Blogit - hallitus

Miksi ryhtyä Ylen hallituksen puheenjohtajaksi?

Thomas Wilhelmsson — Thu, 05 Feb 2015 07:29:45 +0000

Thomas Wilhelmsson on Helsingin yliopiston kansleri ja Ylen hallituksen uusi puheenjohtaja.

Moni on kysynyt, miksi Helsingin yliopiston kanslerina ryhdyin Ylen hallituksen puheenjohtajaksi. Miksi vastasin myöntävästi, kun hallintoneuvoston puheenjohtaja marraskuussa soitti kysyäkseen suostumustani? Miksi en edes epäröinyt, vaikka hallintoneuvoston työvaliokunnan tarjous tuli täysin pyytämättä ja yllättäen?

Kysymyksiin on helppo antaa lyhyt vastaus.

On ilo lähteä mukaan Ylen toimintaan, koska Yle on perustaltaan hyvä yhtiö, jolla on merkittävä yhteiskunnallinen tehtävä.

Kukapa ei haluaisi olla mukana tukemassa kansanvaltaa, luomassa kotimaista kulttuuria, tarjoamassa sivistystä ja tasa-arvoa, palvelemassa vähemmistöjä ja eri kieliryhmiä sekä edistämässä suvaitsevaisuutta ja kulttuurien vuorovaikutusta. Näin yleisradiolaki on määritellyt Ylen tehtävän.

Tutut arvot ja tavoitteet

Yliopiston kanslerin tehtävänä on puolustaa tieteitä ja yhteiskunnallista vuorovaikutusta eli laajassa mielessä sivistystä. Ylen hallituksen puheenjohtajuus tuntui minusta varsin luontevalta. Yhteiskunnan kahdella keskeisellä julkisella sivistysinstituutiolla, Ylellä ja yliopistolla, näytti olevan paljon yhteistä.

Kun tutustuin Ylen strategiaan, tunne ainakin osin yhteneväisestä matkan määränpäästä vahvistui. Ylen missiossa painotetaan yhtiön yhteiskunnallista merkitystä. Yle kertoo vahvistavansa suomalaista yhteiskuntaa ja kulttuuria tarjoamalla kaikille tietoa, sivistystä, oivalluksia ja elämyksiä. Visiossa korostetaan laatua. Yle lupaa tehdä maailmanluokan julkista palvelua.

Helsingin yliopiston strategiassa samat tavoitteet on kuvattu otsikolla ”huipulle ja yhteiskuntaan”. Myös Helsingin yliopisto painottaa missiossaan yhteiskuntaa ja sen tavoitteena on olla Suomen monipuolisin tieteen, sivistyksen ja henkisen uudistumisen instituutio. Ja visiossa seuraa yliopistollakin laatutavoite: yliopisto haluaa lujittaa asemaansa maailman parhaiden monitieteisten tutkimusyliopistojen joukossa. Tuntuuko tutulta?

Ylen arvotkaan eivät tunnu yliopistolaiselle vierailta. Luotettavuus, riippumattomuus ja ihmisen arvostaminen ovat hyvin samansuuntaisia kuin yliopiston arvokatalogi.

Vaikka Ylen ja yliopiston tavoitteisto ja arvoperusta ovat samansuuntaiset, ovat toimintaympäristö, kohdeyleisöt, toiminnan aikaperspektiivi ja toiminnan infrastruktuuri hyvin erilaisia. Vertailu yliopistoon osoittaa vain, miksi minun on helppo sitoutua Ylen peruseetokseen: sivistyksen tukemiseen, julkisena palveluna ja mahdollisimman laadukkaasti.

Luovan työn johtamista

Yleä on johdettava tavalla, joka sopii Ylen toiminnan luonteeseen.

Ylen kaltaiseen yritykseen liittyvät johtamishaasteet ovat tuttuja suurissa luovissa organisaatioissa työskennelleille. Miten johtaa luovaa taloa kohti yhteisiä strategisia tavoitteita siten, että ihmisten omaehtoinen luovuus kasvaa? Miten tehdä isossa yrityksessä päätöksiä tarvittaessa nopeasti, joustavasti ja luovasti?

Julkisrahoitteisen organisaation kestohaaste on oman toiminnan asemoiminen kentällä, jolla on myös kaupallisia yrityksiä. Kaupalliset kokevat, että julkinen palvelu vääristää kilpailua ja on uhka niiden omalle menestymiselle, kuten ajankohtainen keskustelu Ylen tehtävän rajaamisesta osoittaa.

