Blogit - Peuramaa Ski

Miten ihminen oppii eri iässä, testissä laskettelu, osa 5

Pauliina_Ps — Thu, 07 Feb 2013 16:15:50 +0000

Keräsin testiryhmän testatakseni miten ihminen oppii eri iässä. olemme harjoitelleet laskettelua reilun kuukauden ajan kerran tai kaksi viikossa Kirkkonummella. Mukana Kimmo Pulkkinen 69v, Aurora Ståhlberg 14v, Pauliina 44 v (minä siis!), Otso Kärki 9v, Lotta Tikkanen 6v.

Olemme harjoitelleet Kirkkonummella Peuramaa Skissä reilun kuukauden ajan kerran tai pari viikossa. Apuna muutaman kerran on ollut hiihtokoulun Pernilla Stenbäck ja Mathias Dahlqvist.Mathias opettaa lapsia leikin kautta. Pernillakin painottaa, ettei liikaa pidä suorittaa ja pingottaa, vaan hauskan kautta myös oppii. Tosin hän muistuttaa, että varsinkin epämukavuusalueella oppii! Ja hän jaksoi työntää meitä sinne epämukavuusalueelle- ja siellähän aina välillä pyllähdin lumeen. Mutta täytyy sanoa, että opin kuukaudessa todella paljon ja se on pitkälti opetuksen ansiota.

Opetuksesta on apua varsinkin kun opettelee jotain teknistä kuten kailausta tai laskettelua. Pernilla sanoo että opetuksesta on apua jotta oppii saman tien asiat oikealla tekniikalla. Samaa vahvistaa erikoislääkäri, fysiatri Jarno Gauffin Kuntoutus Ortinilta. Hän painottaa, että myöhempääkin oppimista helpottaa monipuolinen liikunta ja eri lajien kokeilu.

Mathias sanoo, että toisin kuin yleisesti luullaan, on ihan ok aloittaa lumilaudalla vaikkei vielä hiihtämistä hallitsisikaan. Lautailu ja hiihto ovat eri lajeja, ja tärkeintä on, että mäessäolosta nauttii.

Lotta halusikin kokeilla lautailua ja onneksi Pernilla taitaa myös sen opettamisen.

Juttu kuuluu viisi-osaiseen sarjaan "Miten ihminen oppii eri iässä". Testissä laskettelu.

Lainaus

Miten ihminen oppii eri iässä – testissä laskettelu osa 4, välineet ja rinneturvallisuus

Pauliina_Ps — Tue, 22 Jan 2013 15:08:41 +0000

Miten ihminen oppii uusia motorisia taitoja vanhempana? Puoli seitsemän seuraa kuukauden ajan, oppiiko 6-69 –vuotiaista koostuva testiryhmämme laskettelun alkeet.
Rinneturvallisuudesta ja välineistä.

Testiryhmässä
Kimmo 69 v
Pauliina 43 v
Aurora 14 v
Otso 9 v
Lotta 6 v

Hiihdonopettaja Pernilla Stenbäck Peuramaa Skista sanoo, että välineiden on oltava mukavia, ajanmukaisia ja turvallisia jotta voi keskittyä oppimiseen. Keskittymistä ja harjoittelua haittaa jos monot kiristävät tai on muuten epämukavaa. Suksien siteet pitää säätää hiihtäjän painon mukaan vuokraamossa. Kypärä antaa turvaa ja itsevarmuutta pelokkaallekin laskettelijalle (kuten minulle) ja sitäpaitsi se lämmittää.
Meidän testiryhmällä on välineitä sekä lainassa että vuokralla. Joitakin asioita on myös ostettu käytettyinä, kuten kypäriä kirpparilta ja monoja naapureilta. Meillä on myös takekja ja toppahousuja lainassa sillä monojen päälle on helpompi vetää väljempilahkeiset housut kuin perustalviliikuntaan.

Hiihto-ope Mathias Dahlqvist muistuttaa rinneturvallisuudesta: "Tärkeintä rinteessä on valppaus, ole tarkkana että et laske muiden päälle. Jos et osaa pysäyttää niin voi sattua vahinkoja. Mäessä ylhäältä tuleva väistää, mutta saat toki laskea hitaamman ohi. Syöksylasku on aina kielletyä. Hississä ei saa mutkitella tai temppuilla.
Ja tsekkaa ettei mitään roiku, esim henkseleitä, etteivät ne tartu mihinkään. Ja viimeiseksi itsestään selvyydet älä mene mäkeen jos et ole täysin varma että taitosi riittää äläkä laske päihtyneenä."

