Blogit - motorinen oppiminen

Miten ihminen oppii eri iässä, testissä laskettelu, osa 5

Pauliina_Ps — Thu, 07 Feb 2013 16:15:50 +0000

Keräsin testiryhmän testatakseni miten ihminen oppii eri iässä. olemme harjoitelleet laskettelua reilun kuukauden ajan kerran tai kaksi viikossa Kirkkonummella. Mukana Kimmo Pulkkinen 69v, Aurora Ståhlberg 14v, Pauliina 44 v (minä siis!), Otso Kärki 9v, Lotta Tikkanen 6v.

Olemme harjoitelleet Kirkkonummella Peuramaa Skissä reilun kuukauden ajan kerran tai pari viikossa. Apuna muutaman kerran on ollut hiihtokoulun Pernilla Stenbäck ja Mathias Dahlqvist.Mathias opettaa lapsia leikin kautta. Pernillakin painottaa, ettei liikaa pidä suorittaa ja pingottaa, vaan hauskan kautta myös oppii. Tosin hän muistuttaa, että varsinkin epämukavuusalueella oppii! Ja hän jaksoi työntää meitä sinne epämukavuusalueelle- ja siellähän aina välillä pyllähdin lumeen. Mutta täytyy sanoa, että opin kuukaudessa todella paljon ja se on pitkälti opetuksen ansiota.

Opetuksesta on apua varsinkin kun opettelee jotain teknistä kuten kailausta tai laskettelua. Pernilla sanoo että opetuksesta on apua jotta oppii saman tien asiat oikealla tekniikalla. Samaa vahvistaa erikoislääkäri, fysiatri Jarno Gauffin Kuntoutus Ortinilta. Hän painottaa, että myöhempääkin oppimista helpottaa monipuolinen liikunta ja eri lajien kokeilu.

Mathias sanoo, että toisin kuin yleisesti luullaan, on ihan ok aloittaa lumilaudalla vaikkei vielä hiihtämistä hallitsisikaan. Lautailu ja hiihto ovat eri lajeja, ja tärkeintä on, että mäessäolosta nauttii.

Lotta halusikin kokeilla lautailua ja onneksi Pernilla taitaa myös sen opettamisen.

Juttu kuuluu viisi-osaiseen sarjaan "Miten ihminen oppii eri iässä". Testissä laskettelu.

Lainaus

Miten ihminen oppii eri iässä – testissä laskettelu osa 2

Pauliina_Ps — Fri, 11 Jan 2013 09:56:05 +0000

Kysyin Fysiatrian erikoislääkäri Jarno Gauffin Kuntoutus Ortonilta miten ikä vaikuttaa motoristen taitojen oppimiseen.

Koitan selvittää asiantuntijioden ja ei-kovin-tieteellisen ihmistestin avulla, miten ikä vaikuttaa oppimiseen. Ryhmä jossa on 6-69 vuotiaita koittaa opetella laskettelun alkeet Peuramaa Skin hiihdonopettajien avulla.

Pauliina Ståhlberg (siis minä): Miten ikä vaikuttaa motoristen asioiden oppimiseen?

Gauffi vastaa: Sitä voidaan ajatella niin että lapsi oppii tallaisia perusmotorisia taitoja mitkä liittyy liikkumisiin, esinieden käyttöön, tasapainoon, kuuteen, seitsemään ikävuoteen saakka. Ja sen jälkeen harjoittelee näiden taitojen käyttöä vielä muutaman vuoden ajan. Ehkä noin 10 ikävuodesta eteenpäin on sitten otollinen aika oppia vaikteitakin motorisia taitokokonaisuuksia, ja sitten 14 vuotiaasta eteenpäin se oma motivaatio tulee voimakkaammin esille ja silloin on tärkeää että on oikeasti kiinnostunut siitä mitä tekee.

Fysiatri Jarno Gauffin kertoo, että nuori aikuinen oppii parhaiten.

Gauffin jatkaa:Mutta ihan oppimisen kannalta tallainen nuori aikuinen, 17, 18 vuotias voi olla ihan parhaassa asemassa sen takia että hänen fyysiset ominaisuutensa on kehittyneet loppuun ja hän on saanut paljon erityyppisiä motorisia kokemuksia mitä kautta hän pystyy oppimaan uusia asioita paremmin. Ikä taas, sanotaan siellä 60 tienoilla, tai aikaisemminkin, sanotaan että 40 eteenpäin alkaa reaktionopeus hidastumaan ja lihasvoima heikkenemään, niin vaikuttaa että oppiminen hidastuu mutta se ei missään nimessä keskeydy. Me pystytään käyttämään näitä elämän tuomia kokemuksia sen oppimisen parantamiseen.

Toki hän painottaa, että on paljon yksilöllisiä eroja.
Gauffin myös lohduttaa: Kyllä sitä oppimista jatkuu ihan loppuun saakka eli missän vaiheessa ei ole liian myöhäistä aloittaa uusien asioiden opiskelua.

Lisää siitä, mitä Gauffin sanoi blogin seuraavissa osissa. Pian pitää päästä taas harjoittelemaan mäkeen Kirkkonummen Peuramaalle, että oppisin edes osan siitä, mitä testiryhmän lapset oppivat! Toivottavasti ei ole niiiin paljon pakkasta ettei pysty hiihtämään.

Juttu kuuluu viisi-osaiseen sarjaan "Miten ihminen oppii eri iässä". Testissä laskettelu.