On tärkeää, että Yle suoriutuu tehtävistään siten, että vaikutukset kaupallisten toimijoiden asemaan ovat mahdollisimman vähäisiä. Ja tätähän jo lainkin mukaisesti arvioidaan.

Tärkeintä on kuitenkin huolehtia hyvin kansanvaltaa, kulttuuria ja sivistystä tukevasta perustehtävästä. Yle onnistuu tässä tehtävässä vain olemalla koko kansan tavoitettavissa ja siellä, missä kansa on. Niinpä Ylen on oltava verkossa. Ylen tulee voida palvella myös viihteellä ja viihteellisesti, sillä naurua ei voi kieltää. Vain näin Yle voi tehtävänsä mukaisesti vahvistaa suomalaista yhteiskuntaa ja kulttuuria.

Lainaus

Mielenosoitus taloudellisen realismin puolesta

laitinen_yle — Wed, 22 Jun 2011 20:15:17 +0000

Kreikkalaiset, joilla on jokaista kansalaista kohti velkaa jo noin 30 000 euroa, osoittavat kaduilla mieltä sen puolesta, että taloudellisesti kestämätön meno saisi vain jatkua. Mitäpä jos suomalaiset osoittaisivat mieltä, että hallitus ei jatkaisi lisävelkaantumista kuten se tekee?
Nyt tuleville sukupolville, lapsilleni ja lapsenlapsilleni, kasataan vain yhä lisää velkataakkaa maksettavaksi joskus tulevaisuudessa. Tähän periaatteelliseen riitaan koko hallitusneuvottelutkin olivat kompastua. Tähänkö pyrittiin?

Olen jo pitkään ihmetellyt kuinka sinänsä fiksut poliitikot aliarvioivat äänestäjien käsityskyvyn. Pelätään sitä, että äänestäjät älähtävät, jos heille ei aina vain luvata jotakin lisää.

Kyllä kansa taloudellisen realismin näinä epävarmoina aikoina ymmärtää, vaikka poliitikot eivät sitä uskaltaisikaan tunnustaa.

Mitä, jos lähdettäisiin kadulle mieltä osoittamaan realistisen talousajattelun puolesta!

Mitähän valtiovarainministeri Jutta Urpilainen vastaisin tällaiselle mielenosoittajajoukolle?

Joukossa marssisi myös mm. Ruotsin Konjunkturinstitutetin vasemmistolainen tutkimusjohtaja Juhana Vartiainen. Hän on nykyisin samanlainen totuudentorvi kuin valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Raimo Sailas (sd.) on ollut jo pitkään.

http://www.hs.fi/politiikka/artikkeli/Taloustuntijat+teilaavat+uuden+hal...

Entisenä yleläisenä muistui mieleen sekin kuinka toimitusjohtaja Mikael Jungner saneerasi kovalla kädellä Yleisradiota, saneerasi kun oli taloudellinen pakko. Poliitikko, kansanedustaja, sdp:n puoluesihteeri Mikael Jungner kuitenkin neuvotteli nyt tiiviisti sen puolesta, että valtiontaloutta ei paljonkaan saneerattaisi ja lisävelkaantumista jatkettaisiin. Taisi kuitenkin olla turha toive, jos tuoretta pääministeriä Jyrki Kataista on uskominen.

http://yle.fi/uutiset/talous_ja_politiikka/2011/06/katainen_varoitti_tal...

Turha toive saattaa olla myös se, että Kreikka toteuttaisi myös käytännössä ne taloudelliset sopeutustoimet, joista parlamentti pakon edessä niukasti päätti. Savossa on monimielinen sanonta: paljonhan se olis kahta hyvvee tehä, luvata ja totteuttoo.
http://yle.fi/uutiset/talous_ja_politiikka/2011/06/kreikan_hallitus_hyva...

Valon juhla, juhannus, kuitenkin on tätä kirjoitettaessa aivan nurkan takana. Tosin päivä alkaa taas vähän kerrassaan lyhentyä. Älkää vaipuko kuitenkaan synkkyyteen. Kyllä aurinko aina nousee, ennemmin tai myöhemmin.

P.S.

