Blogit - arvon tuottaminen

Suomalaisten kiinnostus vuorovaikutukseen ja osallistumiseen on kasvussa

Tuija Aalto — Sun, 28 Dec 2014 14:31:38 +0000

Suomalaisten muuttunut mediakäyttö ja internetin tarjoamat osallistumisen ja vuorovaikutuksen mahdollisuudet luovat odotuksia myös perinteisille medioille lisätä osallistumisen ja vuorovaikutuksen mahdollisuuksia nykyaikaisin keinoin.

15/30 Research teki Ylen toimeksiannosta lokakuussa tutkimuksen uuden tyyppisistä osallistumisen ja vuorovaikutuksen tavoista. Kysyimme myös suhtautumisesta ns. ratkaisujournalismiin ja kartoitimme kiinnostusta Ylellä kehitettyyn Kipinä -konseptiin.

Kolmannes vastaajista piti tämän trailerin nähtyään todennäköisenä, että osallistuisi Yle Kipinä - ympäristössä ideoiden yhteiskehittelyyn.

Kysyimme suomalaisten kiinnostuksesta osallistua toimittajan työhön ja mielikuvasta kyetä halutessaan vaikuttamaan Yleen. Kysymykset esitettiin noin tuhannelle suomalaiselle lokakuussa 2014 (vertailutieto keväältä 2013).

Entistä suurempi osa yleisöstä on kiinnostunut osallistumaan ja vaikuttamaan toimittajan työhön, ohjelmiin ja palveluihin. Halu osallistua on noussut merkittävästi reilussa vuodessa. Tähän lienee vaikuttanut se, että televisiossa, radiossa ja verkossa tässä ajassa lisääntyneet mahdollisuudet osallistua ovat ruokkineet kiinnostusta.

Sosiaalinen tv on tullut tutuksi

Ylen osallistavia konsepteja ovat olleet esimerkiksi TV2:n uutisohjelmakokeilu Suora Linja sekä uudenlaisia osallistavia toimintamalleja kokeileva A2ilta.

"Sosiaalisen television" käytäntöjä on vahvasti uudistettu myös kaupallisilla TV-kanavilla (ks. 3 syytä hypätä mukaan tv:n some-pöhinään, MTV:n #someTVmittari: Näe tv-ilmiöt uudella tavalla ja ”Sosiaalinen media on parasta mitä TV:lle on tapahtunut”.)

Rakentava journalismi saa kannatusta

Enemmistö suhtautuu myönteisesti siihen, että media ei vain jaa tietoa, vaan myös kannustaa toimimaan yhdessä yhteisten ongelmien ratkaisemiseksi. Samaa mieltä väitteestä "Haluaisin, että mediat eivät pelkästään jaa tietoa, vaan myös kannustavat ja ohjaavat ihmisiä toimimaan yhdessä tavalla, joka johtaa yhteisten ongelmien ratkaisemiseen” oli 64 % suomalaisista (naisista 70%, miehistä 58%).

Eri mieltä oli 14%. Viidennes ei ollut samaa eikä eri mieltä. Voimakkaimmin myönteinen kanta (Täysin samaa mieltä) oli joka kahdeksannella.

Julkisuudessa vähän näkyvät ryhmät

Seitsemän kymmenestä 65-75 -vuotiaasta samastuu väittämään “Mielestäni Suomessa on sellaisia ihmisiä tai ihmisryhmiä, joiden kokemuksiin tai mielipiteisiin ei kiinnitetä riittävästi huomiota mediajulkisuudessa.” Samaa mieltä väitteen kanssa on enemmistö kaiken ikäisistä, naisista 68% ja miehistä 61%.

Avoimeen kysymykseen, millaisia ihmisiä, ihmisryhmiä tai asioita ei käsitellä mediajulkisuudessa riittävästi vastaajat mainitsivat sekä sosioekonomisesti heikommassa asemassa olevat että maaseudulla ja pääkaupunkiseudun ulkopuolella tapahtuvat asiat ja siellä asuvat ihmiset.

”Esim. vanhuksia, joilla olisi varmasti paljon kerrottavaa mutta ei voimia saada ääntään kuuluviin. Heistä puhutaan, mutta heidän omaa ääntään ei juuri kuule.” (Nainen, 26 vuotta).

Kenties juuri tästä syystä 102-vuotiaasta sanavalmiista Hannes Hynösestä tuli Linnan juhlat -lähetyksen aikana heti sosiaalisen median lemmikki.

Nähdyksi ja kuulluksi tuleminen tärkeää

Merkittävää yhteiskunnallista arvoa muodostuu siitä, että yksilöt kokevat väestön eri ryhmien tulevan nähdyksi ja kuulluksi yhteisellä julkisuuden areenalla.

Työelämästä eri alojen ammattilaiset, yrittäjät ja asiantuntijat koettiin myös liian vähän käsitellyksi mediajulkisuudessa.

Lisäksi vastauksista erottui yhtenä teemana toive tavallisten ihmisten ja heidän asioidensa tekemisestä näkyväksi. Tämäkö selittää YouTuben sisältöjen, mukaan lukien ns. “tubettajien” kaikenikäisissä suomalaisissa herättämän kiinnostuksen? Periaatteessa “tavallisten" ihmisten videopäiväkirjat eli vlogit tarjoavat valtavirran mediasta poikkeavan katselukokemuksen. Lisäksi tubettajilla on tapana olla aktiivisesti seuraajiensa saavutettavissa. Yhtä tiivistä yhteisöllisyyttä ei ole aikaisemmin juurikaan tv-esiintyjien ja katsojien kesken nähty, mutta sosiaalisen television myötä tämä näyttää muuttuvan.

Tutustu raporttiin

Lainaus

Miten Yle voisi auttaa meitä saamaan äänemme paremmin kuuluviin?

