Blogit - kansanedustaja

Yleishyödyllinen yhteisö ja veroparatiisi

laitinen_yle — Sun, 06 Mar 2011 15:51:12 +0000

Vaalien alla yleishyödyllisiä yhteisöjä syntyy kuin sieniä sateella. Verottaja kertoo syynkin miksi.
”Puolueen, valitsijayhdistyksen, ehdokkaan tukiryhmän tai -yhdistyksen sekä muiden näihin rinnastettavien yhteisöjen saamat vastikkeettomat lahjoitukset ovat saajilleen verovapaata tuloa.”

Harmi kun en tarjoutunut ehdokkaaksi, niin olisin voinut perustaa yleishyödyllisen yhteisön. Se kuulostaa niin hienolta, aivan kuin olisi hyväntekijä.

”Edellä mainittuja yhteisöjä voidaan pitää yleishyödyllisinä yhteisöinä, jolloin ne ovat verovelvollisia vain elinkeinotoiminnan tulosta ja joistakin kiinteistöistä saaduista tuloista (tuloverolaki 22 §). Tämän vuoksi niiden varainhankintana saamat lahjoitukset eivät ole veronlaista tuloa.”

Perikuntani (jos perittävää jää) olisi aikanaan ilahtunut, jos he olisivat yleishyödyllisiä yhteisöjä.

”Yleishyödyllisen yhteisön saamasta lahjoituksesta tai sen testamentilla saamista varoista ei myöskään suoriteta perintö- ja lahjaveroa (perintö- ja lahjaverolain 2 §:n 1 momentti).”

Mutta miksi ihmeessä ylipäätään on organisaatioita, joitten ei tarvitse maksaa veroja toiminnastaan? Nehän ovat kuin veroparatiiseja.

”Yleishyödyllinen yhteisö on yhdistys, säätiö, osakeyhtiö tai muu juridinen yhteisö, jonka toiminnan yhteiskunnallisen hyödyn ja merkityksen katsotaan olevan niin huomattavan, että sille voidaan myöntää erityisiä verovapauksia.”

Hyvä tietää. Yleisradiokin, julkisen palvelun laitos, on katsottu niin yhteiskunnallisesti hyödylliseksi, että sen ei tarvitse maksaa veroja. Arvonlisäveroja kylläkin on maksettava.

Jos päättäisin tukea jotakin puoluetta tai sen ehdokasta, niin minun olisi ensin maksettava tuloistani vero, jonka jälkeen jäävällä summalla voisin tehdä mitä haluaisin.

------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

LISÄYS: Itse asiassa tämän blogin jo kirjoitettuani päätin antaa pienen, symbolisen vaalitukisumman eräälle ehdokkaalle. Miksikö? Ihan vain sen periaatteen takia, että mitä useampia pieniä tukisummia ehdokas saa, sitä riippumattomampi hän on tukijoistaan.

"Kansan vaalituki" ei minusta ole ollenkaan huono ajatus. Ei tule turhia riippuvaisuuksia tukijan ja tuettavan välille. On naurettava ajatus, että muutaman kympin tai edes muutaman satasen summalla voisi lahjoa ehdokasta/edustajaa. Eikä siitä saa edes kohu-uutista.

-------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Lahjoituksesta en minä, eikä mikään yrityskään, voisi tehdä verovähennystä kuten Yhdysvalloissa.. Siellä vaikkapa tieteen, taiteen ja ilmeisesti (?) puoluetoiminnan tukemiseenkin tehdyt lahjoitukset ovat verovähennyskelpoisia. Tämä osaltaan selittää superrikkaiden avokätiset lahjoitukset eri tarkoituksiin. Vähennysoikeutta on ehdoteltu Suomessakin, mutta verottaja ei ole innostunut.

On tästä kyllä yksi poikkeus. Ay-liikkeen jäsenmaksut ovat vähennyskelpoisia ja näitä ammattiyhdistysliike sitten voi käyttää vaikka puoluetoiminnan tukemiseen, kuten on käyttänytkin. Siis ilman mitään jäsenäänestyksiä.

Verohallituksen ohjeet vaaliavustusten ja – menojen verotuksesta http://www.vero.fi/default.asp?path=5,40,87&article=9794&domain=VERO_MAIN
ovat mielenkiintoista luettavaa. Aika moni asia jää kuitenkin tulkinnanvaraiseksi. Siinä tulkinnanvaraisuudessa se sitten on se ehdokkaan kauhuskenaario.

”Ehdokkaan itsensä rahana saama vaaliavustus (esimerkiksi ehdokkaan omalle pankkitilille tai tilille, johon vain ehdokkaalla on käyttöoikeus) on lähtökohtaisesti hänelle veronalainen lahja. Ehdokkaan saama vaaliavustus on veronalainen lahja, jos samalta antajalta kolmen vuoden aikana saatujen avustusten ja mahdollisen muun lahjan määrä on yhteensä 4 000 euroa tai sen yli (perintö- ja lahjaverolaki 19a §).”

