Blogit - kesäaika

Pidän kesästä, en kesäajasta

Jari Mäkinen — Tue, 27 Mar 2012 09:39:46 +0000

Alkuun varoitus: tämä postaus sisältää sadattelua.

Kesäaikaan siirtyminen ei ole mitenkään tärkeimpiä asioita maailmassa, mutta varmasti yksi tyhjänpäiväisimmistä tavaksi muodostuneista historiallisista jäänteistä. Varmastikin aikanaan on ollut tärkeää käyttää hyväksi kaikki päivänpaiste ja siirtää siksi kelloja tunnilla edes- ja taaksepäin keväällä ja syksyllä, mutta nykyisin yhteiskunta elää joka tapauksessa kellon ympäri, joten edut ovat hyvin kyseenalaiset.

Kaiken tietävä Wikipedia kertoo, että kesäaika otettiin ensimmäisen kerran käyttöön ensimmäisen maailmansodan aikaan Saksassa vuonna 1916 ja Britannia sekä Yhdysvallat tekivät samoin seuraavina vuosina. Tärkein peruste oli pula-aika ja hiilen säästäminen. Kesäajasta luovuttiin kuitenkin monissa paikoin pian, koska kellojen vääntely ei ollut ihmisten mieleen, kunnes taas toisen maailmansodan jälkeen se tuli muotiin ja viimeistään 1980-luvun alussa lähes kaikki Euroopan maat ottivat kesäajan käyttöön. Suomessa näin tehtiin vuonna 1981.

Näin tähtitieteilijän näkökulmasta kesäaika on naurettava keksintö kahdestakin syystä: ensinnäkin se pakottaa elämään keinotekoisesti kauempana kukin paikkakunnan omasta aurinkoajasta ja toiseksi se tekee illoista yhä valoisampia. On toki mukavaa paistatella päivää pitempään, mutta samalla pimeä yö tulee myöhempään. Aurinko ei ole etelässä enää keskipäivällä, vaan iltapäivällä.

Luonnollisestikaan suuri osa ihmisistä ei kiinnitä mitään huomiota siihen missä Aurinko on milloinkin ja mikä on tähtitaivaan suhde kellonaikaan, mutta tämä on myös yksi peruste sille, miksi kesäaika on nykyisin täysin tyhjänpäiväistä. Elämä menee eteenpäin koko ajan kellonajasta riippumatta, lamput loistavat monissa toimistoissa ympäri vuorokauden joka tapauksessa ja kodeissa illalla säästetty sähkö käytetään aamulla.

Kellojen siirtely vie energiaa ja aiheuttaa kustannuksia, koska kaikki yhteiskunnassa toimii kellonajan perusteella. Ja koska kaikkialla maailmassa ei siirrytä kesäaikaan samana päivänä (eikä kaikkialla siirrytä lainkaan), pitää näinä aikoina ja syksyllä normaaliaikaan siirtymisen aikoihin olla tarkkana. Nykytekniikka saa tosin monet kellot ottamaan kesäajan huomioon automaattisesti, mutta tämäkin luo omat ongelmansa: mikä kello on siirtynyt itsekseen ja mikä ei? Kelloja on lisäksi joka puolella, joten ainakin meillä kotona siirtämättömiä kelloja löytyy vielä viikkojen päästäkin.

Kirottua sirkusta koko kesäaikaan siirtyminen! Aamuvirkut voisivat herätä vain tuntia aikaisemmin ja antaa muiden pitää kellonsa koko ajan samassa ajassa!

En suinkaan ehdota Suomen siirtymistä itsekseen pois kesäajasta, koska silloin ongelmia tulisi vieläkin enemmän, mutta esimerkiksi EU voisi ottaa asiakseen kesäajasta irtaantumisen maailmanlaajuisesti. Vinkki siis Brysseliin: jos intoa ei riitä oikeasti tärkeiden asioiden kuntoon laittamiseen, niin kesäajan historiallisesta painolastista irtaantuminen voisi olla hyvää sijaisaktiviteettia...

Lainaus

Tieteen verkkovinkit - Titanicin ohjaaja sukelsi syvemmälle kuin Titanic

Seija Aunila — Mon, 26 Mar 2012 13:50:23 +0000

Titanic-elokuvan ohjaaja James Cameron on sulkeltanut valtameren syvimpää kohtaan eli 11 kilometrin syvyyteen. Näin ohjaaja kävi syvemmällä kuin Titanicin uppomispaikka. Tämän huiman suorituksen mahdollisti voimakkaan vedenpaineen kestävä sukellusvene. Vain kaksi ihmistä ennen Cameronia, on sukeltanut 11 kilometrin syvyyteen.

