Blogit - Yle Elävä Arkisto

Arkistojulkaisemisen uusi aika

Maija Hupli — Thu, 11 Jun 2015 12:11:59 +0000

Maija Hupli työskentelee tuottajana Yle Arkistossa.

Yle Areenaan putkahti 61 jaksoa (54 lähetystä) 1980-luvun suosikkiohjelmaa Hittimittareita.

Katsoja voi kysyä, mitä ihmeellistä tässä on, onhan Areenassa sarjoja ollut jo ennenkin. Vaan ei arkiston aarteita tässä mittakaavassa.

Uusi julkaisutekniikka tuo Ylen ulottuville mahdollisuuden julkaista Elävään arkistoon Areena-alustalle jopa yli sadan jakson sarjoja. Paljon työtä on tehty myös taustalla.

Hittimittari on osa laajempaa ohjelmakokonaisuutta, johon Yle sopi tekijänoikeusjärjestöjen kanssa musiikin esitysoikeuksista verkossa.

Varsinaista julkaisuprosessia on työstetty Ylessä arkiston ammattilaisten, teknisen tiimin ja Elävän arkiston toimituksen väen kesken. Lopputulos on kattava, taustoitettu kokonaisuus, josta löytyy katsojille ammenettavaa, ja ohjelmien sekä kommentoinnin aihetta niin Ylelle kuin muulle kotimaiselle medialle ja kaikille 80-luvusta kiinnostuneille.

Unelmana olisi saada kaikki Ylen ohjelmat vapaasti ihmisten kuunneltaviksi ja katsottaviksi missä ja milloin vain.

Tekniikka ja julkaisun käytännöt ovat nyt hallussa. Aarrearkun kansi on saatu auki musiikkiohjelmille, tulossa on dokumentti- ja asiaohjelmia. Haaveissa kangastelee klassikkoviihteen ja lasten ja aikuisten draamasarjojen julkaisu.

Paljon on kiinni siitä, millaisia sopimuksia saamme tekijänoikeusjärjestöjen kanssa aikaan. Hittimittarit-julkaisu osoittaa, kuinka arkistojulkaisemista voidaan toteuttaa taidolla, yleisöä ja tekijöitä arvostaen. Tässä on paitsi Ylen mahdollisuus palvella paremmin yleisöään, myös esiintyjillä ja ohjelmantekijöillä tulla osaksi kansakuntamme kulttuurihistoriaa.

Lainaus

Pride-viikko Ylellä - vahva panos ajankohtaiseen yhteiskunnalliseen keskusteluun

Marika Kecskeméti, Jonna Ferm, Reijo Perälä — Tue, 17 Jun 2014 08:35:51 +0000

Tyttö kertoo vanhemmilleen, pojat joutuvat kadulle, miespari saa lapsen.

Mistä syntyy homofobia, minkälaista on olla seksuaalivähemmistöön kuuluva urheilija, miten Suomessa suhtauduttiin homoihin 60-luvulla? Pride-teema näkyy Ylen kanavilla kesäkuun viimeisen viikon ajan.

Kansainvälisia dokumentteja, tv-ensi-iltoja, kotimaisia keskusteluja, draamaa. Conchita, Almodóvar, Stephen Fry, Jani Toivola, Susanna Helke ja kymmenet muut. Kaikki ihmisoikeusasialla Ylen Pride-viikolla.

Pride-viikon sisältökokonaisuuksien tarkoituksena on lisätä tietoa ja sitä kautta ymmärrystä ja edistää suvaitsevaisuutta. Pride-viikko auttaa ihmisiä kohtaamaan oudon ja erilaisen, rohkaisee olemaan oma itsensä ja hyväksymään lähimmäinen sellaisena kuin hän on.

Teemaviikon tehtävänä on myös hälventää häpeää ja ahdistusta, kertoa ja kuvata iloa, jonka kokee, kun on hyväksytty ja ylpeä omasta erilaisuudestaan.

Aihekokonaisuutta lähestytään monella eri kerrontatavalla: dokumentein, henkilökuvin, haastatteluohjelmin, komedian ja eurooppalaisen laatuelokuvan keinoin. Mukana on sekä kansainvälisiä että kotimaisia ohjelmia, nuoria ja iäkkäämpiä ihmisiä ja arkistokatsaus vuosikymmenien takaiseen Suomeen.

Yle Puheessa käy viikon aikana vieraita yhteiskunnan eri sektoreilta puhumassa esim. seksuaalivähemmistöistä työelämässä ja urheilujoukkueissa.

Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöasiat ovat ajankohtaisia yhteiskunnallisia teemoja sekä Suomessa että globaalisti. Yle haluaa ottaa osaa keskusteluun vähemmistöjen asemasta.

