Blogit - kulttuuritarjonta

Tue paikallista tapahtumatuottajaasi!

nikkolajari — Fri, 23 Jul 2010 03:00:00 +0000

Seuraava viikko on vilkasta aikaa Turun alueen tapahtumatuotannoissa. Viikon aikana käyntiin pärähtävät paikallisvoimin toteutetut Ilmiö, Navettarok ja DBTL. Käykää ehtiessänne tutustumassa vaikka kaikkiin näistä tapahtumista.

Navettarokin taustalla on vanhaa DBTL-osaamista tapahtuman toisen pääorganisaattorin Anne Moisanderin muodossa. Moisander palkittiin loppuvuodesta 2009 työstään Mannin navetan (eli keskeisen festivaalialueen) kunnostajana maaseudun kehittäjäpalkinnolla. Ei huono, on kasvettu positiivisella tavalla lastentapahtuman tuottajasta kylätoiminnan elvyttäjäksi!

Ilmiötä kannattaa myöskin tukea sen paikallisuuden vuoksi. Se toimittaa sisällöllisesti käytännössä samaa virkaa kuin Turku Modern mutta jostain syystä se ei ole valikoitunut kulttuuripääkaupunkiohjelmaan toisin kuin vahvasti helsinkiläisvetoinen kilpailijansa lehtitietojen mukaan.

Jonain sopivana hetkenä Cay Sevónilla ja kumppaneilla olisikin hyvä paikka selittää paikallisille aktiiveille miksi tuottajaraha juoksee ulos Turusta melko mielellään? Eikö luovan talouden paikallisten rakenteiden tukeminen ollutkaan kulttuuripääkaupunkivuoden agendalla? Tuki RantaIlmiölle on hyvä asia, mutta iso kuva huolestuttaa. Vai onko kyse vain näköharhasta?

DBTL päättää juhlaputken heinäkuun viimeiseen viikonloppuun. Iskelmävetoisen telttaohjelman rinnalla sisäklubeissa rokataan hyvinkin hartaasti. Pelkästään prässihousujen ja kurkkuvibraaton varassa ei siis olla.

Virallisen ohjelman ulkopuolelta nostalgista menovinkkiä sen verran, että keskiviikkona 28.7. Tinatuopissa legendaarinen katurockpartio Utsuri Horror Show avaa kaupunkihuuman kuten kultaisella 90-luvulla konsanaan. Sinne siis!

Lainaus

Lampilan tämänhetkiset suosikit: Kishani Jayasinghe ja Mikhail Korobeynikov

Laura Autio — Mon, 10 Aug 2009 10:49:22 +0000

Kriitikko Hannu-Ilari Lampila ahkeroi Mirjam Helin -kilpailuista yhteensä 16 lehtijuttua. Esityksiä arvioidessa ovat voittajasuosikitkin ehtineet vaihtua kilpailun kuluessa. Näin hän kertoi suosikeistaan alkuerien jälkeen:

”Australialainen sopraano Anita Watson oli teknisesti erittäin taitava. Hän on ehkä suosikkini naisista. Lisäksi srilankalainen Kishani Jayasinghe oli taitava, mutta hänen korkeat äänensä eivät oikein auenneet. Myös yhdysvaltalainen Nadine Sierra ja britti Elizabeth Bailey olivat hyviä.”

”Miesten puoli oli tasaisempi kuin naisten. Korealaiset baritonit olivat hyviä. Miehistä erityisesti mieleen jäivät kuitenkin nuori valkovenäläinen Anatoli Siuko, korealainen basso Kihwan Sim ja kiinalainen Ronghai Huang.”

Välierät muuttivat tilannetta kuitenkin jonkin verran. Näin Lampila arvioi laulajia ennen finaaliin päässeiden julkistamista:

”Anita Watsonille oli Donna Anna valitettavasti liian raskas. Hänen olisi pitänyt laulaa jotain valoisampaa. Miksi hän lauloi niin synkkää ohjelmistoa? Nyt suosikiksi nousi kyllä Kishani Jayasinghe. Hän oli välikilpailun paras. Hän on teknisesti erittäin taitava ja hänen Britteninsä olivat aivan mainiot. Ja kyllä korealaisen Keunghea Kanginkin tulee päästä finaaliin.”

