Blogit - ehdokas

Uusimaa - jakomielitautinen vaalipiiri

Ari Hakahuhta — Sun, 27 Mar 2011 17:30:00 +0000

Vaikka Uudeltamaalta on suhteellisesti helpointa päästä eduskuntaan, on vaalipiiri muuten vähintään yhtä vaativa kuin mikä tahansa muukin. Oletan, että vain harva Uudellamaalla asuva äänestäjä tai ehdokas mieltää itsensä ensisijaisesti uusmaalaiseksi.

Suomen väkirikkaimmassa vaalipiirissä on suuria kaupunkeja, pieniä kaupunkeja ja paljon maaseutua. Itä-Uusimaata, Länsi-Uusimaata, Keski-Uuttamaata sekä Espoota ja Vantaata on vaikea yhdistää yhteen vaalikampanjaan.

Uusimaa ei toki ole yksin. Uskon, että esimerkiksi Oulun vaalipiirissä jako vaikkapa Kainuuseen ja muuhun osaan vaalipiiriä tuottaa samanlaista tuskaa ehdokkaille ja äänestäjile.

Takaisin kuitenkin Uudellemaalle...Hankoa ja Loviisaa yhdistävät meri, ruotsin kieli ja Turku - Pietari-valtatie, mutta yhdistääkö mikään muu? Pääradan varressa asuvien liikennenäkemykset ovat erilaisia kuin nurmijärveläisten.

Uudellamaalla ehdokkaan kannatus yhdessä keskikokoisessakaan kaupungissa harvoin riittää läpimenoon. Vaalikampanjaksi ei riitä omilla nurkilla pyöriminen, pitäisi puhutella laajemman alueen äänestäjiä.

Tyypittelen Uudenmaan äänestäjän nurkkapatriootiksi, joka puolituntemattomista riviehdokkaista valitessaan ei äänestäisi eri alueen ehdokasta. Vai mikä muu kuin korkeintaan puolue yhdistäisi keravalaista ja kirkkonummelaista?

Yhtenäinen Uusimaa elää vain paperilla

Keskustan Helsingissä asuvan uusmaalaisen ehdokkaan Paula Lehtomäen vaalipäällikkö Eeva Salmenpohja on kuvannut vaalipiiiriä skitsofreniseksi, jakomielitautiseksi - vaikeaksi kampanjoida. Ja epäilemättä kalliiksi kampanjoida.

Vain paperilla elävän Uudenmaan jakautuminen todellisuudessa pienemmiksi alueiksi jakaa vaalipiirin kisan kahtia: tunnettujen ehdokkaiden valtakunnalliseen sarjaan ja vähemmän tunnettujen ehdokkaiden piirikunnalliseen sarjaan.

Piirikunnalliset ehdokkaat kisaavat puolueissa keskenään listojen viimeisistä paikoista. Äänestäjää valtakunnan julkisuudesta tuttu ehdokas puhuttelee valtakunnan teemoilla, jos sopivaa alueellista ehdokasta ei löydy.

Kokoomuksen espoolainen Alexander Stubb kampanjoi ulkoministerinä, ei esimerkiksi kantatie 51:n (Helsinki-Karjaa) liikenteen sujuvuuden asiantuntijana. Vihreiden helsinkiläisen Tuija Braxin vaaliteesit ovat yleisvihreitä, eivät mitenkään Uuteenmaahan sidoksissa. Toinen helsinkiläinen, SDP:n Lauri Ihalainen kampanjoi valtakunnallisilla työ- ja talousasioilla.

Vaalipiiri tarkoittaa alueellista edustusta

No hyvä, nyt osa jo kysyy: mitä välii? Täydellistä vastausta ei ole, mutta maan jako vaalipiireihin on ainakin ennen tarkoittanut sitä, että eduskuntaan on haluttu alueellistakin asiantuntemusta. Nyt Uudenmaan vaalipiirin kampanja muistuttaa enemmän valtakunnan politiikkaa pienoiskoossa kuin mitään muuta.