Nuppu Gävert ja Ville Tikka — Thu, 18 Dec 2014 05:35:29 +0000

Kun yli 40 miljoonan jäsenen kansainvälinen liike toimii muutosvoimana politiikassa ja yhteiskunnassa, elämme uudessa maailmassa. Avaaz.org, jonka nimi tarkoittaa suomeksi ääntä, on yksi suurimmista ja vaikutusvaltaisimmista yhteiskunnallista toimintaa edistävistä verkottuneista organisaatioista maailmassa. Se tuottaa kansainvälisiä kampanjoita merkittävistä aiheista, kuten ilmastonmuutoksesta tai ebolan vastatoimista, sekä auttaa ihmisiä luomaan kampanjoita paikallisten ongelmien ympärille.

Suoran demokratian toimintatavat ovat tulleet oletusarvoisiksi tavoiksi osallistua yhteiskunnan toimintaan, minkä esimerkiksi kansalaisaloite on käytännössä mahdollistanut lainsäädännön tasolla. Olemme siis keskellä yhteiskunnan perusrakenteita ja instituutioita muuttavaa vallan ja resurssien hajautumista, joka vahvistuu hyppäyksin edelleen lisääntyvän digitalisaation ja globalisaation myötä.

Nämä kehityskulut vaikuttavat mediakenttään monin tavoin. Kun tieto ja resurssit ovat pitkään jakautuneet hyvin epätasaisesti ja vallankäyttö politiikassa ja taloudessa tapahtunut pääasiassa ylhäältä alas ja ilman läpinäkyvyyttä, nyt yhä useammalla on pääsy tietoon ja työkaluihin, sekä mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa. Median roolina ei siten ole enää ainoastaan toimia tiedonvälittäjänä ja yhteiskunnan vahtikoirana, vaan sen odotetaan nyt auttavan ihmisiä toimimaan vastaavissa tehtävissä, jotta yhä useampi suomalainen voi osallistua aktiivisesti merkittävien kysymysten käsittelyyn ja ongelmien ratkaisemiseen. Tämä tarkoittaa myös Ylen julkisen palvelun roolin uudelleen miettimistä.

Kuvasimme edellisessä blogikirjoituksessa, kuinka yhteiskunnallinen arvonluonti tulee nähdä toimintana, joka auttaa synnyttämään mahdollisimman monipuolista arvoa mahdollisimman usealle ihmiselle. Esimerkiksi arvoa ja arvonluontia laajasti tutkineen London School of Economicsin antropologian professori David Graeberin mukaan arvoa ei ole sisällöissä, teknologioissa tai palveluissa itsessään, vaan arvo syntyy aina mahdollistetun toiminnan ja tähän liittyvien jaettujen merkitysten kautta. Sosiaalista arvoa voidaan ajatella muodostuvan, kun organisaatiot mahdollistavat ihmisille tärkeitä sosiaalisia käytänteitä. Kulttuurista arvoa syntyy puolestaan kun toiminta liittyy yhteiskunnassa tärkeiksi koettuihin yhteisiin kulttuurisiin merkityksiin.

Muutostoimisto Wevolven yhdessä Yle Strategian kanssa toteuttamassa Ylen yhteiskunnallisen arvonluonnin uudet mahdollisuudet -selvityksessä (PDF) määriteltiin kuusi roolia, joissa media voi synnyttää uutta arvoa suomalaiseen yhteiskuntaan. Kaksi näistä korosti vaihtoehtoisten näkökulmien ja monipuolisten äänien kuulumista yhteiskunnassa sekä avoimen demokratian ja toimivan kansalaisyhteiskunnan edistämistä. Nyt meidän tulisi yhdessä miettiä, miten näitä rooleja voisi toteuttaa uusin tavoin.

Kuinka Yle voisi edistää vaihtoehtoisten näkökulmien esille tuomista?

Hyvinvoiva ja tasa-arvoinen yhteiskunta rakentuu moniäänisyyden ja monikulttuurisuuden varaan. Kun pyritään käsittelemään yhteiskunnallisia haasteita, on eri äänien esiintuominen välttämätön edellytys niin kokonaiskuvan muodostamiseksi kuin yksityiskohtien ymmärtämiseksi. Haasteena on kuitenkin usein se, että valtamediat keskittyvät pääasiassa isojen kertomusten käsittelemiseen, jolloin vaihtoehtoiset näkökulmat eivät pääse riittävästi esiin.

Ehkä Ylen uutena tavoitteena voisikin olla auttaa kaikkia suomalaisia iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, elämäntilanteesta, taustasta tai vakaumuksesta riippumatta tuottamaan heille merkityksellisiä sisältöjä ja saamaan äänensä kuuluviin yhteiskunnassa? Tämä voisi auttaa rakentamaan uusia siltoja eri kulttuurien, ryhmien ja näkökulmien välille ja luomaan konfliktien sijaan yhteisymmärrystä. Samalla voisimme ymmärtää paremmin, kuinka niin eriarvoistuminen kuin ‘ääripäistyminen’ luovat uhkia yhteiskunnalle ja hyvinvoinnille.

Ääneen tulisi siten päästää rohkeasti eri vähemmistöjen edustajat ja mielipidevaikuttajat, myös muualla kuin A2 -illoissa. Kenties tämä voisi tapahtua antamalla ihmisille välineitä ja kanavia omien näkökulmien esittämiseen, sekä toimimalla kuraattorina merkittävien tarinoiden esiintuomiseksi. Myös avoin data voisi toimia tehokkaana työkaluna. Tutkiva kansalaisjournalismi yhdistettynä arkistojen avaamiseen voisi auttaa käsittelemään historiaa uusin tavoin, purkaen vanhoja merkityksiä ja rakentaen uusia moniäänisiä tarinoita.

Sandy Storyline -sivu on kiinnostava esimerkki alustasta, joka on osallistanut ihmisiä kertomaan videoin, kuvin ja kirjoituksin omista kokemuksistaan, tässä tapauksessa Sandy-hirmumyrskyn vaikutuksista New Yorkin kaupunginosien elämään. Hankkeen tavoitteena on tuoda henkilökohtaiset tarinat osaksi laajempaa keskustelua niin taloudellisesta epätasa-arvoisuudesta, ilmastonmuutoksen vaikutuksista ja rannikkojen tulevaisuudesta.