Lainaus

Miten ihminen oppii eri iässä – testissä laskettelu

Pauliina_Ps — Fri, 11 Jan 2013 09:26:00 +0000

Miksi tuntuu siltä, että lapset oppivat asioita helpommin? Onko lapsen ylivoimainen oppimiskyky fyysistä, hermostollista? Entä miten ihminen oppii uusia motorisia taitoja vanhempana? Puoli seitsemän seuraa kuukauden ajan, kuinka 6-69 –vuotiaista koostuva testiryhmämme oppii laskettelun salat.

Testiryhmä: Isoisä Kimmo 69 v, Aurora 14 v, minä- Pauliina yli 40 v, Otso 9 v ja Lotta 6 v.

Haluan selvittää, miten ihminen oppii uusia motorisia taitoja eri iässä eli miten ikä vaikuttaa oppimiseen. Missä iässä lapset oppivat parhaiten, onko olemassa tiettyä herkkyysikää? Onko lapsella ylivoima oppimisessa, ja voiko aikuinen kompensoida sitä? Mitä lihasmuisti on? Pitääkö tehdä 10 000 toistoa, jos haluaa oppia jotain kunnolla? Näihin kysymyksiin etsin vastauksia testaamalla ja juttelemalla asiantuntijoiden kanssa.

Testiryhmän opettajina toimivat Kirkkonummella Peuramaa Ski –hiihtokoulun Pernilla Stenbäck ja Mathias Dahlqvist. Myös fysiatrian erikoislääkäri ja psykologi jakavat tietojaan blogin seuraavissa osissa.

Ensimmäisellä hiihtokerralla opettajat arvioivat hiihtäjien taitoja. Pernilla otti huomaansa aikuiset. Isoisä ei ole koskaan lasketellut, mutta hiihto on hyvin hallussa. Itse olen ollut lasten mäessä jo monta kertaa, mutta silti tuntuu, etten opi mitään enkä ymmärrä miten sukset toimivat.

Mathias opetti lapsia leikin kautta. Lotan ikäiset 6-7 -vuotiaat ovat erityisen herkkiä kritiikille, joten heitä neuvomisessa toimii parhaiten kannustus. Otsolla on hallussa perustaidot ja paljon intoa, mutta hioimista riittää. 14-vuotias Aurora hallitsee myös perusteet, mutta ei ole koskaan saanut kunnon opetusta. Hiihtokoulun opettajat sanovat, että asiat olisi hyvä oppia alusta alkaen oikein, ettei tule oppineeksi vääriä liikeratoja.

Mathias neuvoo Otsoa auraamaan jos tulee liikaa vauhtia.

Pernillan mukaan aikuisten pelkokerroin lisääntyy iän myötä, varsinkin naiset alkavat pelätä kaatumista. Minuakin pelottaa liika vauhti ja tietysti kaatuminen on myös noloa. Pernilla kertoi, että joskus aikuisen kaatuessa hän heittäytyy itse viereen, niin oppilasta ei nolota niin paljon. Hän neuvoi, että päästäkseen ylös pitää laittaa sukset vierekkäin ja mäkeen nähden poikittain, ojentaa kädet eteen ja punnertaa itsensä ylös. Hän kannustaa kaltaistani pelokasta oppijaa laskemalla itse takaperin, jotta saa säilytettyä katsekontaktin oppilaaseen. Itse olen ollut vasta lastenmäessä ja pikkumäessä, mutta tahdon saada niin paljon varmuutta laskemiseen, että uskaltautuisin myös isompiin mäkiin lasten perässä.

Paras vinkki oli mielestäni se, kun Pernilla neuvoi nojaamaan reilusti monojen etureunaan ja taivuttamaan polvia. Meitä kaikkia auttanut harjoitus oli sellainen, missä pidimme sauvaa käsien päällä kuin tarjotinta: siinä tuo painon automaattisesti eteen, samoin kädet, ja miettii enemmän sauvaa kuin pelkojansa.

Hiihdonopettaja Pernilla sanoo, että aikuistenkaan ei tarvitse pelätä itsensä nolaamista vaikka kaatuisikin. Ja minähän kaadun vaikka tasaisellakin maalla.

Saimme kaikki opettajilta läksyjä ja pyrimme käymään Kirkkonummella Peuramaan rinteissä vähintään kerran viikossa tammikuun ajan. Lotan pitää tehdä ns. tiikerin raitoja eli hiihtää rinteen laidasta laitaan käännellen, jotta vauhti pysyy hallussa. Otso harjoittelee etenkin 360-asteisia käännöksiä. Auroran tulee treenata ”hockey-stoppeja” eli luistelusta tuttuja jarrutuksia. Isoisän ja minun pitää vaan laskea pientä mäkeä ja harjoitella tasapainoa ja painonsiirtoja.

Blogin seuraavissa osissa fysiatri Jarno Gauffin Kuntoutus Ortonilta kertoo lääkärin näkemyksen siitä, miten oppiminen sujuu eri-ikäisiltä. Käsittelemme myös rinneturvallisuutta sekä välineitä, ja seuraamme tietysti testiryhmämme edistymistä! Siis toivottavasti edistyn minäkin.

Lotta ja Otso tekevät sauvaharjoitusta mäessä.

Juttu kuuluu viisi-osaiseen sarjaan "Miten ihminen oppii eri iässä". Testissä laskettelu.

Lainaus