The Economist - lehdessä on selkeäsanainen analyysi Kreikan taloudellisesta tilanteesta ja eri ratkaisuvaihtoehtojen merkityksestä. Ei mitään poliittista munkkilatinaa.

http://www.economist.com/node/18866979?story_id=18866979

Lainaus

Herkistymistä hallituksessa ja oppositiossa

Ari Hakahuhta — Tue, 17 Mar 2009 17:05:54 +0000

Eläkekiistan aikana ja sen ratkettuakin on hallitus- ja oppositiopuolueiden riveissä näkyvissä herkistymistä. Oman puolueen julkista kuvaa vatvotaan tarkemmin. Seuraaviin eduskuntavaaleihin on nyt lyhyempi matka kuin käytyihin eduskuntavaaleihin taaksepäin laskettuna.

Tekemieni haastattelujen jälkikeskusteluissa ja eduskunnan käytäväpuheissa on parin viikon aikana käsitelty jostakin puolueesta, ministeristä, kansanedustajasta tai asiasta syntynyttä mielikuvaa enemmän kuin koko muun alkuvuoden aikana yhteensä. Julkista kuvaansa ovat varjelleet niin hallituspuolueiden kuin opposition edustajat.

Yksi on ehdottanut, että jotain haastattelun kysymys-vastausparia ei käytettäisi, koska syntyisi väärä kuva puolueesta. Toinen on ihmetellyt, miksei heidän puolueensa edustaja ole näkynyt lähetyksissä yhtäläisesti kolmannen puolueen edustajaan verrattuna. Neljäs on halunnut perustella puolueensa sanomisia ja toimintaa kysymättäkin.

Yleensä poliitikot valvovat puolueidensa julkikuvaa näin tarkasti vasta paljon lähempänä vaaleja.

Kaikki nämä keskustelut on toki käyty hyvässä hengessä. Toimituksemme päätösvaltaa ei ole luovutettu haastateltaville eikä lähteille. Poikkeuksellisen paljon tämäntyyppistä keskusteluhalukkuutta on poliitikoilla kuitenkin ollut. Tämä kertoo, että poliitikot uskovat eläkekiistan vaikuttavan ihmisten käsityksiin puolueistaan.

YLE Uutisten kysely puoluekannatuksesta viittaa suuntaa-antavasti samaan suuntaan. Puoluekannatusluvuissa on tapahtunut jonkinmoisia muutoksia eläkekiistan aikana: suurimmat hallituspuolueet ovat menettäneet kannatustaan ja oppositio lisännyt.

Oppositio pitää varmasti huolen, että eläkekiistan sanomiset, sanomatta jättämiset, tuki yleisen eläkeiän korotukseen tai korotuksen tukematta jättäminen muistetaan seuraavien eduskuntavaalien alla.

Oman puolueen julkista kuvaa ja omien sanomisia katsotaan nyt seuraavan eduskuntavaalikampanjan näkökulmasta.

Ari Hakahuhta, politiikan toimittaja, YLE Uutiset

P.S. Koska alkaa EU-vaalien kampanjointi? Tätä kysymystä ovat kyselleet toisiltaan niin poliitikot kuin toimittajatkin.

Jos nettisivujen uudistusta tai avausta ei lasketa mukaan, kampanjointi on säästöliekillä. Toki tiedän, että vaali vaalilta kampanjointi siirtyy yhä myöhemmäksi. Ja toki tiedän, että vaaliteemojen näkyvyys on meidän toimittajienkin vastuulla.

Tätä menoa eurovaalihuumaa saa ennustaa kuin jäiden lähtöä Kokemäenjoesta. Jos ei pääsiäisenä, niin sitten vappuna tai viimeistään helluntaina. EU-vaalit muuten pidetään sunnuntaina 7. kesäkuuta.

Lisää aiheesta:
Eläkekiista pudotti keskustan ja kokoomuksen kannatusta
http://www.yle.fi/uutiset/talous_ja_politiikka/2009/03/elakekiista_pudotti
_keskustan_ja _kokoomuksen_kannatusta_611707.html

Lainaus

Presidentin vallan karsiminen yhä hikisempi savotta

Ari Hakahuhta — Thu, 05 Mar 2009 16:58:22 +0000

Hallituksen, palkansaajien ja opposition eläkekiistan varjossa SDP naulasi keskiviikkona Helsingin työväentalon oveen teesejä myös presidentin ulkopoliittisesta vallasta. SDP:n jäsenkyselyyn pohjautuva kannanotto merkitsee yhä risukkoisempaa savottaa hallitukselle.

- Vallanjakoon eduskunnan, valtioneuvoston ja presidentin välillä ei tarvita isoja muutoksia. Valtioneuvoston johtavaa roolia Suomen EU-politiikassa voidaan selkeyttää, sanoo SDP:n kannanotto.