Kuka miehistä sitten voittaa? ”Venäläisellä bassolla Mikhail Korobeynikovilla on aivan poikkeuksellinen ääni. Haluaisin nähdä hänen voittavan. Korealaisista baritoneista oli Sangmin Lee nyt parempi kuin Daejin Bang, jolla eivät matalat äänet toimineet. Täytyy sanoa, että en toivo, että kontratenori David DQ Lee voittaisi. Kontratenorit ovat niin oma lukunsa, ettei heitä voi oikein verrata muihin tässä kilpailussa muun muassa äänen vivahteikkuuden suhteen.”

Lainaus

Marjukka Tepponen iloitsi jatkoon pääsystä

Laura Autio — Fri, 07 Aug 2009 08:02:54 +0000

Eletään tähänastisen kilpailun jännittävimpiä hetkiä. Tuomaristo on vetäytynyt valitsemaan välikilpailuun pääseviä laulajia. Marjukka Tepponen lauloi osuutensa tiistaina ja on nyt saapunut kuulemaan tuomiota. Miten alkukilpailu meni? ”Hyvin meni. Sain työvoiton jännittämisestä. Mutta ei hajuakaan, miten käy! Toivoisin, että pääsen jatkoon.”

Kello soittaa yleisön sisään saliin. Tepponen istuu penkissä jalat hermostuneesti vispaten. ”Ei voi olla paikoillaan.” Vieruskavereina istuu laulunopiskelijakollegoita. Mietimme yhdessä, mitkä olivat Teräsmiehen ja Hämähäkkimiehen siviilinimet saadaksemme ajatukset pois odottamisesta. Toimittajaakin nimittäin jännittää. Ja odotus kestää ja kestää, kauemmin kuin alun perin ilmoitettiin.

Vihdoin kilpailun pääsihteeri Marja-Leena Pétas ja tuomariston puheenjohtaja Jorma Silvasti nousevat lavalle. He luettelevat välikilpailuun päässeiden nimet aakkosjärjestyksessä ja Tepponen jäykistyy sitä enemmän, mitä pidemmälle edetään. Ja kyllä: Pétas lausuu kuin lausuukin Tepposen nimen! Hän saavutti omaan tavoitteensa, joka oli päästä välierään. ”Jalat eivät kanna. Kaipa viestin jotain, joka meni perille”, miettii Tepponen ilon kyyneleet silmissään.

Katso video: Marjukka vastaanottaa onnitteluita.

Lainaus

Marjut Hannula tykkäsi Amerikan tytöstä

Anu Jaantila — Thu, 06 Aug 2009 18:21:29 +0000

Sibelius-Akatemian laulunlehtori Marjut Hannulalla on Mirjam Helin -kilpailussa mukana kaksi oppilastaan, Marjukka Tepponen ja Melis Jaatinen, sekä hänen entinen oppilaansa jo maailmalle lähtenyt Kaisa Ranta. Tiina-Maija Koskelakin on ollut hänen kesäkursseillaan.

"Kaisa Rannan kanssa lopetimme puolitoista vuotta sitten, ja oli jännittävä nähdä mihin suuntaan hän on lähtenyt diplominsa jälkeen. Melisin kanssa olemme tehneet töitä vuosia ja Marjukan kanssa vuoden, joka on mennyt totutellessa. Tottakai sitä toivoo, että asiat menisivät kuten on yhdessä mietitty, eikä tässä ole lainkaan tarvinnut pettyä", Marjut Hannula hymyilee. "Ohjelmiston lukkoon lyöminen on valmistautumisessa tärkeä vaihe, koska sen on oltava sopiva ja vaihteleva, jotta pystyy näyttämään tarpeeksi osaamistaan. Ja valmistautumistahan tämä on koko ajan, kun edessä ovat koelaulut ja pyrkimiset."

