Blogit - poliitikko

Pystyykö kansanedustajien Twitter-yhteyksistä päättelemään jotain?

Tapio Kantele — Tue, 08 Nov 2011 13:37:21 +0000

Visualisoin kansanedustajien keskinäiset yhteydet Twitterissä. Kuvasta näkyy havainnollisesti miten kansanedustajat toisiaan Twitterissä seuraavat.

Värit eivät edusta puolueita, vaan algoritmin löytämiä luokkia. Väri tosin näyttää kertovan suhteellisen tarkasti mitä puoluetta tai ideologiaa kukin kansanedustaja edustaa. Kokoomuslaiset seuraavat toisiaan, mutta ei paljon muita.

Demarit ja osa Vasemmistoliittolaisia ovat Twitterkimpassa, kun taas Vihreillä ja uuden sukupolven Vassareilla on oma piirinsä. RKP hakee turvaa Keskustalta, joka näyttää olevan keskeisestä sijainnistaan huolimatta kapealla kärjellä mikroblogipalvelussa. Perussuomalaiset ovat jättäytyneet kansanedustajajoukon reunoille tarkkailuasemiin.

Mitä isompi pallukka edustajalla on, sitä enemmän hän seuraa muita ja on seurattavana. Nuolenkärki kertoo kumpaa seurataan. Kansanedustajien keskeiset twitteristit ovat pitkään vaikuttaneita suurten puolueiden keskeisiä toimijoita.

Yritä saada kuvasta tolkkua, miltä näyttää?

Kansanedustajat Twitterissä - avaa isompi kuva selainikkunaan

Lainaus

Uusimaa - jakomielitautinen vaalipiiri

Ari Hakahuhta — Sun, 27 Mar 2011 17:30:00 +0000

Vaikka Uudeltamaalta on suhteellisesti helpointa päästä eduskuntaan, on vaalipiiri muuten vähintään yhtä vaativa kuin mikä tahansa muukin. Oletan, että vain harva Uudellamaalla asuva äänestäjä tai ehdokas mieltää itsensä ensisijaisesti uusmaalaiseksi.

Suomen väkirikkaimmassa vaalipiirissä on suuria kaupunkeja, pieniä kaupunkeja ja paljon maaseutua. Itä-Uusimaata, Länsi-Uusimaata, Keski-Uuttamaata sekä Espoota ja Vantaata on vaikea yhdistää yhteen vaalikampanjaan.

Uusimaa ei toki ole yksin. Uskon, että esimerkiksi Oulun vaalipiirissä jako vaikkapa Kainuuseen ja muuhun osaan vaalipiiriä tuottaa samanlaista tuskaa ehdokkaille ja äänestäjile.

Takaisin kuitenkin Uudellemaalle...Hankoa ja Loviisaa yhdistävät meri, ruotsin kieli ja Turku - Pietari-valtatie, mutta yhdistääkö mikään muu? Pääradan varressa asuvien liikennenäkemykset ovat erilaisia kuin nurmijärveläisten.

Uudellamaalla ehdokkaan kannatus yhdessä keskikokoisessakaan kaupungissa harvoin riittää läpimenoon. Vaalikampanjaksi ei riitä omilla nurkilla pyöriminen, pitäisi puhutella laajemman alueen äänestäjiä.

Tyypittelen Uudenmaan äänestäjän nurkkapatriootiksi, joka puolituntemattomista riviehdokkaista valitessaan ei äänestäisi eri alueen ehdokasta. Vai mikä muu kuin korkeintaan puolue yhdistäisi keravalaista ja kirkkonummelaista?

Yhtenäinen Uusimaa elää vain paperilla

Keskustan Helsingissä asuvan uusmaalaisen ehdokkaan Paula Lehtomäen vaalipäällikkö Eeva Salmenpohja on kuvannut vaalipiiiriä skitsofreniseksi, jakomielitautiseksi - vaikeaksi kampanjoida. Ja epäilemättä kalliiksi kampanjoida.

Vain paperilla elävän Uudenmaan jakautuminen todellisuudessa pienemmiksi alueiksi jakaa vaalipiirin kisan kahtia: tunnettujen ehdokkaiden valtakunnalliseen sarjaan ja vähemmän tunnettujen ehdokkaiden piirikunnalliseen sarjaan.

Piirikunnalliset ehdokkaat kisaavat puolueissa keskenään listojen viimeisistä paikoista. Äänestäjää valtakunnan julkisuudesta tuttu ehdokas puhuttelee valtakunnan teemoilla, jos sopivaa alueellista ehdokasta ei löydy.

Kokoomuksen espoolainen Alexander Stubb kampanjoi ulkoministerinä, ei esimerkiksi kantatie 51:n (Helsinki-Karjaa) liikenteen sujuvuuden asiantuntijana. Vihreiden helsinkiläisen Tuija Braxin vaaliteesit ovat yleisvihreitä, eivät mitenkään Uuteenmaahan sidoksissa. Toinen helsinkiläinen, SDP:n Lauri Ihalainen kampanjoi valtakunnallisilla työ- ja talousasioilla.

Vaalipiiri tarkoittaa alueellista edustusta

No hyvä, nyt osa jo kysyy: mitä välii? Täydellistä vastausta ei ole, mutta maan jako vaalipiireihin on ainakin ennen tarkoittanut sitä, että eduskuntaan on haluttu alueellistakin asiantuntemusta. Nyt Uudenmaan vaalipiirin kampanja muistuttaa enemmän valtakunnan politiikkaa pienoiskoossa kuin mitään muuta.

