Blogit - sähköposti

Sähköposti on älypuhelinten paras sovellus

Olli Sulopuisto — Wed, 23 Jan 2013 09:32:01 +0000

Kuvittelenko vain, vai väheksyvätkö ihmiset nykyään sähköpostia? Kun sitä tulee liikaa, vääränlaista, ei ehdi vastata, kaikenlaisia mainosposteja ja muuta tauhkaa.

Siinä saattaa unohtua, että sähköposti on erittäin kätevä työkalu etenkin älypuhelinten käyttäjille. En siis tarkoita, että on kiva lukea ja lähettää viestejä tien päältä, vaan että sähköposti on monessa tapauksessa varmempi vempele kuin moni muu sovellus.

Niin kuin nyt esimerkiksi kuvien lähettäminen Twitteriin tai Facebookiin. Esimerkiksi Twitpic luo jokaiselle käyttäjälle henkilökohtaisen sähköpostiosoitteen, johon liitetiedostona lähetetyt kuvat plopsahtavat näkyville nettiin. Facebook tekee samaa, joskin oikean sähköpostiosoitteen löytäminen on nykyään lähes mahdotonta – minä jouduin käyttämään sen selvittämiseksi tekstimoodissa toimivaa links-selainta.

Sähköpostitse onnistuu myös bloggaaminen tai Facebook-kommentteihin vastaaminen. Ainakin minusta on yksinkertaisempaa lukea sähköpostista uusi FB-kommentti, painaa vastausnappia, kirjoittaa naseva sutkaus viestiksi ja lähettää se kuin FB-sovellukseen, painaa notifications-närpylää, kelata oikeaan kohtaan ja kirjoittaa vastaus. Sitä paitsi Applen i-laitteiden ja Windows-puhelimien käyttäjät törmäävät usein tilanteeseen, jossa ohjelman X tietoja voi jakaa vain sähköpostitse eikä esimerkiksi suoraan palveluun, joka muuntaa tekstin puheeksi.

Toisinaan taas olisi helpompaa käyttää tarkoitukseen vartavasten suunniteltua ohjelmaa, mutta turvaudun silti meiliin. Syy on yksinkertainen: harva ohjelma toimii yhtä luotettavasti kuin sähköposti. En muista Android-puhelimen tai iPadin postiohjelman kaatuneen kertaakaan, kun taas melkein kaikki muut sovellukset jumittavat ennemmin tai myöhemmin.

Luotettavuuden toinen ja vähintään yhtä tärkeä osanen on se, että huonosti toimiva mobiilidatayhteys ei häiritse sähköpostia niin paljon kuin muita ohjelmia. Jos kuva jää roikkumaan Flickr-ohjelman upload-jonoon, sen saa ehkä myöhemmin julkaistua, jos käy tuuri ja muistaa käydä katsomassa tilannetta. Sähköpostit sen sijaan odottavat kärsivällisesti ja sujahtavat maailmalle heti, kun yhteys taas toimii.

***

Eikä vastaanotetun sähköpostin alle huku, jos jaksaa vähän järjestellä asioita etukäteen. Kaikki osaavat jo suodattaa tärkeät viestit tauhkasta lähettäjän osoitteen perusteella.

Mutta tiesitkö, että sekä nimi@gmail.com että nimi+tunniste@gmail.com välittävät viestin samalle käyttäjälle? Kaikki plus-merkkiä seuraava on GMailin kannalta yhdentekevää. Jos kirjautuu vaikkapa erilaisiin mainospostia lähettäviin palveuihin aina tunnuksella nimi+mainokset@gmail.com, on niiden lähettämät viestit mahdollista filtteröidä omaksi kansiokseen yhdellä säännöllä.

Sähköposteista saa tehtyä helposti kalenterimuistutuksia vaikkapa LetterMeLaterin avulla. Sen kuin kirjoittaa sähköpostin alkuun, kenelle viesti pitää välittää ja milloin, ja LetterMeLater lähettää sen vastaanottajalle haluttuna aikana. Jos taas haluaa varmistaa, ettei tieto sähköpostiosoitteesta päädy vääriin käsiin, voi turvautua kertakäyttöisiin osoitteisiin. Niitä tarjoavat esimerkiksi Receiveee, Mailinator ja Guerrillamail.

Lainaus

Sähköpostin kuolema

Augustina Jämsä, A-tuubi — Tue, 02 Nov 2010 11:57:09 +0000

Palasin töihin pitkältä opintovapaalta ja kauhukseni huomasin, että sähköpostissani oli 3 548 lukematonta meiliä. Kysyin itseltäni, miksi en ole lukenut työsähköpostejani opintojeni aikana. Miksi, miksi, miksi? Päivittäinen sähköpostin lukeminen olisi säästänyt paljon aikaa ja vaivaa. Masentavaa.

Vakuutuin siitä, että sähköpostin tulevaisuus näyttää synkältä. Toki sitä vielä tarvitaan osana yhtiön ja ihmisten välisessä kommunikoinnissa ja tiedostojen siirtämisessä. Kuka muistaa aikaa ennen sähköpostia? Sähköpostia kritisoitiin hypetyksenä. Viimeinenkin jääräpää on jo vuosia sitten ottanut näppäimistön käteensä ja kiltisti näpyttelee viestinsä bitteinä taholta toiselle.