Sunnuntaina Kirkkonummen Peuramaalla oli ja mukava 7 asteen pakkanen. Tämä oli neljäs harjoituskerta, ja tällä kertaa harjoittelimme itsenäisesti ilman opettajia. En vieläkään uskalla suurempiin mäkiin mutta tämä oli ensimmäinen kerta kun hiihtäminen oli minusta enemmän kivaa kuin pelottavaa. Motivaatio on hukassa Lotalta mutta sen ikäistä ei kannata pahemmin painostaa joten hän sai mäenlaskujen välillä syödä donitsia kahvilassa ja pääsi lasten moottorikelkankin kyytiin. Fysiatrian erikoislääkäri Jarno Gauffin Kuntoutus Ortonilta sanoi, että 14 ikävuodesta eteenpäin motivaatio on erityisen tärkeää oppimisen kannalta. Auroralla on nyt kova halu oppia, ja hän olisi jäänyt mäkeen vaikka kuinka pitkäksi aikaa. Kaikille testiryhmän jäsenille on tullut lisää varmuutta laskemiseen jo muutaman harjoittelukerran tuloksena. Alan ymmärtää miksi ihmiset pitävät laskettelusta!

Juttu kuuluu viisi-osaiseen sarjaan "Miten ihminen oppii eri iässä". Testissä laskettelu.

Lainaus

Hiihdon oppiminen osa 3

Pauliina_Ps — Sat, 19 Jan 2013 20:59:26 +0000

Peruin perjantaiksi suunnitellun iltamäessä harjoittelun koska oli niin kylmä. Pelkäsin että lapsilta menee motivaatio jos mäessä on turhan kylmä. Peuramaa Skin hiihdonopettaja Mathias Dahlqvist vahvistikin, että Kirkkonummella mäessä tuulen myötä pakkasen purevuus oli lähempänä -30C illalla. Tosin hän ja toinen hiihdonopettajamme Pernilla olisivat olleet valmiita laskettelemaan.

Ilman harjoitusta ei opi, joten suuntaamme Peuramaan rinteille huomenna. Seuraava opetus on tosin vasta parin viikon päästä, mutta itsekseen harjoittelu auttaa paljon. Ja meillä kaikilla on "läksyt" opettajilta, eli tekemistä riittää. Huomaan, että minulla menee muutama lasku ennen kuin edes muistan mitä edellisellä kerralla on opittu, että alkuun on takapakkia siihen verrattuna, mitä edellisellä kerralla jo sujui. Toisin kuin lapsilla, jotka aloittavat saman tien siitä mihin jäivät edellisellä viikolla.

Monet ovat kysyneet miten tätä kuvataan. Kuvaaja on superhiihtäjä, Monomeno-ohjelmaakin tehnyt Eppu Kärki. Hän hiihtää kameran kanssa etu- tai takaperin, tuntuu että ylösalaisinkin. Ja väliin heittää kokeneen laskijan käytännön neuvoja jotka ainakin minua auttavat. Hän kuvaa käsivaralla Panasonicin pienellä P2 videokameralla ja Go Pro kameralla jonka hän kiinnittää monopodin päähän tai vaikkapa sukseen.

Fysiatri Jarno Gauffin sanoi, että harjoittelua tarvitaan paljon, vaikkei ns lihasmuistia olekaan. Ja mitä enemmän ikää, sitä enemmän harjoittelua tarvitaan. Eli lähdemme mäkeen harjoittelemaan taas huomenna, tarpeeksi kerroksia vaan päälle niin eiköhän se siitä!

Juttu kuuluu viisi-osaiseen sarjaan "Miten ihminen oppii eri iässä". Testissä laskettelu.

Lainaus

Miten ihminen oppii eri iässä – testissä laskettelu

Pauliina_Ps — Fri, 11 Jan 2013 09:26:00 +0000

Miksi tuntuu siltä, että lapset oppivat asioita helpommin? Onko lapsen ylivoimainen oppimiskyky fyysistä, hermostollista? Entä miten ihminen oppii uusia motorisia taitoja vanhempana? Puoli seitsemän seuraa kuukauden ajan, kuinka 6-69 –vuotiaista koostuva testiryhmämme oppii laskettelun salat.

Testiryhmä: Isoisä Kimmo 69 v, Aurora 14 v, minä- Pauliina yli 40 v, Otso 9 v ja Lotta 6 v.