Miten Yle voisi tukea avoimempaa demokratiaa?

Kansalaisaloitteen viimeaikaisesta voimannäytöstä huolimatta osallistuminen avoimeen demokraattiseen keskusteluun ja päätöksentekoon on edelleen varsin vähäistä. Äänestämisen lisäksi ihmiset ja yhteisöt kaipaavat yhä käytännöllisempiä tapoja vaikuttaa suoraan omaan elämäänsä ja edistääkseen tärkeiksi kokemiaan asioita ja kiireellisiä ongelmia.

Median ja erityisesti Ylen koetaan olevan keskeisessä asemassa opettamassa uusia vaikuttamisen kansalaistaitoja ja kasvattamassa kaikenikäisiä kansalaisia suoriin toiminta- ja vaikuttamistapoihin. Tämä voisi tapahtua vaikka voimaannuttamalla ja innostamalla ihmisiä niin yhteiskunnalliseen, yhteisölliseen kuin myös omaan elämään vaikuttamiseen.

Kansalaisdemokratia tarvitsee myös uusia työvälineitä, jotka auttavat ihmisiä ottamaan halutessaan enemmän vastuuta ongelmakohtien esiintuomisesta ja ratkaisumallien löytämisestä. Esimerkiksi Ylen yhteiskunnallista arvonluontia pohtineessa työpajassa ideoitu ’Kansalaisvaikuttamisen Myth Busters -työkalupakki’ voisi auttaa ihmisiä osallistumaan paremmin poliittiseen keskusteluun ja tuomaan läpinäkyvyyttä sekä kritiikkiä päättäjien ja poliitikkojen näkökulmiin. Tai miltä kuulostaisi Ylen sivuilla toteutettava ‘kansakunnan totuuden summaa’ mittaava, jatkuva kansanäänestys ajankohtaisista aiheista?

Maailmalla tämän kaltaiset ratkaisut ovat olennainen osa median palveluita. Esimerkiksi Intiassa toimiva CNN-IBN Networkin digitaalinen ja ympäri vuorokauden päivitettävä Citizen Journalist -palvelu valikoi ja jakaa ammattijournalistien voimin kansalaisjournalistien tuottamaa mediasisältöä ja videoreportaaseja. Raporteissa nousevat esille etenkin yhteiskunnalliset ilmiöt ja ongelmat, jotka eivät muuten pääsisi esille Intian mediakentässä. Citizen Journalist -palvelu tekee yhteistyötä useiden kansalaisjärjestöjen kanssa ja on uutisoinut muun muassa Kashmirin miinakentistä, maaseudun koulujen puutteista ja Bengalin teeviljelmien työntekijöiden oloista ja naisten oikeuksista.

Tässä on muutama idea osallistavammasta ja yhteiskunnallisesti vaikuttavammasta mediasta. Mutta vielä tärkeämpää on kuulla mitä sinä haluat, että Yle ja suomalainen mediakenttä tekisivät tuodakseen sekä omasi että muiden näkökulmat ja äänet yhä paremmin esille?

—

Kirjoitus on toinen kolmesta Ylen yhteiskunnallisen arvonluonnin uusia mahdollisuuksia kuvaavista blogikirjoituksista. Jokainen kirjoitus avaa arvonluonnin uusia malleja sekä esittelee tarkemmin kaksi Ylen uutta yhteiskunnallista roolia. Ne pohjautuvat joulukuussa 2014 julkaistuun Ylen yhteiskunnallisen arvonluonnin uudet mahdollisuudet -selvitykseen (PDF).

Lainaus

Suunnannäyttäjä, ratkaisukeskeinen muutosvoima? - Wevolve: Yhteiskunnallinen arvonluonti määrittää uusiksi Ylen päämääriä ja toimintatapoja

Ville Tikka ja Nuppu Gävert — Tue, 09 Dec 2014 21:36:18 +0000

Kun Putin vertaa Krimiä Jerusalemin Temppelivuoreen ja perustelee uskonnolla sen liittämistä osaksi Venäjää, Kongolainen gynekologi saa EU:n huipputunnustuksen työstään raiskauksen uhrien hyväksi, ja kun Peru ohittaa Kolumbian maailman suurimpana kokaiinin tuottajana, Vice News raportoi. Vice News on monikansallisen Vice Median vuonna 2013 perustama “digisukupolven uutisorganisaatio”, joka pyrkii tinkimättömään ja rohkeaan raportointiin aikamme keskeisistä ilmiöistä.

Olemme keskellä laajaa yhteiskunnan ja mediakentän murrosta, jonka seurauksena median yhteiskunnallinen rooli on muuttunut nopeasti. Kun sisällöt tuotetaan yhteistyössä ihmisten kanssa ja vaikuttavuus haastaa tavoittavuuden tärkeimpänä onnistumisen mittarina, mediaorganisaatiot eivät voi pyrkiä neutraaliin tiedonvälitykseen tai ajatella olevansa riippumattomia ympäröivästä yhteiskunnasta. Sen sijaan niiden – kuten itse asiassa kaikkien alojen yritysten ja organisaatioiden – täytyy määritellä oma yhteiskunnallinen roolinsa, koska vain näin ne voivat säilyttää merkityksensä ja arvonsa muuttuvassa maailmassa.

Muutostoimisto Wevolve toteutti loka-joulukuussa yhdessä Yle Strategian kanssa selvityksen, jonka tavoitteena oli ymmärtää tämän murroksen merkitystä suomalaiselle media-alalle ja määrittää uusia mahdollisuuksia laajempaan yhteiskunnalliseen arvonluontiin. Osana selvitystä kutsuimme kokoon joukon avoimen median ja yhteiskunnallisen arvonluonnin aiheiden parissa työskenteleviä luovia tekijöitä, tutkijoita, tuottajia, yrittäjiä ja toimittajia, joiden kanssa pohdimme ja ideoimme uusia ratkaisuja yhä laajempaan arvonluonttin yhä useammalle suomalaiselle.