Miltä opettajasta tuntuu istua oppilapsiaan kuuntelemassa?
"Aika kauhealta, mutta tässä astuvat vanhuus ja viisaus kuvaan: pallo on nyt heillä enkä voi heitä mitenkään tilanteessa auttaa. Tyynesti olen istunut, oikein ihmettelen itsekin! Sali on aika ongelmallinen, koska kun sinne laulaa, ei välttämättä kuule vastausta, ja se voi aiheuttaa vääränlaista äänenkäyttöä. Tuntui että moni sortui sellaiseen. Pidin kovasti Amerikan tytöstä, joka on suuri lupaus, ja myös australialaisesta Anita Watsonista. Joistakin pidin salissa, mutta kun kuulin radiossa, niin mielipide alkoi muuttua. Pidin myös valkovenäläisestä Anatoli Siukosta, joka täällä antoi hieman epäedullisen kuvan, mutta hän kuulosti radiossa aivan ihanalta. Korealaisia baritoneja on niin monta, että henkilökohtainen suhde tekstiin ja musiikkiin tuntui välillä puuttuvan. Korealainen basso Kihwan Sim jäi mieleen. Ja pidin kovastikin Timothy Mixistä. Pidin myös kontratenori Siman Changista."

Minkälaisia asioita opettaja voi viedä täältä kilpailusta oppilailleen?
"Täällä kuulee paljon erilaisia tyylejä, koska kilpailijat ovat niin erilaisista kulttuureista - tuntuu välillä kuin emme olisi samaa rotuakaan. Miten srilankalainen laulaja uskalsi tuoda esiin iloa ja hymyä! Ja vielä tässä vaiheessa uraa tulee eteen lauluja joita en ole aikaisemmin kuullut, niistä saa paljon ideoita. Esimerkiksi amerikkalainen Nadine Sierra esitti Baby Doen aarian, joka sopii mainiosti tietyssä vaiheessa olevalle oppilaalle. Ja kuulin yhden yhden Brahmsin laulun jota en tuntenut ja joka oli ihana tuttavuus, aina sieltä joitakin helmiä löytyy!"

Lainaus

Melis Jaatinen kertoo, miten hän valmistautui tämän päivän koitokseen

Anu Jaatinen — Thu, 06 Aug 2009 16:43:49 +0000

Kun Melis Jaatinen oli päättänyt osuutensa alkukilpailussa, hän lähetti heti kilpailutoimistosta sähköpostia poikaystävälleen. Katsomon sijasta poikaystävä istui valitettavasti lentokoneessa matkalla Norjaan.

Minkälaisin toimin valmentauduit ja kokosit hermonsi aamusella?
"Heräsin viittätoista vaille seitsemän ja kävin lenkillä. Menen aina ennen suurempia koitoksia kävelylle, että saan veren kiertämään ja sitten venyttelyt päälle. Meillä oli vesikatkos taloyhtiössä yhdeksän ja yhdentoista välillä, joten lähdin hieman aikaisemmin liikkeelle. Pääsin hyvin vauhtiin, tulin tänne Akatemialle ja avasin ääntä ja keskityin siihen, että energia kuuluisi heti ensimmäisessä sävelessä. Yritin myös ajatella joka laulun erilaista tunnelmaa.

Yleisössä kuunteli oma opettaja Marjut Hannula. "Opiskelin ensin Norjassa, mutta yhteistyö Marjutin kanssa on nyt jatkunut neljä ja puoli vuotta, eli koko perustekniikkani on Marjutin opista lähtöisin. Olen aina pitänyt laulamisessa tärkeänä tietoisuutta omasta kehosta, muuten se on niin abstraktia", Jaatinen kertoo.