Erilaisia Uudenmaan vaalipiirin jakotapoja on hahmoteltu - ja vastustettu vuosia. Jos Uusimaa vaalipiirinä jaettaisiin jollakin tapaa, tasoittuisi hivenen myös vaalipiirien keskinäinen ero piilevän äänikynnyksen osalta. Siis eri vaalipiireissä helppous tai vaikeus tulla valituksia vähän tasoittuisi.

Myönnän, että toinen näkökulma on se, että muuttovoittomaakuntaan Uudellemaalle muuttaneita äänestäjiä on vaikea puhutella alueellisella teemalla. Omat kotinurkat eivät merkitse samaa muuttajille kuin maakunnassa ikänsä asuneille. Ja näitä muuttajia on paljon. Heitä on helpompi tavoitella valtakunnallisilla teemoilla ja valtakunnanjulkisuudesta tutuilla kasvoilla.

Jossain vaalipiirissä tietysti ulkopolitiikasta tai valtakunnan talouspolitiikasta kiinnostuneiden ehdokkaidenkin pitää olla ehdolla. Keskimääräistä useammin se paikka on Uusimaa tai Helsinki.

Ja käännetään vielä yksi kivi. Osalle äänestäjistä on epäilemättä helpompi ratkaisu äänestää valtakunnantunnettua poliitikkoa, jonka yleispoliittinen nokkeluus saa saman puolueen alueellisen ehdokkaan näyttämään siltarumpupoliitikolta vailla kykyä valtakunnan vastuunkantoon.

Kirjoittaja on asunut Uudenmaan vaalipiirissä vuodesta 1997 alkaen.

Lainaus

Sosiaalinen media ei syrjäytä vaan vahvistaa vaalikoneita

Tuija Aalto — Fri, 07 Jan 2011 12:56:14 +0000

Onko vuosi 2011 jo niin kova sosiaalisen median vaalivuosi, että eduskuntavaaliehdokkailla olisi varaa jättäytyä syrjään vaalikoneista? En usko.

Edes Facebook ei tarjoa sellaista toiminnallisuutta, joka korvaisi vaalikoneet.

Viihdyttäviä ennakkotutkimuksia sen perusteella toki voi tehdä: Puolueiden Facebook-kannatuksen perusteella perussuomalaiset istuisi Arkadianmäellä suurimpana puolueena 19,8 prosentin kannatuksella, uutisoi Uusi Suomi eilen. Uuden Suomen tekemien laskelmien mukaan Vihreät saisivat 13,5 prosenttia äänistä ja piraattipuolue 11,9 prosenttia. Eduskuntafanit kokoaa sivulista.fi.

Sosiaalisesta mediasta ei ole vaalikoneiden korvikkeeksi. Sosiaalinen media on sen sijaan kaikukammio, joka voi vahvistaa kiinnostavan ehdokkaan hyvin hoidettua verkkonäkyvyyttä. Kansalaiset vertailevat mielellään verkossa vaalikoneiden antamia tuloksia. Vaalikoneita voi käyttää peilaamaan omaa identiteettiä kuten persoonallisuustestejä, ja jakaa tulokset netissä kavereille: katsokaa, tällaisena minun poliittiset mielipiteeni näyttäytyvät.

Vaalikonevastaukset ovat osa ehdokkaiden pysyvää verkkoidentiteettiä. Helsingin Sanomien sähköisten palvelujen toimituspäällikkö Paula Salovaara perusteli hiljattaisessa pääkirjoituksessaan, miksi vanhojen vaalikonevastausten poistamista ei kannata pyytää. "Mielipiteiden vaihtaminen uusiin on tässä maassa sallittua. Vanhaksi käyneiden mielipiteiden siivoilu jälkikäteen pois uutismateriaalista ei sen sijaan ole mahdollista." (HS 4.1. Hymyile, ehdokas - vaalikone ottaa valokuvan)

Pysyvän vastausarkiston ideaan perustuu myös palkittu ruotsalainen Valpejl.