Ei siis tukea merkittävälle presidentin ulkopoliittisen vallan karsimiselle. Sen sijaan SDP olisi valmis kaikilla muilla tavoilla parantamaan presidentin ja hallituksen ulkopolitiikan hoidon sujuvuutta. Vähäisempiin perustuslain muutoksiin SDP:ssä on valmiutta.

Nykyisessä perustuslaissa lukee, että "Suomen ulkopolitiikkaa johtaa tasavallan presidentti yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa."

SDP:lle näyttäisi riittävän, että tulevaisuudessakin toimittaisiin niin kuin vuoden 2000 perustuslaissa lukee. Todellisen yhteisen linjan hakemista SDP lisäisi valtioneuvostolakia muuttamalla ja täsmentämällä yhteistoimintamuotoja. Silloin tähän ulkopolitiikan toimivaltajakoa kuvaavaan lauseeseen ei tarvitsisi puuttua. SDP haluaa, että presidentillä olisi aitoa toimivaltaa ja uskottavuutta ulkopolitiikassa. SDP:n toive on, että presidentti ja hallitus tulevaisuudessakin tekevät ulkopolitiikan suuret linjaratkaisut yhdessä.

Käytäväpuheissa innokkaimmat perustuslain muutoksen kannattajat olisivat valmiita kääntämään tuon ratkaisevan lauseen toimijat toisin päin: siis ulkopolitiikkaa johtaa valtioneuvosto yhteistoiminnassa tasavallan presidentin kanssa.

Keskustasta riippuu paljon, SDP:n ei anneta määrätä tahtia
Oikeusministeri ja hallitus tuskin marssivat perustuslain uudistamisessa SDP:n tahdissa. Hallituspuolueet voisivat halutessaan tehdä perustavanlaatuisempia muutosehdotuksia presidentin valtaoikeuksiin. Siis riisua ulkopoliittista valtaa. Nykyisessä eduskunnassa riittäisi yksinkertainen enemmistö muutoksen ensimmäiseen vaiheeseen. Seuraavassa eduskunnassa tarvittaisiin muutosten toteutumiselle kahden kolmasosan enemmistö. Välissä käytäisiin eduskuntavaalit ja hallitusneuvotteluissa ratkaistaisiin kavennettaisiinko presidentin ulkopoliittisia valtaoikeuksia vai ei.

Hallituksesta Kokoomuksella, Vihreillä ja RKP:llä on vakaa tahto SDP:tä merkittävämpiin muutoksiin. Paljon riippuu Keskustasta. Viime kesän puoluekokouksessa pääministeri Matti Vanhanen toivoi puolueiden laajaa yhteistyötä muutoksiin. Keskustan on jossain vaiheessa viestitettävä perustuslakimuutoksia valmistelevassa työryhmässä, pitääkö Keskustan mielestä kaikkien kolmen suuren puolueen olla yhtä mieltä muutoksista.

Poliittinen perinne voi tosin hidastaa hallituksen intoa. Yleensä perustuslakiuudistuksissa on pyritty laajaan, hallitus-oppositio -rajan ylittävään yhteisymmärrykseen.

Yhden hallituslähteen mukaan meno esimerkiksi EU:n huippukokouksissa ei kuitenkaan saisi jatkua nykyisellään: presidentti, pääministeri ja ulkoministeri eivät voi jatkuvasti tapella käytävällä, ketkä kaksi istuvat kokoussalissa.

Ari Hakahuhta, politiikan toimittaja, YLE Uutiset

P.S. Lue myös aiempi blogini tammikuun lopulta: Valtaa jaetaan eduskuntaryhmissä.

Lainaus

Superkiista superkarttumasta

Ari Hakahuhta — Fri, 27 Feb 2009 16:49:21 +0000

Hallitus on eläketavoitteensa julkistanut: yleinen eläkeikä 63:sta vuodesta 65:een. Oppositio ja palkansaajajärjestöt ovat arvosteluhuutonsa parahtaneet. Välikysymystä jo kirjoitetaan ja lakko-sanaa makustellaan palkansaajajohtajien puheenvuoroissa.

Yksityiskohtia eläkeiän nostosta ei vielä tiedetä. Hallitus on luvannut kutsua työmarkkinajärjestöt mukaan valmistelutyöryhmiin. Tämän vaiheen seuraamista varten kannattaa opetella yksi eläkesanaston kuuma termi: kannustinkarttuma.

