EU:n uusissa haasteissa

Maija Elonheimo/Brysselin kone — Wed, 01 Oct 2014 07:30:54 +0000

EU:n suurimpia haasteita ovat tällä hetkellä Ukrainan kriisi ja EU:n talouden tilanteet. Ja Ukrainan kriisilläkin on myös taloudellisia seurauksia.

Mutta miten iso on deflaation ja talouden hyytymisen uhka ja mitä sille pitäisi tehdä?

Isossa roolissa asian ratkaisussa ovat ainakin Italia, Ranska, joiden talous on ongelmissa, Saksa jonka elvyttävämpi politiikka auttaisi muuta euroaluetta ja EKP jonka kaikki elvytyskeinot eivät ole vielä käytössä. Mutta entä Maastrichtin sopimus. Alkaako nyt olla aika rikkoa siinä määritellyt rajat, joiden valvonta oli edellisen komission suuren työn näyttävä tulos.

Europarlamentin jäsenen ja varapuhemiehen Olli Rehnin nykyiseen rooliin kuuluu keskustella jäsenmaiden kanssa niiden taloudenpidosta. Mutta miten keskustelu onnistuu nykyisessä asemassa verrattuna niihin aikoihin, kun hän vielä keskusteli asioista talouskomissaarina. Ja onko nykyisen parlamentin haluama talouspolitiikka erilaista kuin viime kauden komission? Jos on, niin miten hyvin kaikki mielipiteet parlamentissa kuuluvat, kun tällä kaudella eurokriittiset eivät poikkeuksellisesti saaneet haltuunsa lainkaan haluttuja valiokuntien puheenjohtajuuspaikkoja, ja kolme isointa puolueryhmittymää ovat liittoutuneet keskenään.

Mitä opittavaa olisi aiemmasta talouskriisin hoidosta? Mitä virheitä silloin tehtiin ja ketkä niitä tekivät. Onko jo aika aloittaa keskustelu siitä aiheesta?

Lainaus

EU:n talous ja keskinäisriippuvuuden aika

Maija Elonheimo/Brysselin kone — Wed, 24 Sep 2014 07:59:46 +0000

Uhkaako euroaluetta deflaatio eli se, että päinvastoin kuin inflaatiossa, hinnat alenevat ja talous hyytyy sitä kautta. Jos uhkaa, niin kannattako meidän seurata deflaatiosta kärsivän Japanin tietä tilanteen ratkaisuyrityksissä. Eli harjoittaa. perinteisempien elvytyskeinojen lisäksi keskuspankin harjoittamaa määrällistä elvytystä, eli sitä, että keskuspankki ostaa pankeilta niiden omistamia velkakirjoja.

Lisätäkseen kasvua EKP on laskenut korkoja ja ostanut velkakirjoja, mutta onko sillä vielä muita keinoja käytettävissä?

Jos kysyntää halutaan lisätä joissain EU- maissa, niin mitä silloin pitää tehdä? Lisätä elvytystä ilmeisesti. Mutta miten? Ja ollaanko silloin yleensä jotain kautta jotain kautta loppujen lopuksi yhteisvastuun tiellä.

Entä miten eri maat voivat elvyttää, jos ne jo muutenkin ovat ylittäneet tai ylittämässä Maastrichtin sopimuksen velka- ja alijäämärajat. Onko meillä edessä jossain vaiheessa se, että niitä rajoja on muutettava? Ja jos on, niin miten?

Entä euro? Oliko euro hyvä idea, ja miten meidän olisi käynyt ilman sitä?

Ohjelmassa haastateltavana on Suomen Pankin johtokunnan neuvonantaja Antti Suvanto

Lainaus

Blogit - Deflaatio

EU:n uusissa haasteissa

EU:n talous ja keskinäisriippuvuuden aika