Juhannusmuistoja

Sanna-Katja Pohjalahti — Wed, 22 Jun 2011 10:01:59 +0000

Tänä vuonna en tätä kirjoittaessanikaan vielä tiedä, mitä juhannuksena tekisin. Haaveilen idyllisestä maalaisjuhannuksesta seppeleineen, kukkamekkoineen ja lavatansseineen, sillä se on se oikea ja kantasuomalainen tapa viettää juhannusta.

Katso: Suomi juhlii - juhannus

Mökkijuhannuksesta onkin aikaa. Kaksi vuotta sitten heiluin Etelä-Euroopassa elektronisen musiikin festivaaleilla. Juhannuspäivän iltana karkeloinnin lomassa yhtäkkiä huomattiin, että ”juhannushan on tänään!” Pimeä tuli nopeammin kuin Suomessa, mutta strobovalot piirsivät linjaa taivaalle aikaiseen aamuun saakka.

Vuosi sitten istuimme autossa keskellä Viron maaseutua, matkaseuralaiseni ja minä. Oli kesänvalkoinen keskiyö. Auto oli pysäköity Randiväljan aution kirkon pihaan, koska tuijotimme keskittyneinä ja kainalot hikisinä kirkon umpeen naulattuja ikkunaluukkuja.

Matkaseuralaiseni valokuvasi kirkkoa, mutta minä istuin etupenkillä lukkojen takana kädet puuskassa. En siksi että olisin ollut tylsistynyt, vaan siksi, etteivät kauhunväreet meinanneet hellittää ollenkaan. Tarinan mukaan kirkossa kummittelee, ja ovelle koputtava kuulee sisältä aivan selviä askeleita.

Katso: Rajatieto

Lapsena juhannussuunnitelmat olivat yksinkertaisia, sillä meillä oli mökki. Järvellä opin kävelemään ja muutamaa vuotta myöhemmin myös uimaan. Isoveli kannatteli mahan alta kun pulikoimme lämpimässä rantavedessä. Juuri siinä päädyssä rantaa, jonka aurinko ensimmäiseksi pimensi, ja jonne kalanpoikaset tulivat aina iltaisin kerjäämään pullanmurusia.

Katso: Aikuisten uimakoulu

Kaivossa asui sammakko, mutta vesi maistui silti tai juuri siksi maailman parhaimmalle. Punaisissa emalikattiloissa keittyivät uudet perunat ja kuorelliset nakit. Mökki oli punamullanvärinen paritalo, jonka papat olivat rakentaneet yhteistuumin. Serkut asuivat seinän takana, ja juhannus toisensa perään vietettiin laiturilla lekotellen ja saunoen. Mummo ja sen sisko istuivat kuistin rappusilla papiljotit päässä, posket punottaen saunan jäljiltä ja kuuntelivat haaveksien vastarannalta kiirivää hanuristin soitantaa.

Katso: Suomalainen onnela

Sammaleenvihreään, harjakattoiseen puuceehen johti luonnonkivipolku, jota pitkin pelotti kulkea yöttömästäkin yöstä huolimatta. Siskonpeti tehtiin yläkertaan parvelle. Äiti halusi aina sulkea kattoluukun, ettei unissa kävelevälle veljelleni kävisi huonosti. Koirien ilolla ei ollut aamulla rajaa kun kapusimme alakertaan kahvinkeittoon ja aamu-uinnille.

Vanhempana järvellä käytiin vieläkin, mutta nyt kaveriporukalla ja ilman vanhempia. Silloinen poikaystäväni soitteli kitaraa ja istuimme koko porukka rannassa paistamassa makkaraa. Kunnan rannassa paloi kokko, joka näkyi melkein meille asti.

Rantakivillä istuksiessamme kerroin parhaalle ystävälleni hänen olleensa koko ajan oikeassa ja ettei silloinen poikaystävä ollut sittenkään se oikea. Järvellä lipui soutuvene, vastarannalla näkyi naapurikylän kirkon kapea torni. Isä ja veli olivat kerran kauan sitten sinne soutaneet, mutta kavunneet kiireen vilkkaa takaisin veneeseen. Rannalla oli ollut käärme.