Tuloksena syntyi raportti Ylen yhteiskunnallisen arvonluonnin uudet mahdollisuudet (PDF), joka kokoaa yhteen selvityksen ydinteemat ja kuvaa kuusi uutta roolia yhteiskunnalliseen arvonluontiin esimerkkeineen ja ideoineen.

Yhteiskunnallinen arvonluonti on runsaan arvon luomista mahdollisimman usealle ihmiselle

Ylen tavoitteena on pystyä synnyttämään toiminnallaan yhä laaja-alaisempaa arvoa niin yhteiskunnalle, kansalaisille sekä muille yhteiskunnan ja media-alan toimijoille. Esimerkiksi kansalaisyhteiskunta ja demokratia, kulttuuri ja sivistys, yhteisöllisyys ja elämykset, sekä digiajan tasa-arvo ja kumppanuus on nostettu aiheiksi, joissa Yle voisi mahdollistaa yhteiskunnallisen arvon syntymistä ja siten toteuttaa yhä paremmin julkisen palvelun rooliaan.

Tavoite laajempaan arvonluontiin on hyvin ajankohtainen. Ympäristön, teknologian, yhteiskunnan ja talouden muutosten keskellä olemme tulleet käännekohtaan, jossa yhteiskunnallisesta arvonluonnista on tulossa yleisesti hyväksytty ja odotettu tapa mieltään yritysten ja organisaatioiden toiminnan lähtökohtia ja tavoitteita. Kun tarkastelemme lähemmin tämän paradigmamuutoksen syitä ja seurauksia, huomaamme kuinka media-alan ympärikääntäneet yhteiskunnan digitalisaatio ja desentralisaatio ovat suoraan vaikuttaneet myös talouden toimintamalleihin ja haastaneet aikaisemmat taloustieteen käsitykset arvosta ja arvonluonnista.

Vielä 1990-luvulla vallitsevan uusklassisen taloustieteen piirissä ajateltiin talouden ja yhteiskunnan olevan jopa vastakkaisia kokonaisuuksia. Tämän maailmankuvan mukaan yritysten yhteiskunnallisen kontribuutio oli parhaimmillaankin vain välillistä ja tapahtui esimerkiksi lisäämällä työllisyyttä, tekemällä sijoituksia tai tuottamalla verotuloja yhteiskuntaan.

Vaikka nämä ajatukset kaikuvat edelleen nyky-yhteiskunnassa, on näiden viime vuosisadan taloustieteen teorioiden rinnalle noussut uusi kaanon, joka korostaa yhteiskunnallisen arvon merkitystä. Viimeisen viiden vuoden aikana useat taloustieteen, sosiologian, antropologian ja psykologian kontribuutiot ja lukemattomat empiiriset tutkimukset ovat tuottaneet uusia näkökulmia paremmalle arvonluonnille kriisiytyneessä ja verkottuneessa maailmassa.

Jaetun arvon ajattelun mukaan organisaatioiden arvonluonnin tulee näkyä laajasti yhteiskunnassa ja yhteisöjen tasolla, ei ainoastaan yksilöiden ja ryhmien tasolla.

Esimerkiksi New Yorkissa toimiva The Institute for New Economic Thinking [http://ineteconomics.org] kuvaa kuinka tarvitsemme rationaalisuutta ja tehokkuutta korostavien arvonluonnin mallien sijaan realistisempia malleja, joissa korostuu taloudellisen ja yksilökeskeisen arvon sijaan yhteiskunnallinen ja yhteisöllinen arvo. Vain näin voimme löytää aidosti uusia ratkaisuja niin ilmastokriisiin, köyhyyteen, epätasa-arvoon kuin kestävän kasvun liiketoimintaan. Samoin ajattelevat liiketaloustieteen raskassarjalaiset, Michael E. Porter ja Mark R. Kramer, joiden jaetun arvon mallin [https://www.sharedvalue.org] mukaan organisaatioiden tulee menestyäkseen käyttää ydinosaamistaan vastatakseen merkittäviin yhteiskunnallisiin ongelmiin.

Uudet arvonluonnin mallit perustuvat nyt ihmistieteiden sosiaalisesti rakentuvaan maailmankuvaan, eivät enää viime vuosisadan käsityksiin yrityksistä ja yksilöistä rationaalisina arvon optimoijina. Siten median tehtävänä ei tulisi olla funktionaalisen tai emotionaalisen arvon tuottaminen kuluttajille ja katsojille, eikä menestystä tulisi mitata vain katsojaluvuilla. Uudessa arvonluonnissa kyse on yhteiskunnallisesti merkittävien sisältöjen, palveluiden, alustojen ja työkalujen luomisesta, jotka reagoivat nopeasti ympäröivän yhteiskunnan muuttuviin haasteisiin sekä auttavat ihmisiä toimimaan heille merkityksellisten aiheiden parissa.

Yhteiskunnallinen arvonluonti tulee nähdä toimintana, joka auttaa synnyttämään mahdollisimman monipuolista arvoa mahdollisimman usealle ihmiselle. Uusina mittareina tulee käyttää esimerkiksi toiminnan lisääntymistä ja tuloksena syntynyttä vaikuttavuutta eri kohderyhmissä.

Suunnannäyttäjä, ratkaisukeskeinen muutosvoima

Ylen uusina rooleina voisi olla toimiminen sekä suomalaisen yhteiskunnan suunnannäyttäjänä että aktiivisena ja ratkaisukeskeisenä muutosvoimana.

Ylen näkökulmasta tämänkaltainen yhteiskunnallinen arvonluonti tarkoittaa uusien roolien omaksumista. Kuvasimme Ylen yhteiskunnallisen arvonluonnin uudet mahdollisuudet -raportissa kuusi roolia, joilla Yle pyrkii synnyttämään uutta arvoa suomalaiseen yhteiskuntaan. Perinteisen, journalistisen riippumattoman tiedonvälittäjän roolin lisäksi Ylen tulisi nähdä itsensä yhä enemmän positiivisena, kriittisenä ja reflektiivisenä muutosvoimana, joka määrittelee aktiivisesti yhteiskunnan epäkohtia sekä auttaa kehittämään yhteiskunnallisesti merkittäviä sisältöjä, palveluja ja ratkaisuja.