Haluan selvittää, miten ihminen oppii uusia motorisia taitoja eri iässä eli miten ikä vaikuttaa oppimiseen. Missä iässä lapset oppivat parhaiten, onko olemassa tiettyä herkkyysikää? Onko lapsella ylivoima oppimisessa, ja voiko aikuinen kompensoida sitä? Mitä lihasmuisti on? Pitääkö tehdä 10 000 toistoa, jos haluaa oppia jotain kunnolla? Näihin kysymyksiin etsin vastauksia testaamalla ja juttelemalla asiantuntijoiden kanssa.

Testiryhmän opettajina toimivat Kirkkonummella Peuramaa Ski –hiihtokoulun Pernilla Stenbäck ja Mathias Dahlqvist. Myös fysiatrian erikoislääkäri ja psykologi jakavat tietojaan blogin seuraavissa osissa.

Ensimmäisellä hiihtokerralla opettajat arvioivat hiihtäjien taitoja. Pernilla otti huomaansa aikuiset. Isoisä ei ole koskaan lasketellut, mutta hiihto on hyvin hallussa. Itse olen ollut lasten mäessä jo monta kertaa, mutta silti tuntuu, etten opi mitään enkä ymmärrä miten sukset toimivat.

Mathias opetti lapsia leikin kautta. Lotan ikäiset 6-7 -vuotiaat ovat erityisen herkkiä kritiikille, joten heitä neuvomisessa toimii parhaiten kannustus. Otsolla on hallussa perustaidot ja paljon intoa, mutta hioimista riittää. 14-vuotias Aurora hallitsee myös perusteet, mutta ei ole koskaan saanut kunnon opetusta. Hiihtokoulun opettajat sanovat, että asiat olisi hyvä oppia alusta alkaen oikein, ettei tule oppineeksi vääriä liikeratoja.

Mathias neuvoo Otsoa auraamaan jos tulee liikaa vauhtia.

Pernillan mukaan aikuisten pelkokerroin lisääntyy iän myötä, varsinkin naiset alkavat pelätä kaatumista. Minuakin pelottaa liika vauhti ja tietysti kaatuminen on myös noloa. Pernilla kertoi, että joskus aikuisen kaatuessa hän heittäytyy itse viereen, niin oppilasta ei nolota niin paljon. Hän neuvoi, että päästäkseen ylös pitää laittaa sukset vierekkäin ja mäkeen nähden poikittain, ojentaa kädet eteen ja punnertaa itsensä ylös. Hän kannustaa kaltaistani pelokasta oppijaa laskemalla itse takaperin, jotta saa säilytettyä katsekontaktin oppilaaseen. Itse olen ollut vasta lastenmäessä ja pikkumäessä, mutta tahdon saada niin paljon varmuutta laskemiseen, että uskaltautuisin myös isompiin mäkiin lasten perässä.

Paras vinkki oli mielestäni se, kun Pernilla neuvoi nojaamaan reilusti monojen etureunaan ja taivuttamaan polvia. Meitä kaikkia auttanut harjoitus oli sellainen, missä pidimme sauvaa käsien päällä kuin tarjotinta: siinä tuo painon automaattisesti eteen, samoin kädet, ja miettii enemmän sauvaa kuin pelkojansa.

Hiihdonopettaja Pernilla sanoo, että aikuistenkaan ei tarvitse pelätä itsensä nolaamista vaikka kaatuisikin. Ja minähän kaadun vaikka tasaisellakin maalla.

Saimme kaikki opettajilta läksyjä ja pyrimme käymään Kirkkonummella Peuramaan rinteissä vähintään kerran viikossa tammikuun ajan. Lotan pitää tehdä ns. tiikerin raitoja eli hiihtää rinteen laidasta laitaan käännellen, jotta vauhti pysyy hallussa. Otso harjoittelee etenkin 360-asteisia käännöksiä. Auroran tulee treenata ”hockey-stoppeja” eli luistelusta tuttuja jarrutuksia. Isoisän ja minun pitää vaan laskea pientä mäkeä ja harjoitella tasapainoa ja painonsiirtoja.

Blogin seuraavissa osissa fysiatri Jarno Gauffin Kuntoutus Ortonilta kertoo lääkärin näkemyksen siitä, miten oppiminen sujuu eri-ikäisiltä. Käsittelemme myös rinneturvallisuutta sekä välineitä, ja seuraamme tietysti testiryhmämme edistymistä! Siis toivottavasti edistyn minäkin.

Lotta ja Otso tekevät sauvaharjoitusta mäessä.

Juttu kuuluu viisi-osaiseen sarjaan "Miten ihminen oppii eri iässä". Testissä laskettelu.

Lainaus