Vaalikoneisiin vastaamiseen kannattaa siis ilman muuta panostaa.

Vuoden 2007 Eduskuntavaaleissa vaalikoneet olivat niitä käyttäneiden tärkein tiedonsaantikanava. Television uutis-, ajankohtais- ja vaaliohjelmat sekä sanomalehdet jäivät hieman jälkeen, ilmeni TNS Gallupin tekemästä kyselystä 2007 (HS 3.8.2007: Tutkimus: Käyttäjät kokevat vaalikoneet hyödyllisiksi)

Kolme neljästä vaalikoneita vuoden 2009 eurovaalien alla käyttäneestä puolestaan sanoi internetin vaikuttaneen ehdokasvalintaan, selvisi YLE Uutisten Taloustutkimuksella teettämästä tutkimuksesta (Yle 1.7.2009 Vaalikoneilla on valtaa). Taloustutkimus haastatteli vuoden 2009 touko-kesäkuun vaihteessa puhelimitse 3 007 ihmistä ja heistä 12 prosenttia oli käyttänyt ainakin yhtä YLEn, Helsingin Sanomien ja MTV3:n eurovaalikoneista.

Ehdokas Terhi-Anna Wilska koki vuoden 2008 kuntavaaleissa vastaamisen hankalaksi, mutta piti vaalikonetta politiikan "kuluttajan" näkökulmasta nerokkaana: "Ehdokkaat eivät voi vetäytyä poliittisen toisaalta-toisaalta -retoriikan taakse, kun yksi asia on nostettava ylitse muiden vaikka väkisin", hän kirjoitti blogissaan 7.10.2008 )

Wilskasta vaalikoneiden roolin muuttuminen tärkeämmäksi kertoo tästä ajasta. "Äänestäjällä ei ole aikaa eikä energiaa perehtyä ehdokkaan taustoihin tai ajatuksiin laajemmin. Sen sijaan rasteja ruutuun laittamalla saadaan nopea ja kätevä ratkaisu; toisaalta standardoitu, mutta toisaalta henkilökohtaisesti räätälöity. -- Politiikka ja kulutuskultuuri kohtaavat."

Ylen Vaalikoneeseen voi nyt lähettää kysymyksiä.

Lainaus

Osa keskustaväestäkin ihmeissään Vanhasen vappuyllätyksestä

Ari Hakahuhta — Sun, 03 May 2009 13:02:25 +0000

Pääministeri, Keskustan puheenjohtaja Matti Vanhanen kaappasi huomion vasemmiston vapulta. Vanhanen julisti omassa vappupuheessaan 1.5. Hyvinkäällä, että vuonna 2012 Keskustan presidenttiehdokkaan pitäisi olla nainen. Osa omastakin väestä jäi hämmentyneeksi, eurovaaliehdokkaista ministeriin asti.

Näin Vanhanen:
- Mielestäni Tarja Halosen jälkeen tasavallan presidentiksi voitaisiin valita uudelleen nainen, keskustalainen nainen. Olisin ylpeä, jos puolueemme nostaisi keskuudestaan naisehdokkaan, jonka taakse laaja suomalaisten enemmistö voisi asettua.
Puoluesihteeri Jarmo Korhonen ehti puolestaan jo ennen Vanhasta esittää Verkkoapilan haastattelussa presidenttiehdokkaaksi europarlamentaarikko Anneli Jäätteenmäkeä.

Vaikka esimerkiksi Keskustan Pirkanmaan piirin johto suhtautuikin Aamulehden haastattelussa sunnuntaina 3.5. myönteisesti puoluejohdon vappuyllätykseen, on ihmettelijöitäkin riittänyt. Monen keskustalaisen ajatus on ollut, että Vanhasen avaus oli ennenaikainen.

