Blogit - kansalainen

Kuka auttaa datakansalaisen jaloilleen?

Tuija Aalto — Thu, 28 Apr 2011 20:40:37 +0000

Minua koskevan tiedon pitäisi olla minun omaisuuttani, tai ainakin minun käytettävissäni.

Oman datan omistamiseen herätään, kun tietoisuus meistä eri tahoilla kerättävästä digitaalisesta datasta kasvaa. Isossa-Britanniassa on tässä kuussa käynnistynyt mydata -hanke, joka tähtää kuluttajan vallan kasvattamiseen, kertovat Guardian ja New York Times: Consumers to have access to personal marketing data held by businesses ja Show Us the Data. (It’s Ours, After All.)

Ylellä pidettiin tänään "datakansalainen"-keskustelutilaisuus, jossa oman datan avaamisen ideasta kiinnostuneet toimijat vaihtoivat ajatuksia ja keräsivät kontakteja mahdollisia yhteisiä kokeiluja varten.

Idean ollessa alkuvaiheessaan tunnistettiin paljon tehtävää ainakin teknologian, sopimuskäytännön luomisen ja ideasta viestimisen alueilla.

On tuotettava visio ensimmäisen vaiheen datankeräys-infrasta ja tarvittavista prosesseista, kuvattava datakansalaisen ja datan luovuttamisen mahdollistava järjestelmä
On selvitettävä itseä koskevan datanavauspyynnön tai pyyntöjen kokoelman juridiikka ja tuotettava ehdotus datanluovutus-käyttöehto-sopimustekstiksi
On kokeiltava, miten datan saaminen itselle ja mahdollinen edelleen luovutus kolmennelle osapuolelle toimisi
Lisäksi olisi pyrittävä viestimään hallinnon ja liike-elämän suuntaan, mistä on kysymys. Tämä on haasteellista vielä, kun oman datan avaaminen on ideatasolla ilman esimerkkitoteutuksia.

Pohdittiin, olisiko mahdollista luoda dataluovutuksiin perustuva sarja tai kunniamaininta Apps4Finland 2012 -kisaan.

Linkit:

Työpajan suunnitteludokumentti
Hankkeen oma sivu datakansalainen.fi

Aiheesta aiemmin:

Lainaus

Olen unessa useasti koulupainajaisten riepoteltavana

Eve Mantu — Mon, 30 Aug 2010 11:13:10 +0000

Näen kouluaiheisia painajaisia jatkuvasti. Niissä olen yleensä entisessä opinahjossani ja yritän etsiä oikeaa luokkahuonetta. Unessa tiedän olevani jo ylioppilas, mutta minun on silti mentävä takaisin kouluun. Jotakin suorittamattomia kursseja ja hylättyjä kokeita. Tunnelma on aina ahdistava.

En muistele entistä kouluani Helsingin Suomalaista Yhteiskoulua lämmöllä. Sain sieltä viisi ällää ja yhden magnan, mutta muuten huonot eväät. Opin epäilemään omia hoksottimiani ja etten ole järin fiksu. Minun kohdallani arvosanatehdas epäonnistui surkeasti. Lukiosta tuli ulos epävarma tyttö, joka ei uskaltanut lähteä akateemiselle uralle epäonnistumisen pelossa.

Meitä on paljon meitä erinomaisin arvosanoin ylioppilaiksi valmennettuja alisuorittajia.

Sykissä ruokittiin myös kilpailuhenkeä, joka sai usein sairaita piirteitä.

Kerran pyysin opettajaa hidastamaan tahtia, koska huomasin ystävieni tuskaiset ilmeet. Opettaja nautti oppilaiden nujertamisesta. Hän käski minua jäämään tunnin jälkeen puhutteluun. Miksi pyysit minua opettamaan hitaammin, eihän sinulla ole vaikeuksia oppimisessa? Etkö ymmärrä, että jos autat heikommin pärjääviä, he tulevat kilpailemaan kanssasi korkeimmista arvosanoista?

Minusta tuollainen ajattelu on sairasta ja lasten kehitykselle vaarallista.

