Blogit - perustuslaki

EU:n ja sen jäsenvaltioiden väliset vallan rajat.

Maija Elonheimo/Brysselin kone — Wed, 06 Feb 2013 07:37:47 +0000

EU määrittää meidän lainsäädäntövaltaamme ja tuomiovaltaamme. Periaatteessahan EU:n direktiivit ja asetukset vetävät pitemmän korren, jos ne ovat ristiriidassa meidän omien lakiemme kanssa. Siis jopa silloinkin kun kyseessä on meidän perustuslakimme.

Eurokriisin myötä EU on hivuttautunut sisään myös jäsenmaidensa budjettivallan käyttöön. Nimenomaan talouskriisin hoidossa on herätty kysymään, mitkä ovat ja tulevat lopulta olemaan EU:n ja sen jäsenvaltioiden vallankäytön rajat.
Haastateltavana Brysselin koneessa on valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen Helsingin yliopistosta. Ohjelman toimittaa Maija Elonheimo.

Lainaus

Perusoikeusongelma

Simo Sipola — Mon, 14 Sep 2009 14:23:57 +0000

On surullista huomata, kuinka vähän viranomaiset, kansanedustajat ja hallitus piittaavat kansalaisten oikeusturvasta. Asia palautui – jälleen kerran – mieleen, kun tein ohjelmaa sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnasta.

Piittaamattomuus käy hyvin ilmi, kun lukee lautakunnan perustamisvaiheen asiakirjoja. Useat asiantuntijat varoittivat eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokuntaa sekä hallitusta uuden lautakunnan ruuhkautumisesta. Varoitus jopa kirjattiin lakiesitykseen.

Varoitukset menivät kuuroille korville. Vain muutama sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsen vastusti hallituksen kelvotonta lakiesitystä.

Niinpä lakiesityksen hyväksyminen meni eduskunnassa perinteisen kaavan mukaan: oppositio vastusti, ja hallituspuolueiden edustajat kannattivat lain hyväksymistä – yhtä lukuun ottamatta. Näin siitä huolimatta, että ennen äänestystä moni hallituspuolueiden edustaja ilmoitti pitävänsä lakiesitystä huonona.

Lakiesityksen tavoitteet paljastavat hyvin, mistä lautakunnan perustamisessa oli kyse. Ensisijaisina tavoitteina oli toimeentuloturvan muutoksenhaun virtaviivaistaminen ja tehostaminen. Vasta sen jälkeen esitys mainitsee valitusten käsittelyaikojen lyhentämisen, siis valittajien oikeusturvan.

Kaiken takana väijyy julkiseen hallintoon pesiytynyt tulosjohtaminen. Miksi ihmeessä kansalaisten perusturvaa pitää mitata tuloksellisuuden ja tehokkuuden näkökulmasta? Eikö pääasia ole, että oikeusturva, siis perusoikeudet toteutuvat?

Ei näytä olevan.

Ongelma on se, että perustuslain rikkomisesta ei seuraa rangaistusta, jollei viranomainen hae perustuslakia rikkomalla itselleen hyötyä tai jollei perustuslain säädöstä ole kytketty rikoslain pykälään.

Täten esimerkiksi se, että asian käsittely viipyy viranomaisissa vuoden tai puolitoista, ei johda mihinkään rangaistukseen. Oikeuskansleri tai oikeusasiamies voi korkeintaan huomauttaa eli moittia viranomaista.

Entä jos rikoslakia muutettaisiin esimerkiksi siten, että liian pitkästä valitusten käsittelyajasta alettaisiin nostaa syytteitä ja antaa tuomioita? Panisiko se viranomaisiin liikettä? Saisiko se poliitikot ottamaan vastuuta kelvottomista päätöksistään?

Tuskin.

Parasta olisi, jos poliitikko tai virkamies joutuisi kokeilemaan, miltä tuntuu odottaa kuukausikaupalla päätöstä vähimmäistoimeentulosta, ja kituuttaa odotusaikana toimeentulotuella tai peruspäivärahalla.