Kuntaministeri Mari Kiviniemi piti hienona, että asenne on: naispresidentti Keskustasta. MUTTA: haastattelussani vapunpäivänä Kiviniemi myös toppuutteli.
- Minun mielestäni tämä on kevyttä, tällaista kevätkeskustelua eikä mitään repivää presidenttiehdokaskeskustelua. Kaikki me tiedämme sen, että presidentinvaaleihin on vielä runsaasti aikaa. Enkä usko, että tätä esitystä on tehty nyt siinä mielessä, että tässä pitäisi kahden viikon kuluttua päättää kuka on Keskustan presidenttiehdokas.

"Eurovaalit ensin" oli Keskustan europarlamenttiehdokkaan Esa Härmälän tiedotteen aihe.
- Poliittisen keskustelun painopisteen tulisi nyt kuitenkin olla Suomen etujen turvaamisessa EU:ssa seuraavalla parlamenttikaudella, asetteli sanansa entinen MTK:n puheenjohtaja.

[Presidentin]vaaleihin on vielä kovin pitkä aika, sähköpostitti keskustalainen eurovaaliehdokas Riikka Manner, ulkomaankauppaministeri Paavo Väyrysen lehdistöavustaja.

Jos Vanhanen on vielä Keskustan puheenjohtajana syksyllä 2011, kun puolueen presidenttiehdokas valitaan, seuraa tokaisusta muun muassa se, että EU-komissaari Olli Rehn ei kelpaa Vanhaselle presidenttiehdokkaaksi.

Omassa jutussani vappupäivänä tulkitsin, että Vanhasen ja Korhosen avauksessa on kysymys eurovaaleista.
Keskustan kannatus on alamaissa. Avaamalla presidenttipeli puheilla naisehdokkaasta, kohdistuu huomio aikanakin europarlamentaarikko ja -ehdokas Anneli Jäätteenmäkeen. Ilmeisesti toive on, että Jäätteenmäelle saataisiin samanlainen äänivyöry kuin vuonna 2004 - ja Keskustan heikoksi pelätty vaalitulos paranisi.
Eräs keskustalainen tosin epäili tätäkin logiikkaa, hyödyttääkö eurovaalien alla kääntää katse presidentinvaaleihin.

Ja vielä yksi huomio. Tähänastisissa suorissa kansanvaaleissa presidentinvaalien toisella kierroksella on aina ollut asetelmana mies vastaan nainen: vuonna 1994 Martti Ahtisaari ja Elisabeth Rehn, vuonna 2000 Tarja Halonen ja Esko Aho, vuonna 2006 Tarja Halonen ja Sauli Niinistö. Vanhasen Keskusta tähyää siis naispaikalle.

Niin kuin usein politiikassa, aika näyttää säilyykö Matti Vanhasen vihreä vappupallo ehjänä syksyyn 2011 saakka.

Ari Hakahuhta, politiikan toimittaja, YLE Uutiset

Katso myös:

NÄKÖKULMA: Keskusta kalastelee huomiota julkisuuspelillä
http://www.yle.fi/uutiset/talous_ja_politiikka/2009/05/keskusta_kalastelee
_huomiota_julkisuuspelilla_718101.html

Vanhanen toivoo naista presidenttiehdokkaaksi
yle.fi/uutiset/talous_ja_politiikka/2009/05/vanhanen_toivoo_naista_
presidenttiehdokkaaksi_715927.html

Muualla netissä:

Pirkanmaalla ei karsasteta Jäätteenmäkeä
www.aamulehti.fi/uutiset/kotimaa/pirkanmaalla-ei-karsasteta-jaatteenmakea/141902

Keskustan Verkkoapilassa Jarmo Korhosen haastattelu
www.verkkoapila.fi/opencms/opencms/apila/news/articles/3729.html

Lainaus