ylen omat valinnat, Ylen omille tavoitteille uskollinen journalismi ja sisällöntuotanto. Nyt jos koskaan on sen kuulun oman pelin paikka ja aika. Ylen on ennen kaikkea katsottava itseensä.

Riippumattomuus on, OTSin sanoin, kykyä tehdä omia tarkkoja havaintoja, uskallusta kysyä ja kyseenalaistaa. Vapaana painostuksesta ja ilman oman edun tavoittelua. Tämä kohta jos mikä kiinnittää eettiset ohjeet kaikkeen sisältöömme, taiteelliseen ja elämykselliseen yhtä lailla kuin tietopohjaiseen journalismiin. Riippumattomuus ei ole irrallisuutta ja erillisyyttä. Jo ihan ensimmäisessä paragrafissa OTS kirjaa, että toteutamme arvojamme vuorovaikutuksessa kansalaisten kanssa. Monet muutkin julistukset näinä verkkoviestinnän aikoina vaativat avoimuutta, käyttäjien mukaan ottamista, osallistamista.

Kun otamme muut mukaan, kenen asiaa silloin ajetaan? Milloin osallistaminen johtaa osapuolisuuteen? Lyökö avoimuus riippumattomuutta korville? Perustammeko tekemisemme omiin vai muiden havaintoihin?

Kenen asialla siis? Kysyttäessä vastaan itse useimmiten yksioikoisesti, että Ylen ohjelmatoiminta ei ole kenenkään asialla. Emme ole osapuoli. Se on helppo tapa kuitata riippumattomuus. Vastaus lienee kuitenkin väärä. Luulen, että verorahoituksen aikakausi alkaa vaatia yhä useammin Yleltä osapuolisuutta: pelastakaa suomalaista kulttuuria, tuokaa meille takaisin historiamme, antakaa vähemmistöille heidän äänensä!

Kaikissa tarinoissa on aina joku sankari. Sankari pelastaa, hankkii ja tuo meille jotain arvokasta. Niin uutisjutussa, ohjelmassa kuin OTS-ohjeissakin. Muuten juttu tai teos ei aukene eikä johda ymmärrykseen.

Riippumattomassa ohjelmatyössä mielestäni tämä pelastustehtävä pohditaan joka kerta läpi. Mitä arvoa tuotamme juuri tällä jutulla tai ohjelmalla ja kenelle? Otamme aina jonkin roolin, sitä ei voi paeta irrallaan olevaan olemiseen, kuuntelemattomuuteen tai vaikuttumattomuuteen. Riippumaton luomis- ja ohjelmatyö pohtii ja arvioi itse motiivinsa, tulee niistä tietoiseksi ja keskustelee niistä sekä kollegojen että yleisöjensä kanssa.

Kenen asialla siis on eettisesti hyvä Ylen ohjelmatyö? Pohtikaamme se joka kerta läpi.

Lainaus

Blogit - OTS

Lasten ja nuorten ääni kuuluviin!

Ismo Silvo: Kenen asialla on eettisesti hyvä Ylen ohjelmatyö?