Siinäpä verottaja on ajatellut sopivasti neljän vuoden vaalikausia. Vaalien alla ehdokas siis voinee ottaa vastaan rahaa vaikka omalle tililleen alle 4000 euroa moneltakin erilliseltä lahjoittajalta kunhan rahaa käytetään vaalimenojen kattamiseen.

Mitenkähän verottaja määrittelee vaalimenot? Entä jos kaikkia vaaliavustuksia ei saakaan kulumaan? Voisiko loput siirtää sen varalle, että asettuu seuraavissakin vaaleissa ehdokkaaksi?

Sanonta ”muun lahjan määrä” on mielenkiintoinen. Mitähän sekin tarkoittaa? Riemukkaita suunnitteluillallisia, lentolippuja, hotelleja, ilmaispalveluksia vai mitä?

”Kun lahjan arvo nousee edellä mainittuun määrään (4000€), on lahjansaajan eli ehdokkaan annettava lahjaveroilmoitus. Pienemmistä summista lahjaveroilmoitusta ei tarvitse antaa. Verohallinto voi kuitenkin erikseen pyytää lahjaveroilmoitusta, jos on syytä selvittää, onko verovelvolliselle määrättävä veroa.”

Eipä kannata ehdokkaan riskeerata ottamalla omalle tililleen vaalitukea. Viisainta on perustaa tukiyhdistys eli yleishyödyllinen yhteisö. Silloin verottaja on todennäköisesti tyytyväinen. Ehdokas voi huokaista helpotuksesta tällaisissakin tapauksissa.

”Ehdokkaan puolesta suoraan kolmannelle osapuolelle maksetuista vaalikuluista ei yleensä synny ehdokkaalle veronalaista lahjaa. Oikeuskäytännössä on katsottu, ettei ehdokkaan puolesta maksetuista vaalimainonnan menoista syntynyt ehdokkaalle veronalaista etua, koska mainostamiseen käytetyt varat eivät olleet ehdokkaan määräämisvallassa (KHO 1981/2236).”

Sen sijaan osakeyhtiön vähemmistöosakkaankin kannattaa olla varovainen, jos yritys maksaa hänen vaalimainoksensa. Summa lisätään ehdokkaan henkilökohtaisiin tuloihinsa. Paras siis pyytää naapuriyhtiötä maksamaan. KHO:n äänestyspäätös löytyy vuodelta 1984.

Verottaja ei myöskään ymmärrä, että vaalikulut olisivat tulonhankkimiseksi ja säilyttämiseksi tarkoitettuja kuluja.

"KHO 1971/1686:
Kansanedustajaksi valitulla olleita vaalikuluja ei voitu vähentää tulon hankkimisesta ja säilyttämisestä johtuneina kustannuksina kansanedustajan toimesta saadusta tulosta. Verovuosi 1966."

Maalaisjärjellä tätä on vähän vaikea ymmärtää, koska tavallinen palkansaaja voi vähentää verotuksessa tulonhankkimisesta johtuvia kustannuksia. Toisaalta, kansanedustaja ei olekaan tavallinen palkansaaja, hänellä on monia käsittämättömiä etuja….jos sattuuu tulemaan valituksi.

Jos ei tule, niin henkilökohtaista vaalivelkaakin voi jäädä, eikä se ole mistään vähennyskelpoista. Sama tilanne on valituksi tulleellakin.

Lainaus

Lex Nokia

Ari Hakahuhta — Wed, 11 Feb 2009 16:22:10 +0000

Tiistaina 24. helmikuuta alkaa Lex Nokian loppusuora eduskunnassa. Siis sähköisen viestinnän tietosuojalain käsittely suuressa salissa valiokuntavaiheen jälkeen. Siis yrityksen lupa seurata työntekijöiden sähköpostiliikenteen määrää ja suuntaa, kunhan muutkin keinot tietoturvan varmistamiseksi on ensin tehty. Varsinaista sähköpostiviestiä työnantaja ei saisi lukea.

Käytävillä on päähallituspuolueista Keskustasta ja Kokoomuksesta vakuuteltu, että laki hyväksytään niin sanotusti normaalissa järjestyksessä, viime hetken arvostelusta huolimatta. Hallituspuolueista lakiesitystä ovat arvostelleet näkyvimmin muutamat Vihreiden kansanedustajat.

Normaali järjestys eduskunnassa tarkoittaa, että hallituspuolueiden eduskuntaryhmät yleensä tukevat hallituksen esityksiä niin valiokunnissa kuin suuressa salissakin. Arkipäivän versio hallitusvetoisesta parlamentarismista. Joskus ns. normaalista järjestyksestä poiketaan, mutta tuskin nyt.

Eduskunnassa muutosten mahdollisuus on valiokunnissa. Lex Nokian käsittely liikenne- ja viestintävaliokunnassa päättyi jo ennen joulutaukoa. Tietojeni mukaan ainakin hallituspuolueiden suunnalta hoputettiin valiokuntakäsittelyä valmiiksi ennen joulua. Joulutauko ja kiihtyvä arvostelu olisi saattanut monimutkaistaa lakiesityksen etenemistä. Valiokuntahoputuksella ei ollut ratkaisevaa merkitystä. Oppositiokaan ei aikonut käsittelyä jarruttaa.