Marika Kecskeméti, ohjelmapäällikkö, Yle Teema
Jonna Ferm, ohjelmapäällikkö, Yle Puhe
Reijo Perälä, ohjelmapäällikkö, Yle Areena ja Elävä arkisto

Lainaus

Elävän arkiston kuulumisia

Iina Dementjeff — Tue, 25 Jun 2013 05:42:32 +0000

"Viimeinen viikko lähti käyntiin ja edessä häämöttää jo loma. Vaikka loma jo hieman houkuttaakin, on vikalla viikolla vielä paljon kiinnostavaa tekemistä ja voisin kyllä työskennellä täällä pidemmänkin aikaa. Työskenteleminen siistinä kesäduunarina on ollut ikimuistoinen kokemus ja olen paljon viisaampi kuin tänne tullessani, sillä uutta asiaa on tullut opittua niin paljon! Metro, Delta, Avid, Photoshop… kaikki uusia tietokoneohjelmia, joista voisin sanoa nyt osaavani ainakin perusteet. Työskentely täällä Elävässä arkistossa on pääsääntöisesti artikkeleiden kirjoittamista itse valituista aiheista tai esimerkiksi yleisötoiveiden toteuttamista. Myös vähän vanhempia artikkeleita nostetaan uudestaan EA:n etusivulle, jos se vaikkapa liittyy johonkin ajankohtaiseen aiheeseen. Itse olen muun muuassa leikannut videonpätkän Pelle Hermannista ja tehnyt siitä jutun. Tällä hetkellä leikkailen videoita Michael Monroen keikasta ja kirjoitan niistä artikkelin. Aikas mukavaa puuhaa ja ne kaiken lisäksi vielä oikeasti julkaistaan.

Olen viihtynyt Ylellä todella hyvin ja on ollut yllättävää huomata kuinka monenlaisia juttuja täällä yleensäkin tehdään. Kaikille löytyy varmasti jotain kiinnostavaa. Huomaan myös seuraavani enemmän kuin aikaisemmin Ylen eri nettisivuja (etenkin Elävää arkistoa), radiokanavia ja tv-ohjelmia. Yleläisten työtä osaa arvostaa paljon enemmän, kun tietää mitä kaikkea niihin vaaditaan ja kuinka esimerkiksi juttuideasta syntyy valmis julkaistu artikkeli.

Minulle tämä oli se unelmien kesäduuni, jonne oli aivan pakko päästä! Haastatteluun pääsy oli jo iso juttu ja nyt kun oikeasti sain tämän työn niin tunnen olevani todella onnekas. Rima on korkealla sitten seuraavaa kesätyötä hakiessa, mutta luulenpa ettei näin mahtavaa kesätyötä voi kertakaikkiaan olla muualla kuin Ylellä, sellaiset on ainakin todella harvassa."

Iina Dementjeff työskentelee kesäkuun ajan Ylen siistinä kesäduunarina Ylen Elävässä arkistossa.

Lainaus

Jari Lahti: Verkostoidutaan verkkomediassa

Jari Lahti — Thu, 20 Jun 2013 07:59:58 +0000

Jari Lahti on strategiapäällikkö Ylen Julkaisut-yksikössä.

Teevee uudistaa tavan julkaista ja löytää televisio-ohjelmia verkossa. Yle Areenan, MTV Median Katsomon ja Nelonen Median Ruudun rinnalle on tullut näiden palveluiden yhteinen näkymä. Kaikki palveluiden kärkiohjelmat ovat samanaikaisesti käyttäjän silmien edessä: suosituimmat, uusimmat, kategorioittain, kanavittain, pian poistumassa olevat. Ohjelmat löytyvät myös hakemalla tai räätälöimällä oma suosikkinäkymä.

Tärkein asia on, että tv-ohjelmien verkkokäyttäjälle ohjelmien löytäminen on helppoa. Sitä – löydettävyyttä – haluamme edistää tällä uudella palvelulla. Samalla edistämme ohjelmien käyttöä näissä palveluissa. Sillä kaikki ohjelmat katsotaan edelleenkin Yle Areenassa, Katsomossa tai Ruudussa.

Teevee on askel siihen, että verkkomediassa toimitaan verkkomedian tavalla. Eli uudenlaisten sisällöllisten keinojen lisäksi verkostoidutaan sisällöillä monipuolisesti ja käyttäjän ehdoilla.

Mediayhtiöissä julkaisemme verkkopalveluja lähinnä siilomaisesti. Kokoamme kukin oman laarimme ja haalimme sinne käyttäjiä. Verkostoimme sisältöjämme joten kuten omien talojemme sisäisten palvelujen kesken ja aika harvoin ulospäin. Painopiste tällä alalla, myös julkaisemisessa, tulee muuttumaan olennaisesti verkostoituvammaksi.