Sähköpostin on korvannut sosiaalinen media. Se ei ole hypeä eikä se ole trendi, se on tätä päivää ja tulevaisuudessa se voi tarjota vielä parempia kommunikointimahdollisuuksia. Vuorovaikutteiset web- ja mobiilipalvelut mahdollistavat nopean, suoran ja tiivistetyn tavan viestiä toistemme kanssa. Opiskelun ohessa roikuin joka päivä erilaisissa sosiaalisen median verkkopalveluissa. Twitter, Facebook, Foursquare, Second life, Bambuser, Qik, Dipity, G-talk, Skype, MSN muutamia mainitakseni. Käykää tutustumassa kyseisiin palveluihin.

Monet yhtiöt hyödyntävät kyseisiä web-palveluita osana yrityksen profiilia. Toiset paremmin ja toiset hieman horjuvammin. Sen ei pitäisi olla varsinaista markkinointia eikä mainontaa. Sosiaalisessa mediassa pitää pystyä tarjoamaan erilaista sisältöä, substanssia jolla on merkitystä. Yhtiön täytyy olla vuorovaikutuksessa käyttäjiensä kanssa ja vastata kentältä tuleviin kysymyksiin. Edellä mainittu tarkoittaa tietenkin aikaa, viitseliäisyyttä ja intohimoa. Uskon, että tulevaisuudessa viimeinenkin jääräpää ottaa kännykkänsä tai miniläppärinsä käsiinsä ja hyödyntää palveluiden tarjoamia mahdollisuuksia, kukin kykyjensä mukaan.

Tunnustan, deletoin osan meileistäni.

Kirjoittaja on juuri palannut kouluttaumislomalta sosiaalisen median opintojen parista.

Lainaus

Lex Nokia

Ari Hakahuhta — Wed, 11 Feb 2009 16:22:10 +0000

Tiistaina 24. helmikuuta alkaa Lex Nokian loppusuora eduskunnassa. Siis sähköisen viestinnän tietosuojalain käsittely suuressa salissa valiokuntavaiheen jälkeen. Siis yrityksen lupa seurata työntekijöiden sähköpostiliikenteen määrää ja suuntaa, kunhan muutkin keinot tietoturvan varmistamiseksi on ensin tehty. Varsinaista sähköpostiviestiä työnantaja ei saisi lukea.

Käytävillä on päähallituspuolueista Keskustasta ja Kokoomuksesta vakuuteltu, että laki hyväksytään niin sanotusti normaalissa järjestyksessä, viime hetken arvostelusta huolimatta. Hallituspuolueista lakiesitystä ovat arvostelleet näkyvimmin muutamat Vihreiden kansanedustajat.

Normaali järjestys eduskunnassa tarkoittaa, että hallituspuolueiden eduskuntaryhmät yleensä tukevat hallituksen esityksiä niin valiokunnissa kuin suuressa salissakin. Arkipäivän versio hallitusvetoisesta parlamentarismista. Joskus ns. normaalista järjestyksestä poiketaan, mutta tuskin nyt.

Eduskunnassa muutosten mahdollisuus on valiokunnissa. Lex Nokian käsittely liikenne- ja viestintävaliokunnassa päättyi jo ennen joulutaukoa. Tietojeni mukaan ainakin hallituspuolueiden suunnalta hoputettiin valiokuntakäsittelyä valmiiksi ennen joulua. Joulutauko ja kiihtyvä arvostelu olisi saattanut monimutkaistaa lakiesityksen etenemistä. Valiokuntahoputuksella ei ollut ratkaisevaa merkitystä. Oppositiokaan ei aikonut käsittelyä jarruttaa.

Ilmeisesti joidenkin kiirehtijöiden ajatuksissa oli myös, että laki olisi hyväksytty lopullisesti suuressa salissakin jo ennen joulua. Samassa ryminässä budjetin kanssa. Tämä aikataulu osoittautui liian kireäksi. Jos näin olisi käynyt, yksi kritiikkikierros olisi jäänyt käymättä.

Eduskunnan perustuslakivaliokunnan näkemys on selkänoja hallitusryhmille: laki voidaan hyväksyä tavallisessa lainsäädäntöjärjestyksessä, ei vaikeutetusti perustuslain säätämisjärjestyksessä. Perustuslakivaliokunta ei siis tulkinnut Lex Nokian loukkaavan perusoikeuksia.

Mutta: paljon puhetta ja arvostelua vielä kuullaan ennen kuin puhemiehen nuija paukkuu lain hyväksymisen merkiksi. Ottamatta lain sisältöön kantaa, arvioni on, että laki hyväksytään.

Ari Hakahuhta, politiikan toimittaja, YLE Uutiset

Lisää aiheesta:
TAUSTA: Lex Nokialla on edessään vielä monta mutkaa: http://www.yle.fi/uutiset/talous_ja_politiikka/2009/02/lex_nokialla_on_edessaan
_viela_monta_mutkaa_519968.html

KRP: Lex Nokia voisi haitata esitutkintaa http://www.yle.fi/uutiset/kotimaa/2009/02/krp_lex_nokia_voisi_haitata_es...

Lakivaliokunnan puheenjohtaja Heidi Hautala: Lex Nokia jäihin http://www.yle.fi/uutiset/kotimaa/2009/02/lakivaliokunnan_puheenjohtaja_...

Muualla netissä:
Liikenne- ja viestintävaliokunnan mietintö Lex Nokiasta
http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/livm_19_2008_p.shtml

Lainaus