Simo Sipola
toimittaja, MOT

Lainaus

Presidentin vallan karsiminen yhä hikisempi savotta

Ari Hakahuhta — Thu, 05 Mar 2009 16:58:22 +0000

Hallituksen, palkansaajien ja opposition eläkekiistan varjossa SDP naulasi keskiviikkona Helsingin työväentalon oveen teesejä myös presidentin ulkopoliittisesta vallasta. SDP:n jäsenkyselyyn pohjautuva kannanotto merkitsee yhä risukkoisempaa savottaa hallitukselle.

- Vallanjakoon eduskunnan, valtioneuvoston ja presidentin välillä ei tarvita isoja muutoksia. Valtioneuvoston johtavaa roolia Suomen EU-politiikassa voidaan selkeyttää, sanoo SDP:n kannanotto.

Ei siis tukea merkittävälle presidentin ulkopoliittisen vallan karsimiselle. Sen sijaan SDP olisi valmis kaikilla muilla tavoilla parantamaan presidentin ja hallituksen ulkopolitiikan hoidon sujuvuutta. Vähäisempiin perustuslain muutoksiin SDP:ssä on valmiutta.

Nykyisessä perustuslaissa lukee, että "Suomen ulkopolitiikkaa johtaa tasavallan presidentti yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa."

SDP:lle näyttäisi riittävän, että tulevaisuudessakin toimittaisiin niin kuin vuoden 2000 perustuslaissa lukee. Todellisen yhteisen linjan hakemista SDP lisäisi valtioneuvostolakia muuttamalla ja täsmentämällä yhteistoimintamuotoja. Silloin tähän ulkopolitiikan toimivaltajakoa kuvaavaan lauseeseen ei tarvitsisi puuttua. SDP haluaa, että presidentillä olisi aitoa toimivaltaa ja uskottavuutta ulkopolitiikassa. SDP:n toive on, että presidentti ja hallitus tulevaisuudessakin tekevät ulkopolitiikan suuret linjaratkaisut yhdessä.

Käytäväpuheissa innokkaimmat perustuslain muutoksen kannattajat olisivat valmiita kääntämään tuon ratkaisevan lauseen toimijat toisin päin: siis ulkopolitiikkaa johtaa valtioneuvosto yhteistoiminnassa tasavallan presidentin kanssa.

Keskustasta riippuu paljon, SDP:n ei anneta määrätä tahtia
Oikeusministeri ja hallitus tuskin marssivat perustuslain uudistamisessa SDP:n tahdissa. Hallituspuolueet voisivat halutessaan tehdä perustavanlaatuisempia muutosehdotuksia presidentin valtaoikeuksiin. Siis riisua ulkopoliittista valtaa. Nykyisessä eduskunnassa riittäisi yksinkertainen enemmistö muutoksen ensimmäiseen vaiheeseen. Seuraavassa eduskunnassa tarvittaisiin muutosten toteutumiselle kahden kolmasosan enemmistö. Välissä käytäisiin eduskuntavaalit ja hallitusneuvotteluissa ratkaistaisiin kavennettaisiinko presidentin ulkopoliittisia valtaoikeuksia vai ei.

Hallituksesta Kokoomuksella, Vihreillä ja RKP:llä on vakaa tahto SDP:tä merkittävämpiin muutoksiin. Paljon riippuu Keskustasta. Viime kesän puoluekokouksessa pääministeri Matti Vanhanen toivoi puolueiden laajaa yhteistyötä muutoksiin. Keskustan on jossain vaiheessa viestitettävä perustuslakimuutoksia valmistelevassa työryhmässä, pitääkö Keskustan mielestä kaikkien kolmen suuren puolueen olla yhtä mieltä muutoksista.

Poliittinen perinne voi tosin hidastaa hallituksen intoa. Yleensä perustuslakiuudistuksissa on pyritty laajaan, hallitus-oppositio -rajan ylittävään yhteisymmärrykseen.

Yhden hallituslähteen mukaan meno esimerkiksi EU:n huippukokouksissa ei kuitenkaan saisi jatkua nykyisellään: presidentti, pääministeri ja ulkoministeri eivät voi jatkuvasti tapella käytävällä, ketkä kaksi istuvat kokoussalissa.

Ari Hakahuhta, politiikan toimittaja, YLE Uutiset

P.S. Lue myös aiempi blogini tammikuun lopulta: Valtaa jaetaan eduskuntaryhmissä.

Lainaus