Suomalaisen yhteiskunnan suunnannäyttäjänä toimivan Ylen tulisi pyrkiä käsittelemään rohkeasti ja oivaltavasti yhteiskunnallisesti merkittäviä, kompleksisia ja vaikeitakin aiheita. Tällöin esimerkiksi maailman muutosten systeeminen ymmärtäminen, ennakointi sekä kriittinen ote yhteiskunnan murroksiin ja haasteisiin nousee olennaisiksi. Ylen tehtävänä olisi siten ottaa kantaa yhteiskunnallisiin epäkohtiin ja kääntää ihmisten huomio yhteiskunnallisesti merkittäviin kysymyksiin.

Tämä luo väistämättä jännitteitä perinteiseen näkemykseen journalismista objektiivisena tiedonvälityksenä. Kuitenkaan tarkoitus ei ole hylätä neutraaliuden tai objektiivisuuden periaatetta, vaan päinvastoin ymmärtää kuinka journalismin objektiivisuus on ajassa ja kulttuurissa elävä sosiaalinen konstruktio. Neutraaliuden tai passiivisen puolueettomuuden ei nähty esimerkiksi luovan laajaa yhteiskunnallista arvoa, vaan olennaisempaa on pyrkiä kriittisten ja hyvin perusteltujen näkökulmien esittämiseen, moniäänisyyden korostamiseen ja reflektiivisyyteen taustalla vaikuttavasta arvopohjasta ja maailmankuvasta.

Suunnannäyttäjä-Yle voisi tuottaa yhdessä asiantuntijoiden kanssa merkityksellisiä ja kantaaottavia sisältöjä, osallistaa uusien palveluiden ja alustojen avulla asianomaisia valitsemaan kiinnostavia aiheita, sekä tarjota uudenlaisia mediatyökaluja kriittiseen kansalaisjournalismiin.

Yle Fixa [http://svenska.yle.fi/fixa-hogskolan] on verkkoalusta, tietoresurssi sekä juttusarja, joka tutkii ja tarkastelee, kuinka voisimme kehittää ja parantaa esimerkiksi saaristoa ja peruskoulua, tai ratkaista koulukiusaamiseen liittyviä ongelmia.

Aktiivisena ja ratkaisukeskeisenä muutosvoimanana toimiessaan Ylen tulee pyrkiä miettimään uudelleen yhteiskuntavastuutaan ja vaikuttavuuttaan. Kun pyrkimyksenä on yhteiskunnallinen arvonluonti, pelkkä yhteiskunnallisten ongelmien käsittely ei riitä. Uudeksi tavoitteeksi muodostuu vaikuttavuus perinteisen tavoittavuuden ohelle. Siten selkeiden kysymysten esittämisen ja aiheiden käsittelyn ohella painottuu myös toiminta, sen jatkuvuus ja tulosten seuranta.

Sisällöntuotannossa tämä voi näkyä esimerkiksi vahvemmin ratkaisukeskeisen journalismin korostamisessa, yhteiskunnallisten haasteiden ja aiheiden syvällisessä taustoittamisessa, sekä tilanteen ja ratkaisujen pitkäaikaisena seuraamisena. Lisäksi pienimuotoisista yhteiskunnallisen vaikuttavuuden hankkeista, kuten Norppauinnista, Elämä pelissä ja Lupa välittää -hankkeista, voitaisiin siirtyä jatkossa suurempien haasteiden käsittelyyn.

Käytännössä tämä voi tarkoittaa vaikka jatkuvasti karttuvan avoimen tietopankin ja ohjelmaformaattien kehittämistä, joiden avulla ja yhdessä asiantuntijoiden ja yhteistyötahojen kanssa pyritään ymmärtämään ja löytämään ratkaisumalleja aikamme suuriin haasteisiin, kuten vähähiiliseen talouteen tai eriarvoistuvaan yhteiskuntaan. Myös uudet avoimet alustat mahdollistaisivat paremman tiedon tuotannon, jakamisen ja toiminnan yhdessä kansalaisten ja moninaisten partnereiden ja yhteiskunnallisten tahojen kanssa.

—

Kirjoitus on ensimmäinen kolmesta Ylen yhteiskunnallisen arvonluonnin uusia mahdollisuuksia kuvaavista blogikirjoituksista. Jokainen kirjoitus avaa arvonluonnin uusia malleja sekä esittelee tarkemmin kaksi Ylen uutta yhteiskunnallista roolia.

Lainaus

Kuinka meemi punnitaan?

Tuija Aalto — Tue, 02 Sep 2014 18:39:31 +0000

#Kutsumua on elokuun lopussa käynnistynyt kampanja, jonka tarkoituksena on kannustaa puuttumaan kiusaamiseen (ks. uutisjutut Yle ja IS ja blogikirjoitukset Vapamedia, Nörttitytöt).

Rumilla, ilkeillä tai aliarvioivilla sanoilla meistä yritetään tehdä jotain muuta kuin oikeasti olemme. #kutsumua pic.twitter.com/wB4ulGewmb
— Juho Räty (@JuhoRaty) August 28, 2014

Meemi lähti liikeelle yksityishenkilön julkaisemasta kuvasta, kun Suomen Lukiolaisten Liitto tarttui ideaan ja käynnisti kampanjan.(* Lukiolaisten liiton mukaan vajaassa viikossa kuvia oli julkaistu verkossa jo 10 000. Tänään piispa Irja Askolakin liittyi selfiellään osallistujien joukkoon.

Onko kyse merkittävästä asiasta? Onko tällä kampanjalla toivottu kiusaamiseen puuttumista lisäävä vaikutus? Joudumme spekuloimaan, koska lienee liian työlästä ja kallista laatia selvitys kampanjan vaikuttavuudesta.

