Blogit - tapahtuma

Näinkin voi oikeuksia hankkia

Tuija Aalto — Fri, 11 Dec 2009 11:02:57 +0000

Tekijänoikeuksien luovutuslisenssejä tunnetaan vielä huonosti. Harva tietää esimerkiksi, että on olemassa tapa, jolla voi netissä ilmaista omien kuviensa ei-kaupallinen käyttö samalla kun pidättää kaupalliset oikeudet niihin.

CC-lisensoiminen mahdollistaa tekijän valinnasta riippuen joko kaikille ja myös firmoille kuvien käytön lisenssillä sallimisen tai vaihtoehtoisesti kaupalliset ulkopuolelle sulkien. (Ks. Aikaleima-blogi: Creative Commons on digitaalisen ajan tekijänoikeusmekanismi 30.3.2009)

YLE tutkii tapoja hankkia oikeuksia uusilla tavoilla.

Yllä oleva kuva on huhtikuisesta Mahdollistajastrategiatapaamisesta. Mikrofonia pitelee toimittaja Olli Sulopuisto ja pöydän äärellä istuu yleläisiä, yleisöä ja yhteistyökumppaneita.

Kuvan otti omia aikojaan omaan käyttöönsä Suvi Korhonen.

Tänä syksynä halusin käyttää joitakin Korhosen ottamia kuvia diaesityksessäni (s. 46 ja 47). Mutta sen sijaan, että olisin vain hankkinut perinteisesti sopivaa korvaussummaa vastaan YLElle julkaisuoikeuden haluamiini kuviin, päädyimmekin Korhosen ehdotuksesta ratkaisuun, jossa Korhonen luovutti ko. tilaisuudessa otetun kuvasarjan Creative Commons-Attribution -lisenssillä Flickr-palvelussa. Näin Yleisradiolla ja lisäksi kenellä tahansa on kuviin ajallisesti ja välineen puolesta rajaamaton muokkaus- ja uudelleenjulkaisuoikeus.

Tämä toimintamalli saattaisi sopia joidenkin ohjelmasisältöjenkin oikeuksien hankkimiseen tulevaisuudessa - vai mitä sanotte?

Lainaus

Näin järjestät webinaarin eli vuorovaikutteisen online-tapahtuman

Tuija Aalto — Thu, 08 Oct 2009 12:40:11 +0000

Olen tehnyt hieman pohjatöitä Webinaari-formaattikirjan synnyttämiseksi. Tässä tämänhetkinen versio yleläisille kollegoille tekeillä olevasta vuorovaikutteisen online-tapahtuman tuottajan muistilistasta. Mitä kokemuksia itselläsi on osallistujana tai järjestäjänä verkkotilaisuuksista? Mitkä ovat kriittisiä kohtia? Mistä tulee useimmiten palautetta?

Tässä webinaari ymmärretään tilaisuudeksi, johon osallistutaan sekä paikan päällä että verkon kautta. Puhtaasti online tapahtuvat tilaisuudet kuten verkkoneuvottelut ja -luennot, ovat asia erikseen.

YLEn tämänvuotisia esimerkkitoteutuksia verkossa

Tapahtuman sisällön ja tapahtumapaikan valinta määrittää pitkälti toteutusta ja tekniikkaa. On eri asia joutua rakentamaan kaikki tyhjästä kuin tulla valmiiseen auditorioon, jossa perus-infra videotykkeineen ja langattominen laajakaistoineen on jo valmiina. Ohje koskee jälkimmäistä tilannetta. Jos olet järjestämänyt online-tilaisuuksia maasto-olosuhteissa tai kaupungilla kahviloissa, jaa ihmeessä kokemuksesi kommenttiketjussa!

Tiimissä on miehitettävä seuraavat roolit (kaikissa tuotannoissa ei kaikkia rooleja tai toisaalta joissain voi olla vielä muita rooleja).

Tuottaja (kokonaisvastuu roolittamisesta niin että kaikki tehtävät tulevat tehdyksi)
Tekniikan vastaava
Kuvaaja
Juontaja
Verkkoisäntä/moderaattori
Kimppamuistiinpanojen kirjoittaja, selostaja
Osallistuja-keskustelija

Tuottaja vastuuttaa roolien mukaisesti hoidettaviksi seuraavat tehtävät

Tiedonsiirto

(aloita nämä valmistelut useita viikkoja aikaisemmin jos mahdollista - YLEssä tämä hoituu talon omalla osaamisella, monissa muissa organisaatioissa tämä työ hankittava ulkoa)

Miten kuva & ääni saadaan paikan päältä verkkoon (esimerkiksi YLEn tapauksessa kytkentäkeskukseen josta YLE Areenaan)
Mahdollinen julkaisun varasuunnitelma: lähetetäänkö mahdollisesti vain audio jos video ei siirry; entä otetaanko varayhteydeksi jokin verkon avoin palvelu
Muita tekniikan toteuttajan kanssa sovittavia asioita: Tilaisuuden videon tallennus ja tallenteen leikkaus ja julkaiseminen

Yleisövuorovaikutus

Avataan verkossa keskusteluyhteydet hyvissä ajoin relevanteilla talon omilla ja ulkoisilla foorumeilla (Yle.fi/blogit, yle.fi/keskustelut?; Facebook? Twitter? Qaiku yms. jne.)
Osallistuuko joku tilaisuuden esiintyjistä etänä? Skype- tai vastaavan yhteyden varmistaminen

