Blogit - opetus

Ylen pitäisi luoda julkisia digitaalisia tiloja

Riikka Kämppi — Mon, 25 Aug 2014 11:46:29 +0000

Riikka Kämppi on viestintäammattilainen, joka toimi 2002-2012 Ylen Hyvä säätiön toiminnajohtajana.

Nopeasti kasvanut Reddit on hyvä esimerkki uuden sukupolven mediasta ja internetin kehityksen vaikutuksesta tiedonvälitykseen. Sekä sen sisällöstä että tekniikan kehittämisestä vastaavat käyttäjät, jotka määrittelevät mikä sisällöstä nousee niin kiinnostavaksi, että se saavuttaa suuren yleisön.

Avoimeen lähdekoodin perustuva Reddit oli alkujaan kaveriporukan epäkaupallinen hanke, mutta nykyään yrityksenä kävijämäärältään jo maailman 50. suosituin sivusto, suurempi kuin CNN tai BBC.

Suomalainenkin media kilpailee nykyään huomiosta globaaleilla markkinoilla, jossa kohderyhmien tilalle on tullut joukko yksilöitä, yksilöllisine toiveineen ja kiinnostuksen kohteineen.

Internetin kehitys ei kuitenkaan kadota tarvetta toimittamiselle, päinvastoin. Kumuloituva tieto tarvitsee välittäjiä tiedon saattamiseksi helpommin ymmärrettävään muotoon ja ihmisten ulottuville.

Jos ajattelee Yleä kulttuurisena instituutiona, jonka tarkoituksena on ”tukea kansanvaltaa ja vahvistaa suomalaista kulttuuria sekä näyttää monipuolinen ja monikulttuurinen kuva maailmasta”, on perusteltua ehdottaa arkistojen avaamista. Avaamalla arkistot ja tuottamalla jatkossa avoimesti käytettävää tietoa, Yle parhaiten osallistuisi alati kehittyvän ja muuttuvan internetin muokkaamiseen suomalaisella sisällöllä.

Pelkkä tiedon saattaminen näkyville ei vielä riitä tekemään siitä avointa. Ylen ja muiden julkisten laitosten Suomessa pitäisi lisätä tiedon julkaisemista niin, että se täyttää avoimen datan kriteerit.

Datan avaamista lisättävä

Ensimmäisiä Ylen avoimen datan hankkeita on vanhojen ”propagandaosaston” tuottaminen valokuvien julkaisu kuvapalvelu Flickrissä avoimella lisenssillä. Kuvia voi käyttää vapaasti ja yleisö on myös pyydetty mukaan kertomaan tarkempia tietoja kuvista.

Vastaavanlainen hanke on BBCn ”Your paintings”. Yhdessä museoiden ja Public Catalogue Foundationin kanssa luodulla taideteoksia esittelevällä sivustolla taiteesta kiinnostuneita pyydetään mukaan luokittelemaan teoksia niin, että kuvakokoelmasta syntyy strukturoitua dataa.

Sisältöä pitäisikin yhä enemmän julkaista näiden esimerkkien mukaisesti, vaikka avoimen tiedon julkaiseminen ei aina ole helppoa. On lukuisia juridisia, hallinnollisia ja teknisiä esteitä tai hidasteita, joiden ylittämiseen tarvitaan uudenlaista yhteistyötä. Juristien, koodarien ja toimittajien pitäisi ylittää esteet yhdessä.

Vielä avoimen tiedon merkitys ei ole kaikille valjennut. Ylen pitäisikin panostaa sisäiseen tiedotukseen ja koulutukseen, jotta läpi koko organisaation ymmärrettäisiin miten tulevaisuudessa tietoa voi kerätä ja jakaa.

Avoimet rajapinnat eli APIt on määrä saada Ylessä kuntoon 2015, mutta metatietojen kasaamisessa on varmasti vielä iso urakka. Suomeksi sanottuna: Ylen on jatkossa tarkoitus julkaista sisältöä niin, että koneet voivat sitä lukea, mutta tiedon luokitteleminen - tägääminen – on käsityötä.

Ylen ei kuitenkaan kannattaisi tehdä työtä yksin vaan kutsua yleisö mukaan talkoisiin. Avoimuus kannustaa osallistumaan, ja osallistumisesta seuraa omistajuus.

PS.

Ei riitä, että lapset osaavat käyttää tietokoneita, vaan heidän olisi hyvä myös ymmärtää miten ne toimivat. Koululaitoksen ulkopuolelta löytyy jo innovaativisia hankkeita, kuten nopeasti ympäri maailmaa leviävä Code Club tai suomalaisen Linda Liukkaan kehittämä Hello Ruby, jonka tavoitteena on houkutella erityisesti tytöt opiskelemaan koodausta.

Pikku Kakkosen ja Buu Klubbenin rinnalle pitäisi luoda Koodiklubi.

Kirjoittaja osallistui kesällä Wikimania -konferenssiin.

Lainaus

Tulevaisuuden internet on vaikuttavampi, verkostoituneempi ja intuitiivinen

Riikka Kämppi — Mon, 25 Aug 2014 11:21:25 +0000

Riikka Kämppi on viestintäammattilainen, joka toimi 2002-2012 Ylen Hyvä säätiön toiminnajohtajana.

Wikimania 2014 kokosi Lontooseen pari tuhatta internetin kehittäjää noin kuudestakymmenestä eri maasta. Internetin kehitys ei ole ainoastaan koodareiden asia, vaan myös tutkijoita, humanisteja, aktivisteja ja toimittajia tarvitaan.