Erilaisia Uudenmaan vaalipiirin jakotapoja on hahmoteltu - ja vastustettu vuosia. Jos Uusimaa vaalipiirinä jaettaisiin jollakin tapaa, tasoittuisi hivenen myös vaalipiirien keskinäinen ero piilevän äänikynnyksen osalta. Siis eri vaalipiireissä helppous tai vaikeus tulla valituksia vähän tasoittuisi.

Myönnän, että toinen näkökulma on se, että muuttovoittomaakuntaan Uudellemaalle muuttaneita äänestäjiä on vaikea puhutella alueellisella teemalla. Omat kotinurkat eivät merkitse samaa muuttajille kuin maakunnassa ikänsä asuneille. Ja näitä muuttajia on paljon. Heitä on helpompi tavoitella valtakunnallisilla teemoilla ja valtakunnanjulkisuudesta tutuilla kasvoilla.

Jossain vaalipiirissä tietysti ulkopolitiikasta tai valtakunnan talouspolitiikasta kiinnostuneiden ehdokkaidenkin pitää olla ehdolla. Keskimääräistä useammin se paikka on Uusimaa tai Helsinki.

Ja käännetään vielä yksi kivi. Osalle äänestäjistä on epäilemättä helpompi ratkaisu äänestää valtakunnantunnettua poliitikkoa, jonka yleispoliittinen nokkeluus saa saman puolueen alueellisen ehdokkaan näyttämään siltarumpupoliitikolta vailla kykyä valtakunnan vastuunkantoon.

Kirjoittaja on asunut Uudenmaan vaalipiirissä vuodesta 1997 alkaen.

Lainaus

Herkistymistä hallituksessa ja oppositiossa

Ari Hakahuhta — Tue, 17 Mar 2009 17:05:54 +0000

Eläkekiistan aikana ja sen ratkettuakin on hallitus- ja oppositiopuolueiden riveissä näkyvissä herkistymistä. Oman puolueen julkista kuvaa vatvotaan tarkemmin. Seuraaviin eduskuntavaaleihin on nyt lyhyempi matka kuin käytyihin eduskuntavaaleihin taaksepäin laskettuna.

Tekemieni haastattelujen jälkikeskusteluissa ja eduskunnan käytäväpuheissa on parin viikon aikana käsitelty jostakin puolueesta, ministeristä, kansanedustajasta tai asiasta syntynyttä mielikuvaa enemmän kuin koko muun alkuvuoden aikana yhteensä. Julkista kuvaansa ovat varjelleet niin hallituspuolueiden kuin opposition edustajat.

Yksi on ehdottanut, että jotain haastattelun kysymys-vastausparia ei käytettäisi, koska syntyisi väärä kuva puolueesta. Toinen on ihmetellyt, miksei heidän puolueensa edustaja ole näkynyt lähetyksissä yhtäläisesti kolmannen puolueen edustajaan verrattuna. Neljäs on halunnut perustella puolueensa sanomisia ja toimintaa kysymättäkin.

Yleensä poliitikot valvovat puolueidensa julkikuvaa näin tarkasti vasta paljon lähempänä vaaleja.

Kaikki nämä keskustelut on toki käyty hyvässä hengessä. Toimituksemme päätösvaltaa ei ole luovutettu haastateltaville eikä lähteille. Poikkeuksellisen paljon tämäntyyppistä keskusteluhalukkuutta on poliitikoilla kuitenkin ollut. Tämä kertoo, että poliitikot uskovat eläkekiistan vaikuttavan ihmisten käsityksiin puolueistaan.

YLE Uutisten kysely puoluekannatuksesta viittaa suuntaa-antavasti samaan suuntaan. Puoluekannatusluvuissa on tapahtunut jonkinmoisia muutoksia eläkekiistan aikana: suurimmat hallituspuolueet ovat menettäneet kannatustaan ja oppositio lisännyt.

Oppositio pitää varmasti huolen, että eläkekiistan sanomiset, sanomatta jättämiset, tuki yleisen eläkeiän korotukseen tai korotuksen tukematta jättäminen muistetaan seuraavien eduskuntavaalien alla.

Oman puolueen julkista kuvaa ja omien sanomisia katsotaan nyt seuraavan eduskuntavaalikampanjan näkökulmasta.

Ari Hakahuhta, politiikan toimittaja, YLE Uutiset

P.S. Koska alkaa EU-vaalien kampanjointi? Tätä kysymystä ovat kyselleet toisiltaan niin poliitikot kuin toimittajatkin.

Jos nettisivujen uudistusta tai avausta ei lasketa mukaan, kampanjointi on säästöliekillä. Toki tiedän, että vaali vaalilta kampanjointi siirtyy yhä myöhemmäksi. Ja toki tiedän, että vaaliteemojen näkyvyys on meidän toimittajienkin vastuulla.

Tätä menoa eurovaalihuumaa saa ennustaa kuin jäiden lähtöä Kokemäenjoesta. Jos ei pääsiäisenä, niin sitten vappuna tai viimeistään helluntaina. EU-vaalit muuten pidetään sunnuntaina 7. kesäkuuta.

Lisää aiheesta:
Eläkekiista pudotti keskustan ja kokoomuksen kannatusta
http://www.yle.fi/uutiset/talous_ja_politiikka/2009/03/elakekiista_pudotti
_keskustan_ja _kokoomuksen_kannatusta_611707.html

Lainaus