Lainaus

Kisojen virallinen ilopilleri: Kishani Jayasinghe

Anu Jaantila — Thu, 06 Aug 2009 16:33:21 +0000

En epäröisi kutsua srilankalaista sopraanoa Kishani Jayasinghea kisojen ilopilleriksi. "I had so much fun!" hän heläyttää alkukilpailuosuutensa jälkeen. Ja hauskuus myös kuului ja näkyi Händel-numerossa ja ilo tarttui yleisöönkin.

Sri Lankassa ei ole omaa oopperaa eikä juuri klassisia laulajia. Kishanikin opiskeli perinteistä musiikkia ja tanssia koulussa 14-vuotiaaksi asti. Kotona tosin kuunneltiin paljon jo isovanhempien rakastamaa klassista musiikkia, ja Kishanin isän puolella on paljon instrumentalisteja. Colombossa toimii amatöörisinfoniaorkesteri, mutta kukaan ei tosissaan ryhdy ammattimuusikoksi.

"Vaihtoehdot ovat yleensä lääkäri, lakimies tai kauppatieteilijä. Siksi opiskelin Lontoossa lakia", kertoo Nottinghamista oikeustieteen maisteriksi valmistunut Kishani Jayasinghe. "Onneksi vanhempani kannustivat minua toteuttamaan haaveeni eli menin Lontoossa laulutunneille. Olen kilpasoutuharrastuksen lisäksi aina laulanut."

Etelä-Aasian Kishani näkee valtavan potentiaalisena alueena laulua ajatellen. "Kuulostaa vähän rasistiselta, mutta valkoisilla on vaaleat äänet ja tummilla tummasävyisemmät, me keskiväriset sijoitumme ehkä välimaastoon", hän analysoi pilke silmäkulmassa. "Ongelmana on vain se, että laulajaksi aikovaa pidetään meillä päin täysin hulluna."

Miehensä Kishani on tuntenut jo lapsuudesta, mutta heidän tiensä erosivat vuosiksi ja kulkivat myöhemmin Sydneyn kautta yhteen ja lopulta Lontooseen. Tarina on ihastuttavan romanttinen, ja nyt tulevaisuus on täynnä laulua. Minne pariskunta myöhemmin lopullisesti asettuu on täysin auki. Vanhemmat asuvat edelleen Colombossa ja Sydneyssä.

Mielilaulettavaa Kishanille ovat Mozart ja Straussin laulut. "Rakastan italialaista musiikkia! Pidän kovasti Puccinista, mutta Puccini ei vielä pidä minusta", hän nauraa. Se taitaa olla vain ajan kysymys.

Lainaus

Äänestä omaa suosikkiasi / Vote for your favorite

Sandra Saulo — Thu, 06 Aug 2009 10:56:55 +0000

>Kisatoimiston arvioitu aikataulu

Jury päättää tänään jatkoon menijöistä, mutta kerro oma mieleipiteesi ja äänestä!
>Äänestykseen

The jury will decide who is going to the next round, but tell us your opinion and vote for your favorite.
>Vote here

Lainaus

Marina Belousova - laulavan soinnin mestari

Karla Suvanto — Thu, 06 Aug 2009 06:28:17 +0000

Tiistai-iltana Sibelius-Akatemian konserttisalissa helähtää. Lavalle on astunut säestäjän ominaisuudessa Marina Belousova, jonka kosketuksen laulavuus tuo harvinaisen tuulahduksen vanhasta venäläisestä pianokoulusta. Tätä ei ihan joka päivä Suomessa kuulekaan.

Voitteko kertoa hieman itsestänne?
Opiskelin Moskovan konservatoriossa ja opiskelun ohessa aloin myös säestää. Työ löytyi samasta talosta. Tie kulki tuntiopettajasta yliopettajaksi, dosentiksi ja viimein professoriksi. Työskentelin neljäkymmentä vuotta professori Hugo Titzin luokan säestäjänä ja sittemmin olen soittanut oopperastudiossa ja tehnyt yhteistyötä eri laulajien kanssa laajemminkin. Konservatorion korrepetitio-luokkaa olen johtanut kaksitoista vuotta.