Lue lisää Cameronin sukellusennätyksestä

Aavelaiva löytyi Kanadan edustalta

Japanin tsunamissa marraskuussa 2011 kadonnut kalastajalaiva löytyi Kanadan edustalta. Laivan ajateltiin uponneen tsunamissa, mutta se olikin ajelehtinut merivirtojen mukana Kanadaan. Tyhjillään löydetyn aavelaivan oletetaan olevan suurin tsunamissa kadonnut "esine", joka on ajelehtinut tyynenmeren yli.

Lue lisää aavelaivasta

Kesäaika on aamuvirkkujen salajuoni

Saksalaistutkija fyysikko Ernst Peter Fischer mukaan kesäajan takana onkin aamuvirkkujen salajuoni eikä hyötynäkökohdat. Yhteiskunta suhtautuu nurjasti pitkään nukkujiin ja tähän saumaan valtaapitävät aamuvirkut ovat iskeneet.

Lue lisää aamuvirkkujen keksimästä kiusasta Yle uutisista

Lainaus

Miksi tyytyä kesäaikaan kun viisareita voisi pyöräyttää enemmänkin

Katri Vänttinen — Sat, 04 Apr 2009 06:00:00 +0000

Kellojen siirto kesäaikaan jaksaa ärsyttää vuodesta toiseen. "Vähän kuin toipuisi jetlagistä", totesi kollega hississä kesäajan ensimmäisenä arkiaamuna. Ja samasta asiastahan siinä on kysymys: aikaerorasituksesta.

Miksi aikaerorasitus sitten harmittaa vähemmän silloin kun se syntyy matkustamisesta eikä EU-määräyksestä? No, toisin kuin kesäajalla, matkustamisella on aina jokin tarkoitus, ja matkan ajankohdasta ja kohteesta voi päättää useimmiten itse. Akuutiksi ratkaisuksi kesäaikaraivoon voisikin ehkä sopia, että matkustaa maaliskuussa jonnekin toiselle aikavyöhykkeelle, jolloin jetlag-fiilikselle on oikea ja itseaiheutettu peruste.

Mutta lentomatkailu ei tietysti ole hyvä juttu ainakaan pelkän kesäaikatorjunnan takia, kun pikemminkin pitäisi pyrkiä pienentämään omaa ekologista jalanjälkeään. Voisiko kelloja siirrellä muuten vaan vapaaehtoisesti ja samalla valita oman aikavyöhykkeensä?

Lähikaukomatkailu säästää ilmastoa ja sopii myös kiireisille

Ehdotan lähikaukomatkoja. Ne voisi toteuttaa isossa hallissa, jonne myytäisiin "matkoja" eri puolille maailmaa. Matkalaukku pakattaisiin kuten oikeallekin matkalle, ja hallin eteisessä olisi ihan oikea terminaalitunnelma. Talvikamppeet jätettäisiin narikkaan, ja kellot siirrettäisiin kohdemaan aikaan. Kiireinen matkaaja marssisi suoraan hallin matkakohteeseen, mutta perinteisempi voisi istua virtuaalilentokoneeseen ja viettää muutaman tunnin turvavöissä perillepääsyä odotellen.

Halliin olisi rakennettu niin autenttinen ympäristö kuin mahdollista paikallisine ihmisineen, turisteineen, äänineen, hajuineen ja makuineen. Ja jokainen tietysti valitsisi itse miten matka-aikansa kuluttaisi. Majoitusvaihtoehtoja olisi tarjolla joka lähtöön, ja tarjolla olisi mahdollisuus omatoimimatkailuun tai opastettuihin kiertoajeluihin.

Toisten maailmojen tehotunnelmaa virtuaalikypärällä

Koska tilaan rakennetut lavasteet joka tapauksessa olisivat vain kulissia eikä paikallisia ihmisiäkään olisi riittävää määrää, intensiivisempää tunnelmaa haluavien olisi mahdollista käyttää lisäksi virtuaalikypärää, joka tuo äänet, hajut ja maut käytännössä oman pään sisään. Kypärään sisältyvän nettiyhteyden, kameran ja äänentoistolaitteiden avulla voisi päästä vielä lähemmäksi aitoa kohdemaata ja kommunikoimaan siellä jossain kaukana olevien ihmisten kanssa.

Maapallon oikeiden kohteiden lisäksi tarjolla voisi olla matkoja myös keksittyihin maailmoihin. Yhteistä näille kaikille olisi, että matka kestäisi lyhyimmilläänkin useampia päiviä, jona aikana matkalainen olisi täysin irti normaalista arjestaan ja aikavyöhykkeestään.

Virtuaalikypärä voi olla kaupoissa jo muutaman vuoden kuluttua ja se mahdollistaa nämä elämysmatkat vaikka omasta makuuhuoneesta. Mutta milloin nähdään se, että urheilu- tai messuhalli muuttuu vaikkapa kahden viikon virtuaali-Brasiliaksi, jossa pääsee keskelle Rion karnevaalitunnelmaa kypärällä tai ilman?

Lainaus