Eläkeneuvottelujen mahtava kiista on luvassa tästä sanahirviöstä, kannustinkarttumasta, jota myös superkarttumaksi on kutsuttu. Siis siitä, että palkansaajalle kertyy työeläkettä vuonna 2005 voimaan tulleen lain mukaan 63 ikävuodesta alkaen 4,5 prosenttia vuosituloista. Tämä kannustinkarttuma on yksi houkutin, jolla palkansaajajärjestöt saatiin mukaan aiempaan eläkesopuun.

Ennen 63:a ikävuotta eläkettä kertyy 1,9 prosenttia vuosituloista (53 vuotta täyttäneille) tai 1,5 prosenttia (alle 53 vuotiaat). Ero kannustinkarttuman 4,5 prosenttiin on siis melkoinen. Kannustinkarttuma on yksi porkkanoista, joilla nykyisin koetetaan saada ihmisiä pidentämään työuriaan. Mitä pidempään pysyt töissä, sen paremman eläkkeen saat!

Nyt palkansaajajärjestöissä pelätään, että myös tuon kannustinkarttuman alkuvuosi siirretään 63:sta 65:een ikävuoteen.

Jos joku ahkera työmuurahainen kuvitteli vielä viikko sitten sinnittelevänsä työssä 65-vuotiaaksi ja tienaavansa kahtena viimeisenä työvuotena superkarttuman avulla mukavan lisän eläkkeeseensä, nyt hän pelkää, että superkarttuman mahdollistamat lisäeurot sulavat lumien myötä.

Mitään tietoa tästä yksityiskohdasta eläkemuutoksessa ei ole. On vain paljon pelkoja ja pieni toivonkipinä, että superkarttuma voisi edelleen alkaa jo 63 ikävuodesta, vaikka eläkeikä nousisikin 65:een vuoteen.

Kohta kiistely alkaa.

Ari Hakahuhta, politiikan toimittaja, YLE Uutiset

P.S. Ahkerimmille eläkekeskustelun seuraajille kotitehtäväksi toinen termi, josta kohta kiistellään: elinaikakerroin. Elinaikakerroin pienentää eläkettä suhteessä yleisen eliniän kasvuun. Jos elinajanodote kasvaa, alenee eläke monimutkaisen laskukaavan mukaisesti. Tämänkään yksityiskohdan kohtalosta eläkeiän nostossa ei ole tietoa. Loput yksityiskohdat kotiläksynä!

Lisää aiheesta:
Hallitus aikoo nostaa eläkeikää kahdella vuodella
http://www.yle.fi/uutiset/talous_ja_politiikka/2009/02/hallitus_aikoo...

Muualla netissä:
Työeläketermien perusoppimäärä
http://www.tyoelake.fi/Page.aspx?Section=39061

Lainaus

Valtaa jaetaan eduskuntaryhmissä ja perustuslaissa

Ari Hakahuhta — Mon, 02 Feb 2009 15:36:00 +0000

Tervetuloa YLE Uutisten politiikan toimituksen uuden blogin pariin, lukemaan ja erityisesti kommentoimaan!

Eduskunnan kevätistuntokausi käynnistyy tiistaina. Puhemies ja varapuhemiehet valitaan suuressa salissa äänestämällä. Oletus on, että Sauli Niinistö, Kok., jatkaa puhemiehenä ja Seppo Kääriäinen, Kesk., ja Johannes Koskinen, SDP, varapuhemiehinä.
Koska puolueet ovat kyenneet sopimaan puhemiehistä vaalikauden alussa, suurin kiinnostus puhemiesten vaalissa kohdistuu valittavan äänimäärään: tuleeko paljon protesti- tai huumoriääniä muille kansanedustajille. Viime vuonna esimerkiksi SDP:n konkariedustaja Matti Ahde sai 6 ääntä toisen varapuhemiehen vaalissa. Johannes Koskinen tuli valituksi 146:lla äänellä.

Istuntokauden alussa myös eduskuntaryhmät valitsevat puheenjohtajansa. Etenkin SDP:n osalta on arvuuteltu, tuleeko nykyiselle puheenjohtajalle Tarja Filatoville haastajaa. Eero Heinäluoma ei aio mittauttaa kannatustaan ryhmän johtoon. Filatov itse ei käy varsinaista kampanjaa paikkansa turvaamiseksi. Hän on laskenut, että kannatusta riittää ilman kampanjointiakin.