Tuttavapiirissäni on entisiä sykkiläisiä. Koulustamme oli viime keväänä taas ylistävä juttu iltapäivälehdessä. SYK on vuodesta toiseen lukiovertailujen kärjessä. Sähköpostit sinkoilivat meidän ei-niin-haltioituneiden kesken: Luitko sen jutun? Kamalaa mitä se naisopettaja sanoi! "SYK:ssä saa keskittyä itse asiaan, opettamiseen ja opiskeluun. Täällä ei tarvitse olla kenellekään varaäiti tai sosiaalityöntekijä."

Olipa ikävän osuva kuvaus minunkin kouluvuosistani.

Juuri siksi valitsin omalle lapselleni koulun, jonka kantava ajatus on MEILLÄ KASVATETAAN KOKONAISIA IHMISIÄ.

Lainaus

Harkinnassa oli, mutta kesäyönä ei äänestetä

hakahuhta — Wed, 06 May 2009 15:06:09 +0000

Valtakunnan virallinen murhe on, innostuuko rahvas äänestämään eurovaaleissa sunnuntaina 7.6. klo 9 - 20.
Oikeusministeriössä kyllä harkittiin, että äänestyspaikkojen aukioloaikoja pidennettäisiin varsinaisen vaalipäivänä. Siis mahdollisesti kauniina, helteisenä kesäsunnuntaina.
Tälläkin kertaa vanhassa oli vara parempi. Oikeusministeriöllä ei ole tiedossa, kuinka ahkerasti nykyisin kansalaiset äänestävät illan tunteina verrattuna päiväsaikaan. Perusoletus kuitenkin on, ettei ainakaan loka- tai maaliskuun loskassa viimeinen äänestystunti ole kovin suosittu.

Vielä ei siis ole mahdollista kurvata kesämökiltä eurovaaleihin myöhään illalla ja äänestää vaikkapa iltauutisten aikaan tai jopa klo 21:n jälkeen.
Ruotsissa vaalihuoneistot ovat auki klo 21:een asti sikäläistä aikaa.

Oikeusministeri Tuija Braxin (Vihr.) mukaan 11 tunnin äänestysaika klo 9 - 20 sekä viikon ennakkoäänestys muodostavat hyvän tasapainon. Brax kuitenkin myöntää, että kansalaisten ajankäytössä on tapahtunut muutos, nukkumaan mennään yhä myöhemmin.

Braxin mielestä äänestysajan pidentämismietinnän yhteydessä olisi syytä pohtia vaikutus ehdokkaiden ja lehdistön tilanteeseen tulosten julkistamisen näkökulmasta. Jos vaalihuoneistot olisivat avoinna kovin myöhään, kaikki sanomalehdet eivät välttämättä ehtisi painaa seuraavan päivän lehteen vaalituloksia.

Asiassa on muitakin puolia. Jos äänestysaikaa pidennettäisiin klo 21:een tai jopa myöhempään, vaalivirkailijoilta vaadittaisiin yhä pidempää pinnaa. Kansalaisaktiivisuuteen perustuva vaalivirkailijoiden hankkiminen voisi käydä vielä hankalammaksi mitä se nyt on. Kun vaalihuoneistot sulkeutuvat, alkaa ääntenlaskijoiden urakka. Kotiin pääsee vasta sitten, kun äänet on laskettu. Sitä myöhempään, mitä myöhempään voisi äänestää.

Ari Hakahuhta, politiikan toimittaja, YLE Uutiset

Kirjoittaja on toiminut vaalivahtimestarina vuoden 1987 eduskuntavaaleissa, jolloin ennakkoäänestyksen lisäksi oli kaksi varsinaista vaalipäivää. Tampereen kaupunki värväsi vaalien työntekijöitä mm. opiskelijoista.

Kirjoittaja on myös pyrkinyt äänestämään tuntia liian aikaisin vuoden 2008 kuntavaaleissa. Varsinaista vaalipäivää edeltävänä yönä oli siirrytty kesäajasta normaaliaikaan ja kelloja siirretty tunnilla taaksepäin.

Lainaus