Sitten mökki kaivoineen, sammakkoineen ja rantasaunoineen myytiin. Kukkakimppu tyynyn alla litistyi ja pahensi allergiaa, joten sekin piti heittää pois.

Katso: Juhannustaikoja

Tänä vuonna en tätä kirjoittaessanikaan vielä tiedä, mitä juhannuksena tekisin. Saatan jopa jäädä kotiin kaupunkiin, kääriytyä vilttiin kissan kaveriksi ja maleksia illemmalla pitkin sataman rantaa. Tyhjän kaupungin keskusta on kuulemma kaunis.

Lainaus

Harkinnassa oli, mutta kesäyönä ei äänestetä

hakahuhta — Wed, 06 May 2009 15:06:09 +0000

Valtakunnan virallinen murhe on, innostuuko rahvas äänestämään eurovaaleissa sunnuntaina 7.6. klo 9 - 20.
Oikeusministeriössä kyllä harkittiin, että äänestyspaikkojen aukioloaikoja pidennettäisiin varsinaisen vaalipäivänä. Siis mahdollisesti kauniina, helteisenä kesäsunnuntaina.
Tälläkin kertaa vanhassa oli vara parempi. Oikeusministeriöllä ei ole tiedossa, kuinka ahkerasti nykyisin kansalaiset äänestävät illan tunteina verrattuna päiväsaikaan. Perusoletus kuitenkin on, ettei ainakaan loka- tai maaliskuun loskassa viimeinen äänestystunti ole kovin suosittu.

Vielä ei siis ole mahdollista kurvata kesämökiltä eurovaaleihin myöhään illalla ja äänestää vaikkapa iltauutisten aikaan tai jopa klo 21:n jälkeen.
Ruotsissa vaalihuoneistot ovat auki klo 21:een asti sikäläistä aikaa.

Oikeusministeri Tuija Braxin (Vihr.) mukaan 11 tunnin äänestysaika klo 9 - 20 sekä viikon ennakkoäänestys muodostavat hyvän tasapainon. Brax kuitenkin myöntää, että kansalaisten ajankäytössä on tapahtunut muutos, nukkumaan mennään yhä myöhemmin.

Braxin mielestä äänestysajan pidentämismietinnän yhteydessä olisi syytä pohtia vaikutus ehdokkaiden ja lehdistön tilanteeseen tulosten julkistamisen näkökulmasta. Jos vaalihuoneistot olisivat avoinna kovin myöhään, kaikki sanomalehdet eivät välttämättä ehtisi painaa seuraavan päivän lehteen vaalituloksia.

Asiassa on muitakin puolia. Jos äänestysaikaa pidennettäisiin klo 21:een tai jopa myöhempään, vaalivirkailijoilta vaadittaisiin yhä pidempää pinnaa. Kansalaisaktiivisuuteen perustuva vaalivirkailijoiden hankkiminen voisi käydä vielä hankalammaksi mitä se nyt on. Kun vaalihuoneistot sulkeutuvat, alkaa ääntenlaskijoiden urakka. Kotiin pääsee vasta sitten, kun äänet on laskettu. Sitä myöhempään, mitä myöhempään voisi äänestää.

Ari Hakahuhta, politiikan toimittaja, YLE Uutiset

Kirjoittaja on toiminut vaalivahtimestarina vuoden 1987 eduskuntavaaleissa, jolloin ennakkoäänestyksen lisäksi oli kaksi varsinaista vaalipäivää. Tampereen kaupunki värväsi vaalien työntekijöitä mm. opiskelijoista.

Kirjoittaja on myös pyrkinyt äänestämään tuntia liian aikaisin vuoden 2008 kuntavaaleissa. Varsinaista vaalipäivää edeltävänä yönä oli siirrytty kesäajasta normaaliaikaan ja kelloja siirretty tunnilla taaksepäin.

Lainaus

Blogit - kesämökki

Juhannusmuistoja

Harkinnassa oli, mutta kesäyönä ei äänestetä