Kannatuksensa laskukierteessä pyristelevä Keskusta joutunee jossain vaiheessa miettimään, vaatiiko nousuun pääseminen henkilövaihdoksia. Istuntotauon aikana on Keskustan joukoissa jo rohjettu pohtia, pitäisikö ryhmän puheenjohtaja Timo Kalli haastaa. Ainakin yhtä ehdokasta on kysyttykin. Viime kevään vaalirahakohu teki lommon Kallin kylkeen.

Tuskin Kalli kuitenkaan vielä tällä kierroksella paikastaan luopuu tai sen menettää. Kallilla on muuten nykyisistä eduskuntaryhmien puheenjohtajista ainoana harvinaista kokemusta siitä, miten luovitaan pääministerivaihdos kesken vaalikauden! Kiitosta on annettu myös kyvystä pitää eduskuntaryhmä kasassa. Ei ole helppo tehtävä näinä aikoina.

Sama henkilövaihdosarvuuttelu koskee myös Keskustan ministeriryhmää. Niin keskustalaisilta kuin ulkopuolisilta tarkkailijoiltakin olen kuullut arvioita, että keskustaministerit kokoomusministereihin verrattuna näyttävät enemmän eilisen kuin huomisen tähdiltä. Puheenjohtaja-pääministeri Matti Vanhasen odotetaan kääntävän puolue ja kannatus uuteen asentoon kevään aikana ennen europarlamentin vaaleja. Jos meno ei EU-vaaleihin mennessä parane, arvostelu kiivastunee.

Presidentti Tarja Halonen avaa valtiopäivät keskiviikkona. Halosen avauspuheeseen vastaa puhemies Sauli Niinistö. Avajaisissa eduskunnan puhemiehen pöydän takana on siis kaksi poliitikkoa, joista kumpikaan ei halua karsia presidentin valtaoikeuksia. Nähtäväksi jää, pitääkö Halonen presidentin valtaoikeuksia puolustavan puheen, jota Niinistö komppaa!

Perustuslakimuutoksiin ja etenkin mahdolliseen presidentin valtaoikeuksien karsimiseen odotetaan vielä suurista puolueista SDP:n näkemystä. SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen panttaa näkemystään toistaiseksi. Urpilainen toteuttaa yhtä puheenjohtajakampanjansa lupausta viime keväältä. Puheenjohtajaehdokkaana Urpilainen lupasi kuunnella aiempaa enemmän jäsenistöä. SDP lunastaa Urpilaisen lupausta menneen unelmakiertueen lisäksi nyt kysymällä jäseniltään perustuslakinäkemyksiä. Kunninhimoinen yritys tiukalla aikataululla! SDP:n valtuusto kertoo puolueen kannan maaliskuun alussa. Nettikysely avattaneen parin viikon kuluttua.

SDP:n periaateohjelma Turun puoluekokouksesta vuodelta 1999 muistuttaa, että historiallisesti puolue on korostanut parlamentarismia, siis eduskunnan ja sen luottamuksella toimivan hallituksen valtaa: "Korostamalla parlamentarismia ja kunnallista demokratiaa sekä edistämällä työntekijöiden oikeuksia se [siis SDP, sosialidemokratia] teki eron kapitalismiin ja kommunismiin."

SDP:n eduskuntaryhmästä ja niin sanotulta kentältä on kuultu viestiä, ettei presidentin valtaoikeuksia pitäisi enää paljoa karsia. Jos SDP päätyisi puolustamaan nykyisenkaltaisia presidentin valtaoikeuksia, Urpilainen saisi jäsenkyselystä selkänojan. Joku voisi näet kysyä selitystä, miksei historiallinen pyrkimys parlamentarismin korostamiseen tällä kertaa puoluetta innostanut.

Valtiopäivien avajaisten jälkeisessä kahvitilaisuudessa nähtäneen vastavihityn puhemies Sauli Niinistön rinnalla vaimo Jenni Haukio ensimmäistä kertaa valtion juhlatilaisuudessa. Eduskunnassa varaudutaan jo valokuvaajaryntäykseen!

-Ari Hakahuhta, politiikan toimittaja, YLE Uutiset

P.S.
Lehteri on Kielitoimiston sähköisen sanakirjan mukaan sisäparveke. Ja yhdenlaisella sisäparvekkeella me toimittajat istumme, silloin kun seuraamme istuntoa eduskunnan suuressa salissa. Jos salin puheet eivät anna uutisaihetta, voi puheita ja puhujia arvioida naapurivälineen toimittajan kanssa supatellen. Tervetuloa mukaan!

Lainaus