Internet on kehittynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana maailmanlaajuisesta tietoverkosta tiedon ekosysteemiksi. On syntynyt uudenlainen tapa käsitellä, ajatella, lajitella, julkaista ja jakaa tietoa. Systeemi kehittyy koko ajan lukemattomien ihmisten kollektiivisesta toimesta.

Wikipedia ja koko avoimen tiedon globaali verkosto eroaa kirjoista ja kirjastoista, koska se tarjoaa tiedon lisäksi välineet osallistumiseen, tiedon jalostamiseen ja kehittämiseen.

"LOD Cloud Diagram as of September 2011" by Anja Jentzsch - Own work. Licensed under Creative Commons Attribution-Share Alike 3.0 via Wikimedia Commons

Useita internetin keskeisimpiä kehittäjiä www:n isästä Sir Tim Berners-Leestä alkaen yhdistää käsitys netistä koko maailmaa hyödyttävänä perusoikeutena, jossa kenen tahansa pitäisi voida vapaasti kommunikoida, tehdä yhteistyötä ja luoda.

Ensimmäisenä, jo viime vuosituhannella, vapautettiin lähdekoodi, kuten Linux. 2001 perustetun Creative Commons -lisenssien käyttäjien määrä onkin kasvanut jo satoihin miljooniin, ehkä jo miljardiin. Nykyään käyttäjinä ovat esimerkiksi Flickr, Google, White House ja Al Jazeera.

Lähdekoodin ohella 2000-luvulla on vapautettu tietoa. Avoimen, koneellisesti luettavan tiedon ja sitä tuottavien yhteisöjen määrä on kasvanut nopeasti.

Diginatiivit osaavat jakaa tietoa ja vaikuttaa

On vaikea kuvitella, että kehitys kääntyisi päinvastaiseen suuuntaan. Useat valtiot ja niiden yhteenliittymät, OECD ja G8 mukaan lukien, ovat parin viime vuoden aikana sitoutuneet avoimen datan lisäämiseen.

Tiedon ja lähdekoodin vapautumisen myötä on jo syntynyt ”big data” ja ”liquid information” - valtavat tietopankit ja keinot käsitellä tietoa niin, että se on aktiivista ja reagoivaa.

Big data on tulevaisuuden resurssi ja kasvun mahdollisuus erityisesti yrityksille. Mc Kinsey arvioi tuoreessa raportissaan, että avoimen tiedon potentiaalinen taloudellinen arvo on kolmesta viiteen biljoonaa dollaria.

Big data hyödyttää jo valtioita ja yrityksiä. MIT:n Billion Prices Project kerää hintatietoja lukemattomista lähteistä – ja julkaisee tietoa inflaation kehityksestä päivittäin, reaaliajassa.

Internetin kehityksen myötä myös tiedonvälitys ja opetus muuttuvat vääjämättä.

Generation Z tai Millenium-sukupolvi eli vuosituhannen vaihteen alla ja jälkeen syntyneet ovat kasvaneet diginatiiveiksi – myös sosiaalisesti. He ovat tottuneet etsimään ajatuksilleen vastakaikua toisiltaan, vaikuttamaan ja identifioitumaan verkossa. He saavat tietoa omien rajojensa ulkopuolelta enemmän kuin koskaan aikaisemmin ja heillä on verkostoja, joissa voi oppia, jakaa ja vaikuttaa.

Jos internetissä oleskelua kuvaa akselilla vierailija-asukas, olemme siirtymässä nuorison mukana vierailijoista asukkaiksi. Asukkaat jättävät pysyvän jälkensä nettiin, sen sijaan, että vain passiivisesti katsoisivat tarjontaa.

Tulevaisuuden oppimisessa pelkkä vastauksien esittäminen ei ole enää relevanttia, koska googlaamalla tai Wikipediasta voi kopioida valmiita vastauksia. Jo peruskouluvaiheessa pitäisikin siirtyä esittämään kysymyksiä, ja vertaisoppimiseen. Opettajat ja koululaitos eivät ole pysyneet internetin kehityksessä mukana, joten sen opetuksen on tultava, ja tuleekin jo, koulujen ulkopuolelta.

Wikimedian uudet suunnitelmat, kuten Wikinews ja Wikipolitics, haastavat perinteisen median ajattelemaan uutistoimintansa uudella, osallistavalla tavalla.

Kehityksen kärjessä kulkevat hallitukset, kuten gov.uk, näkevät avoimen tiedon tuottamisen, vaikkapa tilastot palveluiden käyttämisestä, olevan itsessään julkista palvelua. Ajattelun levitessä tulevaisuuden veronmaksajat vaativat yhä enemmän tietoa verovaroilla tuotetuista palveluista kaikkien ulottuville, eikä täydellinen copyright tai vetoaminen liikesalaisuuteen tunnu julkisten palvelujen osalta perustellulta.

Verrattuna muihin pohjoismaihin tai Englantiin, Suomea ei voi tällä hetkellä kutsua avoimen tiedon edelläkävijäksi (ks. OKFN maakatsaus ja Open Data -barometri). Ylessä on kuitenkin vireillä useita avoimen tiedon hankkeita ja hyvät mahdollisuudet näyttää tulevaisuuden suuntaa Suomessa. Ylen pitäisi luoda julkisia digitaalisia tiloja.

Lainaus