Tiedotus

Tiedotus sisäinen/ulkoinen (ml. mahdollinen ilme/grafiikka), linkitys ennakkomateriaaleihin
Tilan valmistelu, lavastus & valaistus (näkyykö taustalla ilme julistein tai muulla tavoin)

Mahdollinen mobiiliulottuvuus

(ei relevanttia kaikissa tuotannoissa; vaatii jälleen kumppanin)

Striimin näkyvyys mobiilinetissä
Yleisön mahdollinen sms-osallistuminen, joskus ehkä myös mms-osallistuminen
Palautekyselyn lähettäminen kännykkään, jos on kerätty osallistujien numerot

Tilaisuuden järjestelyt

Mahdollisten kutsuvieraiden vastaanotto ja isännöinti
Tietoliikenneyhteydet osallistujille verkkoläsnäoloa varten (wlan-tunnukset, ellei avoin)
Suora lähetys ja sen vuorovaikutteiset ulottuvuudet
Tilaisuuden juontaminen paikalla olevan yleisön ja online-yleisön huomioivalla tavalla
Kuvaaminen (missä tiloissa esiintyjät liikkuvat ja kuvataanko myös ppt-kangasta, sovittava)
Tekniikka/ Kuva, ääni kamerasta läppärille
Kysymykset yleisöstä; mikrofonin juoksuttajat
Kysymykset netistä, kuka monitoroi ja esittää ääneen tilaisuudessa
Tilaisuuden kirjaaminen ylös reaaliaikaisilla muistiinpanoilla (liverapoilu tai selostus & verkkoläsnäolo)
Onko mahdollista esittää backchannel – tietovirrat tilassa toisella kankaalla tai seinällä?

Jälkityöt

Taltion julkaisu klipiksi
Tilaisuuden annin tiivistäminen blogiin ja keskustelun jatkaminen sosiaalisessa mediassa
Mahdollisesti palautekysely osallistuneille (kyselyn linkki blogiin ja liverapoon)
Toteutuksen aikana uuden opitun dokumentointi tähän ”formaattikirjaan”

Mitä lisäyksiä listaan tekisit? Onko vastaavia ohjeistoja muualla verkossa?

Lainaus

Musiikkijournalismi ja suosittelu erkanevat eri teille

Tuija Aalto — Fri, 08 May 2009 12:36:09 +0000

Musiikkijournalisteja ei enää tarvita suosittelemaan hyvää uutta musiikkia yleisöille. Näin sanoo Jonas Woost Last.FM-musiikkiyhteisöpalvelusta, joka auttaa käyttäjiään löytämään uutta musiikkia aikaisemman musiikinkuunteluhistoriansa perusteella (Twitter: pete_bug).

Se, että joku olisi kiinnostavampi ja hyödyllisempi musiikin suosittelijana vain siksi, että se on heidän työnsä, kuin intohimoinen musiikin harrastaja, on outo ajatus, vahvistaa Andrew Dubber (Twitter: dubber).

Musiikkijournalismista puuttuu kritiikki, arviointi, joka kontekstualisoi ja taustoittaa, Dubber valitti brittinäkökulmasta katsoen.

Klassisen musiikin ja jatsin alueella vielä löytyy sellaisia musiikkijournalisteja, jotka ovat viettäneet koko elämänsä tutkien kyseistä genreä. Popin ja rokin puolella ollaan menty ohuemmalle pohjalle, asiantuntija arvioi.

YLEn populaarimusiikin päällikkö Pekka Laine huomautti yleisöstä, että musiikkijournalismia on montaa eri lajia. Tässä paneelissa vähälle huomiolle jäi tarinankertoja, henkilö joka osaa kertoa radiossa soitettavaan musiikkiin liittyviä tarinoita: älykkäitä, merkityksellisiä ja hauskoja asioita. YLEn tehtävä on huolehtia, että tällaisia tyyppejä on palkkalistoilla huolehtimassa radion musiikin sosiaalisesta kokemuksesta.

- Musiikin valitsijoita tarvitaan ehkä vähemmän, hän huomautti kompaten Jonas Woostia. Mutta niitä, jotka osaavat sanoa jotain kiinnostavaa musiikista, tarvitaan.

Tilaisuus Embracing the music järjestettiin YLEn tiloissa Pasilassa ja lähetettiin suorana internetissä YLE Areenassa. Seurasin tilaisuutta itse etänä videota kuunnellen ja välillä vilkaisten, sekä muiden osallistujien muistiinpanoja Twitteristä ja Qaikusta lukien.

Tilaisuuden esitykset julkaistiin taltioina YLE Areenassa myöhemmin katsottavaksi.

Viime aikoina ilmassa on ollut keskustelua siitä, että etäosallistuminen tapahtumiin alkaa olla hyvä kokemus (ks. esim. Katariina Luoto Vierityspalkki-blogin Vieraskynä-kirjoituksessaan). Tämä seminaari, samoin kuin huhtikuinen mahdollistajastrategiatapaaminen, voidaan varmasti laskea noitten onnnistuneiden esimerkkien joukkoon.

Olisiko tässä uusi YLElle online-ohjelmaformaatti? Millaisten aiheiden käsittelyyn se sopisi parhaiten? Mistä aiheesta seuraava tapahtuma pitäisi järjestää?

Lainaus