Perinteisen mediatoimialan ulkopuolelta tulevat yhtiöt, kuten erityyppiset ohjelmakatalogit, verkkotallennuspalvelut, operaattorit ja laitevalmistajat, kokoavat eri mediayhtiöiden sisältöjä yhteen vaihtelevalla menestyksellä. Tulos on parhaimmillaan käyttäjälle kätevä, jos julkaisukumppanuuksia löytyy, palvelun käyttökokemus on hyvä ja homma teknisesti toimii.

Hyvä esimerkki verkostoitumisesta käytännön julkaisemisessa on myös Elävän arkiston soittimen upottaminen palveluihin Ylen ulkopuolella. Tästä olemme tekijänoikeusjärjestöjen kanssa löytäneet yhteisen näkemyksen ja uskomme, että tuloksena on käyttäjälle parempi palvelu.

Teeveen betaversio on nyt avattu ja palvelu etenee desktopeista ja tableteista älypuhelimiin ja älytelevisioihin käyttökokemuksen ehdoilla. Ketterällä kehitysmallilla, jolla tässä projektissa toimitaan, palvelun ominaisuuksia kehitetään ja päätelaitteita otetaan mukaan jatkuvassa vuoropuhelussa käyttäjien kanssa. Tavoitteena on, että matka kehittäjän pöydältä käyttäjälle on lyhyt ja etenee nopeasti.

Jos onnistumme Teeveessä, Yle Areena, Katsomo ja Ruutu menestyvät entistä paremmin sekä yhdessä että kilpailussa keskenään. Suurin voittaja on näiden palveluiden käyttäjä, jota varten Teevee on tehty – oikopoluksi kiinnostavimpiin ohjelmiin.

Ja jos Elävän arkiston verkostoitumisessa onnistumme, tuloksena on kaikille suomalaisille entistä elävämpi arkisto.

Lainaus

Teknisiä ongelmia ja tekijänoikeuksia

Aada Harju, Jesperi Lauhio — Mon, 10 Jun 2013 11:05:58 +0000

"Ensimmäinen viikko Ylen siistinä on nyt takana, enkä vieläkään oikein ole sisäistänyt sitä että ylipäätänsä olen kesätöissä. Aika on mennyt sen verran siivillä, kun tekemistä on ollut. Näin pintaraapaisua Ylelle tehneenä ilmapiiri vaikuttaa mukavalta. Olen melkein ollut yllättynyt siitä kuinka jokainen ihminen tuntuu tervehtivän ja jää juttelemaan mielellään. Apua löytyy kaikkeen, kunhan sitä kysyy.

Alkuun olemme lähinnä työparini Ilonan kanssa suunnitelleet haastatteluja, sopineet kuvauksia ja yrittäneet sisäistää kampanjaa, jonka parissa työskentelemme – unohtamattakaan pieniä tappeluitamme tekniikan kanssa. Olemme ehtineet tutustua moniin ihmisiin, sekä viettämään aikaa kiitettävän paljon sähköposteja kirjoitellessa. Liikaa työtä ei ole, ja rentous heijastuu kaikkeen tekemiseen.

Tänään kävimme ensimmäisellä 'kenttäreissullamme', vilkaisemassa minkälaista menoa löytyisi Vastuullinen kesäduuni –kampanjan rekrytointitilaisuudessa. Ensimmäiseksi haastatteluksi aloitimme vaatimattomasti Jani Toivolan kanssa. Sen, ja muutaman muun tänään tekemämme haastattelun pohjalta sanoisin että kunhan pääsemme vauhtiin, ja oikeasti kuvaamaan niin siitä riemu pääsee vasta alkamaan kunnolla. Seuraavien parin viikon aikana tulemmekin kiitämään ympäri pääkaupunkiseutua kuvausten perässä!"

Aada Harju työskentelee kesäkuun ajan Ylen siistinä kesäduunarina Nuorille nyt! -projektissa.

"Voi juuteri… Ensimmäinen viikko täällä Ylen Elävässä arkistossa on vierähtänyt kerta kaikkiaan liian nopeasti. Toinen viikko enää edessä, ja sitten uhkaa siirto Etusivulle ja Yle Areenaan. Eihän tässä ajassa saa mitään aikaan! Yhden artikkelin olen saanut julkaistua, liian monta on vielä tekeillä. Viihtyisin hyvin koko neliviikkoisen ajan täällä arkistossa. Noh, ikävä kyllä asia ei ole minun päätettävissäni. Ei kai tässä auta kuin kärvistellä. No ei sentään. Mutta kuitenkin.