Ilmeisesti joidenkin kiirehtijöiden ajatuksissa oli myös, että laki olisi hyväksytty lopullisesti suuressa salissakin jo ennen joulua. Samassa ryminässä budjetin kanssa. Tämä aikataulu osoittautui liian kireäksi. Jos näin olisi käynyt, yksi kritiikkikierros olisi jäänyt käymättä.

Eduskunnan perustuslakivaliokunnan näkemys on selkänoja hallitusryhmille: laki voidaan hyväksyä tavallisessa lainsäädäntöjärjestyksessä, ei vaikeutetusti perustuslain säätämisjärjestyksessä. Perustuslakivaliokunta ei siis tulkinnut Lex Nokian loukkaavan perusoikeuksia.

Mutta: paljon puhetta ja arvostelua vielä kuullaan ennen kuin puhemiehen nuija paukkuu lain hyväksymisen merkiksi. Ottamatta lain sisältöön kantaa, arvioni on, että laki hyväksytään.

Ari Hakahuhta, politiikan toimittaja, YLE Uutiset

Lisää aiheesta:
TAUSTA: Lex Nokialla on edessään vielä monta mutkaa: http://www.yle.fi/uutiset/talous_ja_politiikka/2009/02/lex_nokialla_on_edessaan
_viela_monta_mutkaa_519968.html

KRP: Lex Nokia voisi haitata esitutkintaa http://www.yle.fi/uutiset/kotimaa/2009/02/krp_lex_nokia_voisi_haitata_es...

Lakivaliokunnan puheenjohtaja Heidi Hautala: Lex Nokia jäihin http://www.yle.fi/uutiset/kotimaa/2009/02/lakivaliokunnan_puheenjohtaja_...

Muualla netissä:
Liikenne- ja viestintävaliokunnan mietintö Lex Nokiasta
http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/livm_19_2008_p.shtml

Lainaus

Millä kokoomus porskuttaa?

Hannele Muilu — Wed, 04 Feb 2009 16:09:20 +0000

Valtiopäivät on avattu. Kahvitilaisuudessa kansanedustajat ja muu juhlaväki pohtivat, vieläkö pörssiyhtiöt ilkeävät jakaa optioita löysin perustein, miten vakavasti Niinistön velkakurimuksella pelottelu pitää ottaa ja onkohan edustaja Karpelan vauvauutisessa perää. Osa kuikuili arvovieraiden pöydässä istuvaa Sauli Niinistön uutta puolisoa Jenni Haukiota.

Monella olivat mielessä tuoreet suosioluvut. SDP ja keskusta kärvistelevät alle 20 prosentin pudonneen kannatuksensa kanssa kun kokoomus on karkaamassa omille teilleen.

Muissa puolueissa ihmetellään kokoomuksen taitavaa julkisuuspeliä ja imagon rakennusta.

Esimerkkinä vaikkapa tapaus Stubb ja korkea EU-virka. Ensin kokoomus antaa syötön eli tekee aloitteen esittämällä, että kokoomuslainen Alexander Stubb olisi kelpo ehdokas EU:n ulkoministeriksi.

Aloitteen tekee puolustusministeri Jyri Häkämies, joka on ennenkin saanut toimittaa pahan pojan virkaa ja päästää suustaan konsensusta rikkovia sammakoita. Häkämiehen esityksestä tiesivät ennakkoon puolueen puheenjohtaja Jyrki Katainen ja tiettävästi myös Stubb itse.

Sen jälkeen seuraa yleistä rähinää, keskustelua ja paheksuntaa. Tässä tapauksessa pääministeri Matti Vanhanen äityi oistis jopa pitämään asiasta tiedotustilaisuuden, jonka sisältö oli, että Suomen ehdokas EU:n ulkoministeriksi on keskustalainen Olli Rehn ja kaiken maailman hajaehdokkaat ovat suureksi haitaksi yhteiselle kansalliselle asialle. Tätä mekkalointivaihetta kokoomus kutsuu uudeksi avoimuudeksi.

Mitä sitten seuraa? Kokoomuksen Jyrki Katainen saa vastata keskustalaisten ärtymykseen ja rauhoittaa tilanteen, että kyllähän me sen Olli Rehnin takana olemme. Avoin keskustelu pitää kuitenkin sallia, on Kataisen toinen viesti.

Lopputulos: Kokoomus saa päättää itse aloittamansa keskustelun ja pitää tilanteen hallussaan. Julkisuutta kertyy.

Torstaina alkaa eduskuntapuurtamisen arki. Hallituksen ja opposition väliseen rökittelyyn on totuttu. Suuremmalla jännityksellä odotetaan sitä, seuraako keskustan ja kokoomuksen välille revenneestä kannatuserosta hallituspuolueiden välistä nokittelua.

Hannele Muilu, politiikan toimittaja, YLE Uutiset

Lainaus