Ad hoc - some-kampanjan vaikuttavuusarvioinnille ei ehkä ole tarvetta, mutta jos olisi, ei tarvitsisi tyytyä mutuun. Vaikuttavuuden arviointiin on menetelmiä. Esimerkiksi Impact House ilmoittaa nettisivuillaan tarjoavansa vapaaehtoisille tilaisuuksia osallistua erilaisten toimijoiden vaikuttavuusarviointityöhön.

Kutsumua -meemi ei näyttäisi jääneen pelkäksi kliktivismiksi. Lukiolaisten liitto esimerkiksi käsikirjoitti aamunavauksen, jotta viesti kampanjasta tavoittaisi kohderyhmänsä kouluissa. Seurantatietoja siitä, kuinka monessa koulussa aamunavauksia on pidetty, ei ole käytettävissä.

Miten te lähtisitte punnitsemaan #kutsumua -kampanjan vaikuttavuutta?

*) Korjaus 3.9.: SLL käynnisti kampanjan Juho Rädyn Facebookissa julkaiseman kertomuksen innoittamana.

Lainaus

Rakkautta Atlantin yli

Minna Lindroos — Tue, 03 Dec 2013 09:42:36 +0000

Minna Lindroos on Yle TV2:ssa parhaillaan esitettävän Love Connection -sarjan Yle-tuottaja.

Kolme amerikansuomalaista poikamiestä saapuu Suomeen tutustumaan juuriinsa ja etsimään Sitä Oikeaa. Suomen kesässä he deittailevat naisia, ja jättävät osan naisista matkan varrelle. Lopulta jokainen mies matkustaa kotiinsa jäljellä olevien naisten kanssa, ja viimeisessä jaksossa selviää, kuka on kenenkin sydämen valittu. Tässä yksinkertaistetusti Yle TV2:n Love Connection -sarjan juoni.

Love Connection on viihdeohjelma, jossa käsitellään avoimesti tunteita.

Meille suomalaisille tuo tunteiden näyttäminen on usein vähän hankala paikka. Siksi on helpottavaa, että tunteita voi näyttää ja käsitellä yhdessä, vaikkapa viihdeohjelman kautta. Veikkaan että Love Connection kerää perheet ja ystäväjoukot katsomaan sarjaa yhdessä, kotisohvalle tai sosiaaliseen mediaan. Rakastamaan ja inhoamaan sarjan henkilöitä, jännittämään heidän puolestaan, ihmettelemään, ärtymään ja ihastumaan. Ja samalla miettimään omia kokemuksia ja tunteita.

Tätä hyvä viihde tekee: kokoaa ihmiset yhteen ja antaa elämyksiä.

Päähenkilöiden kautta saamme kurkistaa amerikansuomalaiseen arkipäivään ja peilata suomalaisuutta uusin silmin heidän kauttaan. Kun amerikansuomalainen sisua, saunaa ja sinisenä kimmeltäviä järviä tihkuva koivuntuoksuinen nostalgia ja suomalainen nykytodellisuus törmäävät, katsojalle syntyy hauskoja, koskettavia ja uudenlaisia näkökulmia suomalaisuuteen ja Suomeen.

Välillä on avartavaa nähdä itsensä muiden silmin.

Ohjelman on avaimet käteen -periaatteella Ylelle tuottanut Eyeworks Finland. Hankkimalla osan ohjelmistostaan tuotantoyhtiöiltä Yle edistää luovan alan elinvoimaa.

Lue myös Erja Ruohomaan ja Tuija Aallon teksti Suomalaiset punnitsevat Ylen arvon yhteiskunnalle.

Lainaus

Menisitkö vankilaan puhtaan luonnon puolesta?

Anna-Maija Halonen — Thu, 21 Nov 2013 15:13:39 +0000

Anna-Maija on Yle Draaman tuottaja.

Puhdas luonto on suomalaisille arvokas asia. Kun sen saastuminen uhkaa, herää sisäinen sinisaarelamme unestaan ja me alamme toimia: nousemme laivaan, kiipeämme katolle, ryömimme aitojen ali, teemme mitä tahansa pelastaaksemme puut ja järvet, meret ja marjat. Eikö niin?

Totta puhuen, minä en ainakaan olisi valmis menemään vankilaan Murmanskissa koska vastustan arktista öljynporausta. Onneksi paljon muutakin voi tehdä luonnon hyväksi. Ja onneksi Sini Saarela vapautuu takuita vastaan.

Taistelu mutaa vastaan

Draamasarja Pintaa syvemmältä ravistelee kansalaisia ottamaan kantaa puhtaan luonnon puolesta lain sallimin keinoin. Tarina kertoo naisesta, joka huomaa mökkijärvensä saastuneen kelvottomaan kuntoon lähisuolla sijaitsevan turveteollisuuden takia. Nainen kohtaa vähättelyä ja vastustusta niin turveyhtiön kuin paikallisen ELY-keskuksen suunnalta, mutta saa tukea mökkiläisiltä sekä muutamilta muilta, joita järven tila huolestuttaa. Järven puolustajat perustavat vesienhoitoyhdistyksen ja siitä alkaa vuosien taistelu mutaa vastaan.

Voiko yksittäinen kansalainen saada likaajia vastuuseen ja vaatia lain kunnollista toteutumista?

Täytyy voida. Uimakelpoiset järvet, syötävät sienet ja marjat sekä saasteeton ilma ovat itsestäänselvyyksiä jotka kuuluvat meille kaikille, myös tuleville sukupolville. Muta sumentaa, minä haluan nähdä kirkkaasti.

Lyhäreitä luonnon puolesta

Puhdas luonto-aihepiirin ympärille on kehitteillä myös TAMK:n opiskelijoiden lyhytelokuvia. Oppilaat saavat käsikirjoituksista palautetta Yle Draamasta ja parhaat lyhytelokuvat on mahdollista esittää Ylen kanavilla tai Yle Areenassa.