Lähes kaikilla venäläisillä osallistujilla on tässä kilpailussa mukana oma pianisti. Tämä pätee myös entisen Neuvostoliiton alaisuudessa olleiden maiden kilpailijoihin. Osaatteko sanoa, mistä tämä johtuu?
Kyse on siitä, kuinka paljon kussakin maassa arvostetaan korrepetiittoria opettajana ja työtoverina. Säestän tässä kilpailussa Anna Viktorovaa ja Vladislav Dorozhkinia. Annasta pidän kovasti ja hänen kanssaan olen osallistunut jo kuuteen eri kilpailuun.

Venäläisen pianokoulun soinnin laulavuus on maailmankuulu. Miten kuvailisitte sitä?
Jokaisella soittajalla on toki oma sointinsa. Minun soitossani oleellisinta on rakkaus taiteentekemiseen ja musiikkiin. Minua kuvataan usein soittajaksi, joka näkee myös pianotekstuurin orkesterimusiikkina.

Lopuksi Belousova haluaa vielä kehua suomalaisia pianisteja: ”Olin täällä kymmenen vuotta sitten ja jo silloin kuulin erittäin korkealaatuisia esityksiä. Maanne pianonsoiton taso on erinomainen!”

Lainaus

Karkkijauheen voimalla kisakuntoa

Laura Autio — Wed, 05 Aug 2009 06:50:20 +0000

Yleisön joukosta löytyy välillä yllättäviä katsojia. Ensimmäisen kilpailuaamupäivän väliajalla istuskelee narikan tienoilla neiti kesäisessä leningissä. Hän vaikuttaa aika nuorelta verrattuna suurimpaan osaan yleisöstä. Hän on Vivi Lahtinen, 8-vuotias tuleva tokaluokkalainen. Kesänsä Vivi on viettänyt leireillä ja hotelleissa, mutta nyt on lähdetty äidin kanssa seuraamaan Mirjam Helin -laulukilpailua. Mukana on purkillinen karkkijauhetta, jonka avulla varmasti jaksaa oikein mainiosti seurata esityksiä. Mikä sai Vivin tulemaan tänne? ”Äiti kysyi ja kuulosti kivalta”. Äiti lisää vierestä, että tytär seuraa kilpailua pääasiassa aamupäivisin, mutta iltaisinkin saa tulla, jos haluaa. Kiinnostaako? ”En osaa vielä sanoa, että kiinnostaako niin paljon”.

Vivi soittaa itse viulua, mutta laulunopinnot isompana eivät kiinnosta. Mitä musiikkia Vivi itse sitten kuuntelee? ”Aika paljon lastenmusiikkia. Rajaton on suosikki. Kotona kuunnellaan joskus laulumusiikkia”. Löytyikö suosikkia heti ensimmäisten kolmen joukosta? Vivin mielestä koloratuurisopraanoYun-Jeong Lee oli hyvä. David DQ Leen kontratenoriäänikin kuulosti korvaan kivalta. Jännittääkö kilpailijoiden puolesta? ”Ei”.

Laulajia voi siis kuunnella luottavaisin mielin. Saammepa nähdä, pureeko kilpailukärpänen Viviä niin pahasti, että hänet nähtäisiin katsomossa myös jonain iltana.

Lainaus

Illan koostelähetykset radioon valmistuvat vauhdilla

Kaisa Erola — Tue, 04 Aug 2009 12:13:52 +0000

Ensimmäisen päivän iltakilpailun väliajalla radion musiikkitoimittajat Outi Paananen ja Veikko Ylikojola ryntäävät R-talon kuppilaan vieraansa Margareta Haverisen kanssa ruotimaan illan kisailijoiden suorituksia. Veikon tikittävän taskunauriin avulla he laskevat sekuntien tarkkuudella minkä pituisia näytteitä esiintyjiltä voidaan illan ohjelmaan saada mahtumaan. Iltakilpailun lähetysaikaan klo 23 on väliajalla aikaa neljä tuntia.

>Kuuntele Outin ja Veikon koosteita radiosta tai Radio 1 nettisivulta.

Lainaus