Mitä työntekoon tulee, niin tämä on kyllä ollut erityisen mukavaa ja mielenkiintoista. Toisin sanoen pidän duunista enemmän kuin paljon. Aluksi kun istui tähän työpöydän ääreen ja laittoi koneen tulille, oli vähän sellainen olo, että mitähän ihmettä täällä nyt sitten pitäisi tehdä. Artikkelit kun pitää ideoida alusta alkaen itse. Tuntui hetken siltä, että sopisin paremmin uutisiin, siellä kun olisi määrätty aihe mistä kirjoittaa. Mikäli siellä siis saa kirjoittaa artikkeleita/juttuja/uutisia/mitä ikinä lienevätkään. En ole ollut muihin siisteihin kesäduunareihin missään tapauksessa liikaa yhteyksissä, joten en tiedä. Noniin, takaisin työn mielekkyyteen. Kun erilaisten ohjelmien käyttö alkoi pikkuhiljaa valjeta (meni siihen se pari päivää kyllä), alkoi homma tuntua jo huomattavasti simppelimmältä. Nyt kun noita arkistoja on oikein kunnolla päässyt tonkimaan, pää suorastaan pursuaa juttuideoita. Kaikkea vaan ei millään ehdi tekemään. Suostuisivatkohan, jos anoisin työsuhteen jatkamista heinäkuulle?

Kun sain kuulla tulevani Elävään arkistoon mietin hetken, että mitähän ihmettä täällä nyt sitten tehtäisiin. Olin käyttänyt Elävää arkistoa häviävän vähän (tai itse asiassa vieläkin vähemmän, jos ihan rehellisiä ollaan), eikä minulla ollut harmainta aavistustakaan siitä miten homma täällä toimii. Viettäisinkö kuukauden jossain harmaassa ja tunkkaisessa kellarissa ajan hapristamien filminauhojen ynnä muiden seurassa? Joutuisinko pölyttämään mappeja? Vai kenties mapittamaan pölyjä? Noh, voin sanoa, että työ ei vastannut näitä (kenties hieman kärjistettyjä) ennakko-odotuksia. En ole joutunut mapittamaan enkä pölyttämään mitään. En myöskään ole joutunut itse pölyyntymään missään homeisessa filmikellarissa. Elävä arkisto on kuin mikä tahansa muukin toimitus. Avokonttori (tässä tapauksessa aika pieni sellainen), jossa porukka istuu ja naputtelee tietokoneilla. En osaa sanoa, miten tämä eroaisi vaikkapa jonkun kuukausittain ilmestyvän aikakausilehden toimituksesta. Paitsi että heillä on deadline, meillä ei. Hähää!

Työporukka on ottanut meidät kaksi siistiä kesäduunaria hyvin vastaan. Mitään jupinaa suuntaan tai toiseen en ole kuullut, kaikki ovat olleet hyvin ystävällisiä ja mukavia. Ja tietysti avuliaita. Välillä ehkä itseä hävettää kun pitää ravata koko ajan kyselemässä yhtä sun toista, kun ei ole talon tavoista selvillä. Eikä oikeastaan mistään muustakaan. Siis kerta kaikkiaan yhtään mistään. Noh, toivottavasti en ole pahasti häirinnyt vakituisten ihmisten työntekoa…

Osaan mainita työstä yhden huonon puolen. Nimittäin sellaisen asian kuin tekijänoikeudet. Ne rajoittavat eivät vain paljon vaan hyvin paljon erilaisten klippien julkaisemista ninternätin ihmeelliseen maailmaan. Tässä pari päivää taaksepäin kaivoin arkistoja pari tuntia, ennen kuin löysin sellaisen klipin, jonka saa varmasti julkaista. Ja kun näitä sääntöjä ja vääntöjä on niin järjettömän paljon, että ei näitä voi kukaan osata ulkoa! Toki näitä ei kai voi olettaa osaavansa ihan viikon harjoittelulla, mutta silti niitä on liikaa. Elävän arkiston oppaan lopussa on vaatimaton 17 sivun 'muistio' tekijänoikeussotkuista. Ei niitä ymmärrä Erkkikään! Olisi muuten kiva nähdä missä se Erkki… noniin. Noh, kolikolla on aina kääntöpuolensa. Olisihan tämä ihan liian helppoa, jos kaiken saisi suoraan tuutata nettiin sen kummempia miettimättä. Vähän haastetta elämään.

Teille tuleville siisteille kesäduunareille, jotka luette tätä blogia juuri tällä(kin) hetkellä, voin sanoa Elävän Arkiston puolesta: Tämä on todellakin siisti (sisä)kesäduuni. Toimitus on pieni, ja täällä on erittäin leppoisa ja rauhallinen tunnelma, ja työ on oikeasti mielenkiintoista. Arkistoissa on vaikka mitä kaikkea, joten tekemisestä ei tule pulaa. Joten kun Ulla Ervo ilmoittaa sinulle puhelimitse, että sinut on valittu ja sijoitetaan Elävään arkistoon, älä masennu. Päinvastoin; innostu!"

Jesperi Lauhio työskentelee kesäkuun ajan Ylen siistinä kesäduunarina Ylen Elävässä arkistossa.

Lainaus