Kysymällä totuus selviää

Miten saa selville, toteutuvatko Ylen arvot - luotettavuus, riippumattomuus, ihmisten arvostaminen - draamaohjelmissa? Kysymällä sitä jo käsikirjoitusvaiheessa. Mm. näitä kysymyksiä esitin Pintaa syvemmältä-käsikirjoitukselle:

Ovatko ohjelmassa esiintyvät faktat paikkansapitäviä?
Toimivatko henkilöt luonteidensa mukaisesti?
Herättääkö ohjelma yhteiskunnallista keskustelua?
Luoko ohjelma uskoa yksilön vaikutusmahdollisuuksiin?

Jussi Alangon ja Jukka Mäkisen käsikirjoittaman 6-osaisen sarjan kuvaukset alkavat ensi vuonna. Ensilähetys on vuonna 2015, jolloin toivottavasti saan vastata kaikkiin yllä oleviin kysymyksiin kyllä.

Lue myös Erja Ruohomaan ja Tuija Aallon teksti Suomalaiset punnitsevat Ylen arvon yhteiskunnalle.

Lainaus

Tiesitkö, että muurahainen pyörtyy, jos se puree kastematoa?

Johanna Reen — Fri, 25 Oct 2013 07:39:07 +0000

Johanna Reen on Ulos luontoon -ohjelman tuottaja.

Luonto-ohjelman tekijän on helppoa määritellä luontoon kytkeytyviä arvoja. Enpä liioin tiedä suomalaista, jolle luonto ei olisi arvo itsessään. Suomen luontoon liitetään joutsenet, jylhät Kolin maisemat ja paljasjalkaiset suomineidot lausumassa Leinoa pellavaisissa mekoissaan. Luonto on lähes tabu – pitää laskea ääntä ja ottaa pyhä ilme kasvoille, kun luonnosta puhutaan.

Ja tottahan se on, että luonnon edessä vetää aika usein hiljaiseksi. Onhan Avara luontokin sivistänyt meitä jo kohta 30 vuotta maailman moninaisilla luonnonihmeillä.

Lisäarvoa ohjelmaamme tuo omistautunut tiimi. Juontajien asiantuntijuus ja aito innostus on välttämätöntä. Lisäksi se on miellyttävää katsottavaa kenelle tahansa. Käsikirjoittajamme ovat kunnianhimoisia, he lähestyvät aiheita ja tarinoita – niitä karhuja, sieniä ja siilejä – aina avoimin silmin. Ja kuvathan sen tv-ohjelmassa kertovat. Kuvista emme tingi, vaikkei se käsikirjoituksen siili tulekaan paikalle tai vettä sataa kaatamalla.

Ovatko ilo ja nauru arvoja? Meidän tiimin mielestä ovat. Luonto ja nauru = arvoa potenssiin kaksi.

Ulos luontoon -ohjelma haluaa tuoda perinteiseen ja hiukan totiseen luontosuhteeseen uudenlaista kevyttä ja viihteellisempää näkökulmaa. Tavoitteena on olla vähän rähmällään ja tutkia läheltä, niinhän lapsetkin tekevät oppiessaan. Ja kertoa, että myös kaupungissa voi nauttia monipuolisesta luonnosta.

Jokaisessa osassa nähdään myös kulttuuria tanssista valokuvataiteeseen. Ohjelma tarjoaa elämyksiä, mutta myös kiinnostavaa knoppitietoa sekä uusia tarkastelutapoja luonnon havainnointiin.

Ajattelemme että luonto ja luonnossa puuhastelu kuuluu kaikille. Luonnon antimien hyödyntämiseen ja luonnonsuojeluun voivat myös kaikki osallistua. Haluamme tarjota tietoa siitä, kuinka toimia yhteisen luonnon puolesta, mutta emme ota kantaa ympäristö- tai kalastuskysymyksiin emmekä osallistu petokeskusteluun.

Ulos luontoon -ohjelman myötä voi myös päästä sinne, minne muutoin ei tulisi lähdettyä. Ohjelman kautta voi kokea asioita, joita ei kirjoista voi yhtä elämyksellisessä muodossa saada.

Ohjelmaa tehdään yhteistyössä monien toimijoiden kanssa ja sisältöjä syntyy eri puolilla Suomea. Yliopistot ja tutkijat auttavat lajien kuvaamisessa. Metsähallitus on tärkeä kumppani, koska kuvaamme metsissä ja monien lajien tai paikkojen kuvaaminen on lupien takana. Metsähallitus on sitoutunut antamaan myös asiantuntemustaan. Ja eri alojen luontoharrastajat ovat hyvin tärkeitä kumppaneita. Yhteistyö tuottaa monenlaista lisäarvoa. Yhteistyökumppaneita luontoasioihin on helppo löytää.

Teemme yhteistyötä radion luontoillan kanssa ja Ylen muiden luonto-ohjelmien kanssa, mutta ohjelman nettimahdollisuudet ovat vielä miltei kartoittamatta. Verkossa olisi mahdollista jakaa videoita, lajikuvia ja omia havaintoja sekä lisätietoa.

Mutta odottakaahan ensi kevääseen! Vilkutimme muuttolinnuille ja pian valmistaudumme ottamaan ne taas vastaan. Ulos luontoon -kevätseuranta toukokuussa 2014 on siellä, missä sammakot kutevat ja karhut heräävät uniltaan.

Metsään mennään – ihan sanan varsinaisessa merkityksessä!

Lue myös Erja Ruohomaan ja Tuija Aallon teksti Suomalaiset punnitsevat Ylen arvon yhteiskunnalle.

Lainaus

Arvokasta kuluttajaohjelmaa

Ville Alijoki — Fri, 18 Oct 2013 06:29:13 +0000

Ville Alijoki on Kuningaskuluttajan tuottaja.

Mikä on Kuningaskuluttaja-ohjelman arvo yhteiskunnalle? Äkkiseltään kysymykseen tuntuu olevan kovin helppo vastata. Kuningaskuluttajahan tuottaa arvoa, jopa aivan konkreettista sellaista, yleisölle; antaa vinkkejä hyvään ja kestävään kuluttamiseen. Toisin sanoen neuvoo, miten säästää rahaa ja tehdä parempia ostoksia.

