Blogit - homot

Voiko homo olla presidentti?

Paavo Rytsä — Mon, 23 Jan 2012 10:47:09 +0000

Samaa sukupuolta olevat parit ovat edelleen Suomessa tabu, ja presidentinvaalin keskeiseksi kysymykseksi nousee väkisin kysymys: voiko miehen kanssa asuva mies olla valtionpäämme.

Pekka Haaviston ja Sauli Niinistön ulkopoliittisissa kannoissa ei ole suuria eroja. Niinistö suhtautuu Haavistoa suopeammin Yhdysvaltoihin ja ei haluaisi vaarantaa Kiinan-kauppaa ihmisoikeuksista puhumalla.

Niinistön mielestä talous voi kasvaa jatkuvasti ympäristöä tuhoamatta, kun taas Haaviston mukaan jatkuvan kasvun ajatuksesta on luovuttava, jotta ympäristö ei tuhoutuisi.

Sisäpolitiikassa taas Haavisto antaisi maahanmuuttajien pitää omat kulttuuriset tapansa Niinistöä hanakammin. Ja sitten se homokysymys: Niinistö ei kannata avioliittolain laajentamista koskemaan samaa sukupuolta olevia pareja. Rekisteröidyssä parisuhteessa asuva Haavisto sen sijaan kannattaa.

Moni äänestäjä ottaakin kantaa näissä vaaleissa homoliittoihin. Se on luonnollista, koska asia on ollut merkittävästi esillä viime vuosina, ja se herättää voimakkaita tunteita. Toivottavasti kukaan ei kuitenkaan valitse ehdokastaan seksuaalisen suuntautumisen perusteella. Olisi surullista ja syrjivää, jos homoseksuaali ei lähtökohtaisesti voisi olla Suomen presidentti.

Elävä arkisto: Presidenttipeliä

Elävä arkisto: Isäntä Flores vaiko emäntä Haukio?

Lainaus

Tarinoita suomalaisesta terrorismista: Syrjäytynyt homofoobikko suunnitteli Mannerheimin murhaa

Riika Nikkarinen — Tue, 23 Aug 2011 12:28:10 +0000

Miksi keski-ikäinen aliupseeri suunnitteli surmaavansa kenraali Heinrichsin ja marsalkka Mannerheimin. Kuinka tyypillinen suomalainen terroriteon suunnitelma oli vääpeli T:n tapaus? Sitä pohtii historioitsija Teemu Keskisarja.

Vääpeli T näki armeijassa 30-luvulla pedofiilitapauksen, jossa hänen kollegansa käytti seksuaalisesti hyväksi paria toisellakymmenellä olevaa torvisoittokunnan oppilasta. Vääpeli teki hyväksikäytöstä ilmoituksen, mutta se ei koskaan johtanut syytteeseen.

Tilanne kalvoi armeijassa kiusatuksi tullutta vääpeliä. Hän uskoi jo Etsivän keskuspoliisin agenttina 30-luvulla, että puolustusvoimien huipulle oli soluttautunut homojen salaliitto, joka kumosi pedofiliasyytteen. Salaliittoteoria vahvistui vääpelin mielessä, kun hän tapasi lakimiehenä esiintyneen Ernesti Hentusen.

Huijarilakimies kiristi puolustusvoimien johtoa vääpelin homo-orgiahuhuilla, kunnes Hentunen pidätettiin ja pantiin turvasäilöön. Vääpeli T päätti silloin todistaa, että Mannerheim on homo. Hän alkoi ensin lähettää paljastuskirjeitä ja myöhemmin tappouhkauskirjeitä korkeille upseereille.

Mannerheimille osoitetut uhkauskirjeet johtivat vääpeli T:n pidätykseen välirauhan aikana vuonna 1941. Vääpeliä pidettiin niin vaarallisena, että hänet suljettiin Lapinlahden mielisairaalaan, kuten monet muutkin aikansa terroristit.

Vääpeli karkasi sairaalasta ja kierteli väärällä identiteetillä ympäri Suomea. Hän sai paikan äärioikeistolaisen sanomalehden tilaushankkijana. Ura jäi kuitenkin lyhyeksi, koska vääpeli yritti toimittaa sanomalehteen epäilyjään marsalkka Mannerheimin homoseksuaalisuudesta. Edessä oli mielisairaala kierre ja turtuminen juoppouteen.

Kuuntele: Vääpeli T:n tapaus

Lainaus

Käsky-elokuvan Jääkärin kohtalo: homo sotatuomari ja punakapinallinen

Seija Aunila — Mon, 16 Feb 2009 13:31:06 +0000

Aku Louhimiehen kuvaus Suomen sisällissodan moraalista elokuvassa Käsky riipaisee syvältä. Suoraselkäinen jääkärialiupseeni Aaro Harjula (Samuli Vauramo) saapuu Saksasta Suomeen.

Koston kevät 1918

Hän on Suomen asialla. Maa on pelastettava punaisten kynsistä. Harjula uskoo, että sotaa käydään oikeudenmukaisesti. Hän todella uskoo, että vangitut punakapinalliset naiset viedään oikeuden eteen ja oikeus tapahtuu.

Punakaartin läntinen armeija antautuu

Harjula ei ymmärrä, että sodassa "oikeus" tapahtuu aina voittajan hollituvassa. Niinpä valkoiset sotilaat ensin raiskaavat punakapinalliset ja lopuksi teloittavat heidät. Vain yksi punakapinallinen selviää hengissä. Harjula päättää lähteä viemään naista, johon hän on rakastunut, kenttäoikeuteen.

Kenttäoikeudessa sotaoikeuden tuomarina toimii eleganttiin elämään mieltynyt entinen kirjailija (Eero Aho). Tuomarilla ei olisi ollut mitään aikomusta armahtaa punavankia ellei Harjula olisi ostanut kalliilla punavangin vapautta. Tuomari on homo, yksinäinen homo varsinais-suomalaiseen kartanoon sijoitetussa kenttäoikeudessa.

Harjula ostaa punavangin elämän antautumalle tuomarille - kuin sotilas sotilaalle, kuten sotaoikeuden tuomari asian ilmaisee. Uhraamalla itsensä oikeamielinen Jääkäri Harjula pelastaa punavangin, mutta ei itseään. Ja näin sodan oikeus on jälleen tapahtunut.

Muistoja sisällissodasta 1918

Isänmaallisen oikeamielisyyden ja julmuuden ristiriita tässä Leena Landerin romaanin pohjalta tehdyssä elokuvassa jää kalvamaan. Valkoiset Suomen asialla -raiskauksia, teloituksia, homo sotaoikeuden tuomari ostaa punavangin hengen jääkäriltä... Ja kaiken tämän julmuuden voisi katsoa myös punaisten puolelta -Punaiset Suomen asialla.

On pelottavaa, kun jokin ryhmittymä on isänmaan asialla, koska se on oikeassa. Ja se joka on oikeassa, jakaa oikeutta - omissa hollituvissaan.

Skinivalkoinen Suomi

Lainaus