Blogit - Federalisaatio

EU:n integraatiokehityksen mutkaiset polut.

Maija Elonheimo/Brysselin kone — Wed, 10 Dec 2014 08:52:52 +0000

EU:ssa Integraatio voi olla joko valtioiden keskeistä integraatiota, jolloin jäsenvaltiot sopivat yhä enemmän asioista tai se voi olla federalistista integraatiota, jolloin ylikansalliset yhteiset elimet, kuten esimerkiksi EU:n komissio tai EU:n parlamentti saavat lisää valtaa. EU:n historian ajan nämä integraation muotojen painotukset ovat vaihdelleet. Esimerkiksi pienet maat ovat usein kannattaneet federalistista integraatiota.

Kun 50-luvulla perustettiin Euroopan hiili- ja teräsyhteisö (EHTY), Euroopan talousyhteisö (ETY) ja Euratom, niin näiden yhteisöjen komissiot yhdistettiin 60-luvulla ja lopulta tästä kaikesta syntyi 90-luvulla EU.

Mutta miten paljon ja minkälaista integraatiota eri osapuolet ovat mihinkin aikaan halunneet? Kansalaisten vastustus Maastrichtin sopimukselle Ranskassa ja Tanskassa oli yllätys monelle lisääntyvän integraation kannattajalle ja Lissabonin sopimuksen aikoihin vastustus oli taas voimissaan. Näyttää siltä, että vastustus koko EU:ta vastaan heräsi voimakkaampana siinä vaiheessa, kun EU-kansalaiset alkoivat ymmärtää miten monin tavoin EU heidän elämäänsä on alkamassa vaikuttaa. Nykyään integraation ja etenkin federalismin vastustus ei enää yllätä ketään, mutta onko koko integraatioajatus jo voimaton? Ja olisiko nykyisen talouskriisin aikana ollut se hetki jolloin federalistista integraatiota olisi voitu kehittää aiempaa toimivampaan ja demokraattisempaan suuntaan. Vai onko nyt käymässä niin, että vaikka integraatioinnostus ei olekaan kovin isoa, niin Venäjän tilanne yhdistää EU maita, ja on sitä kautta lahja EU:n integraatiolle?

Ohjelmassa on haastateltavana tutkijatohtori Veera Mitzner Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen verkostosta.

Lainaus

Enemmän federalisaatiota Euroopan unioniin

Maija Elonheimo/Brysselin kone — Wed, 13 Nov 2013 08:36:04 +0000

Liittovaltiokehitys on hyväksi EU:lle sen demokratian ja toimintakyvyn kannalta. Tätä mieltä ovat Eurooppafederalistit.

Järjestön vt. puheenjohtaja Saku Lehtisen mukaan EU:ta kannattaisi kehittää monin tavoin

Ensinnäkin Europarlamentin merkitystä tulisi korostaa EU:n päätöksenteossa entisestään siten, että enään jäsenmaat eivät valitsisi ehdokkaitaan Euroopan komissioon, vaan komissaarit valitsisi tulevaisuudessa keskuudestaan Europarlamentti.

Lisäksi kansallisvaltioiden merkitystä EU:n päätöksenteossa pitäisi selkiyttää ja osin pienentää.

Myös EU:n ulkosuhteita pitäisi hoitaa aiempaa yhtenäisemmin ja aktiivisemmin.

Eurooppafederalisteja ei Suomessa ole kovin paljoa. Sillä on kuitenkin kattojärjestönä. Kansainvälinen Union of European Federalists -järjestö (UEF). Eurooppafederalistien tavoite onkin muun toimintansa ohella levittää tietoa UEF:n kannoista Suomeen ja osallistua myös niiden kantojen muodostamiseen.

Ohjelman lopussa kuullaan pätkä Viime perjantain 8.11. Euroopan parlamentin Suomen tiedotustoimiston tilaisuudesta. Federalismista puhuivat siellä mepit Sampo Terho, Sari Essayah ja Petri Sarvamaa. Keskustelussa viitataan viimesyksyiseen EU:n federalisaatiokehityksen kannalta kiintoisaan selvitykseen, ns Thyssenin raporttiin, ”Kohti todellista talous- ja rahaliittoa". Europarlamentin päätöslauselma raportista löytyy tätä linkkiä klikkaamalla.

Lainaus

Lisää parempaa EU:ta

Maija Elonheimo/Brysselin kone — Wed, 16 Oct 2013 07:37:47 +0000

Lisää EU-aiheista keskustelua Suomeen - myöskin kriittistä keskustelua. Sitä haluaa Eurooppalainen Suomi.

Eurooppalainen Suomi ry:n toiminnanjohtaja Arto Aniluodon mukaan EU-keskustelussa on edetty Juuaps-eipäs-väittelystä eteenpäin. Nyt ollaan jo pisteessä, jossa keskustellaan siitä minkälainen EU olisi hyvä EU.

Keskusteluun onkin nyt erityisesti syytä ensi kevään europarlamenttivaalien vuoksi. Tulevat vaalit innostavat monenlaiseen spekulaatioon. Hajaantuvatko puolueiden ehdokkaiden rivit EU- politiikan tavoitteiden suhteen? Entä valitaanko mihinkään suureen ryhmään suomalaista kärkiehdokasta? Suurimman ryhmittymän kärkiehdokkaastahan tulee vaalien jälkeen muodostettavan uuden komission puheenjohtaja. Entä mihin ryhmittymiin parlamentissa meidän tulevat europarlamentaarikkomme liittyvät. Tuleeko mitään muutoksia, vai mennäänkö entisellä linjalla.

Euroopan unioni vaikuttaa jo monin yllättävinkin tavoin EU-kansalaisten elämään.

Mutta entä kansallisvaltiot? Mikä merkitys niillä tulee olemaan? Tuleeko federalisaatio muuttamaan muotoaan niin, että vaikka osa asioista päätetään entistä tiukemmin EU:n kautta, niin joidenkin asioiden päätösvaltaa siirretään takaisin kansalliselle tasolle. Vai tuleeko kansallisvaltioiden merkitys tulevaisuudessa vääjäämättä pienenemään?

Lainaus

Matkalla liittovaltioon - haastateltavana emeritusmeppi Esko Seppänen.

Maija Elonheimo/Brysselin kone — Wed, 18 Sep 2013 07:20:42 +0000

Koko EU on emeritusmeppi Esko Seppäsen mielestä eliitin projekti ja toimii epädemokraattisesti.

EMU:n vastustajanakin tunnettu Esko Seppänen on kuitenkin sitä mieltä, että Suomen ei kannata lähteä yksin pois EMU:sta, vaikka siihen liittyminen oli hänestä virhe.
Ja vaikka hän onkin mielestään laillisuuden kannattaja, niin nyt ollaan hänen mukaansa siinä pisteessä, että EKP:n kannattaisi rikkoa sääntöjä, ja alkaa lainoittaa suoraan valtioita. Lisäksi sen kannattaisi löysentää inflaatiotavoitettaan.

Lisäksi koko EU tuntuu olevan matkalla kohti yhä syvenevää federalismia, ainakin mikäli se parlamentaarikoista on kiinni.

Mutta mikä merkitys EU:n tulevalle kehitykselle on piakkoin käytävillä Saksan vaaleilla.

Lainaus