Pyrimmekin usein jutuissamme noudattamaan, hieman soveltaen, yhtä journalismin perussääntöä: ”follow the money”, eli seuraamme rahaa: mitä maksaa, mitä sillä saa, saako tarpeeksi, saako hyvää, kuka käärii voitot?

Mutta arvoa on monenlaista, eikä se kaikki liity rahaan, onneksi. Julkisen palvelun, eli Ylen, ytimessä olevia arvoja ovat mm. yhteisöllisyys, demokraattinen keskustelu ja sivistys.

Kuningaskuluttaja toteuttaa näitä arvoja monella tapaa. Kuluttajaohjelman yksi monista eduista on se, että sille on vaikea määritellä vain yhtä kohderyhmää, sillä ikään tai asemaan katsomatta kaikkia kiinnostaa rahan säästäminen. (Rikkaimmat ovat usein niitä piheimpiä, kuten jo Aku Ankasta olemme oppineet.) Kukaan ei halua maksaa huonosta tai turhasta. Kuningaskuluttaja tarjoaa työkaluja parempaan kuluttamiseen kaikille suomalaisille.

Näkökulmamme on aina tavallisen kuluttajan, sen ihmisen, joka painii yhä monimutkaistuvan maailman kanssa: Minkä laitteen hankkisin? Hyväksynkö käyttöehdot? Kenen ja missä valmistamia vaatteita käytän? Missä ja mistä ruokani on oikeasti tehty? Aiheet vaihtelevat geenimuuntelusta, irtokarkkipussin hintaan. 2010-luvun kuluttamisen maailmassa tarvitaan kansalaistaitoja, joita ei koulussa opetettu.

Me myös osallistamme ihmiset mukaan juttujen tekoon, joukkoistamme tiedonhankintaa, pyydämme apua, kokemuksia ja testaajia. Tässä sosiaalinen media on osoittautunut loistavaksi apuvälineeksi.

Olemme onnistuneet luomaan Kuningaskuluttajan Facebook-ryhmään melkein 10 000 ihmisen yhteisön, jossa käydään tasokasta keskustelua kuluttamisesta ja autetaan toisia ongelmissa. Toimituksen puolesta tarjoamme apua, sekä mielenkiintoisia linkkejä kuluttamisen maailmaan.

Kuningaskuluttaja on ainoa kriittinen kuluttajaohjelma Suomessa. Ja Yle on oikea paikka tehdä sitä, sillä näin kaupalliset intressit eivät pääse ohjelmantekoa häiritsemään.

Yhä monimutkaistuvassa maailmassa yli 20-vuotias Kuningaskuluttaja on tarpeellisempi kuin koskaan – ja jatkaa metelöintiä kuluttajien puolesta.

Lue myös Erja Ruohomaan ja Tuija Aallon teksti Suomalaiset punnitsevat Ylen arvon yhteiskunnalle.

Lainaus

Suomalaiset punnitsevat Ylen arvon yhteiskunnalle

Erja Ruohomaa & Tuija Aalto — Thu, 03 Oct 2013 05:27:29 +0000

Erja Ruohomaa on strategisen tutkimuksen päällikkö ja Tuija Aalto strategiapäällikkö.

Yle on luotettava ja tärkeä toimija suomalaisessa yhteiskunnassa ja merkityksellinen myös henkilökohtaisessa mediankäytössä. Näin arvioivat suomalaiset Yleä vuonna 2012.

Ylen siirtyessä veropohjaiseen rahoitukseen vuoden 2013 alusta on arvon tuottamisesta suomalaisille tullut entistä tärkeämpi Ylen velvoite. Niinpä ohjelmistoja suunnitellessaan yleläiset pohtivat nyt entistä tarkemmin, miten kukin ohjelma tai palvelu vahvistaa demokratiaa, kulttuuria, sivistystä, yhteisöllisyyttä ja tasa-arvoa.

Arvon tuottaminen yhteiskunnalle voi parhaiten onnistua tavoittamalla kaikki ihmiset. Siksi Ylen ensimmäinen strateginen tavoite onkin palvella hyvin kaikkia suomalaisia.

Yle tutkii ja seuraa asettamiensa tavoitteiden toteutumista ja kerromme tuloksista niin onnistuessamme kuin epäonnistuessammekin. Ylen arvo suomalaisille -tutkimuksessa suomalaisilta kysytään aivan konkreettisia asioita kuten esimerkiksi
•   saako Ylen sisällöistä asioihin kriittisiä näkökulmia
•   tukeeko Yle osallistumista yhteiskunnalliseen keskusteluun
•   voiko Ylen sisältöjen avulla ymmärtää paremmin Suomessa tai EU:ssa tapahtuvia muutoksia
•   onnistuuko Yle kriiseissä tai onnettomuuksissa saamaan ihmiset yhteen auttamaan toisiaan
•   saavatko lapset Ylen sisällöistä turvallisia lastenohjelmia ja palveluja
•   vahvistuvatko alueelliset ja paikalliset näkökulmat asioihin
•   oppivatko suomalaiset ylen sisällöistä sietämään paremmin erilaisuutta
•   saako Ylestä kuvan siitä arkitodellisuudesta, jossa suomalaiset elävät

Ylen arvo suomalaisille -tutkimus laajentaa myös yhteiskuntavastuun alueelle sitä näkökulmaa, mitä Ylen yleisötutkimuksissa on erityisesti 1990-luvulta lähtien toteutettu.

Tutkimme myös suomalaisten mielikuvaa Ylen toiminnan avoimuudesta ja läpinäkyvyydestä. Lisäksi selvitämme, miten yhteiskuntavastuu huomioidaan yhtiön toiminnassa, erityisesti ympäristöasioissa, työntekijöistä huolehtimisessa ja eettisten toimintaperiaatteiden toteutumisessa.

Kerromme tutkimuksen tuloksista vuoden 2013 lopulla.

Lainaus