Blogit - vod

Nettitelevisiopalvelut ovat saapuneet Suomeen – käyttäjät turvautuvat silti myös vertaisverkkoihin

Tuija Aalto, Jari Lahti, Janne Holopainen — Thu, 13 Jun 2013 12:29:48 +0000

Tuija Aalto on strategiapäällikkö Ylen strategiaosastolla, Jari Lahti on strategiapäällikkö Yle Julkaisuissa ja Janne Holopainen mediasääntelyn päällikkö Lakiosastolla. Juttusarja käsittelee keskeisimpiä Ylen toimintaympäristöön liittyviä ilmiöitä. Kuvitus: Christer Nuutinen.

Mediasisältöjä on tarjolla ennennäkemättömän paljon – niin laillisesti kuin laittomasti. Suomessa voi käyttää esimerkiksi seuraavia nettivideopalveluita

Netflix
Viaplay
SVT Play
Yle Areena
YouTube
Boox TV
BBC iPlayer
Katsomo
Ruutu
HBO Nordic
Tv-kaista
Elisa Viihde
Sonera Viihde.

Globaalit toimijat panostavat laatudraamaan verkossa

YouTuben kanavilla julkaistava sisältö alkaa olla tasoltaan ammattimaista ja kymmenet julkaisijat valmistelevat kuukausimaksujen perimistä tilaajiltaan. YouTube palvelee sekä kulttuuri- että viihdekanavana ja vastaa myös moniin tiedollisiin tarpeisiin. Trendinä tv-sisältöjen tarjoamisessa on, että kansallisten suurten yleisöjen sijaan etsitään ylikansallisia niche-yleisöjä, jotka voivat olla suuria maailmanlaajuisesti. Netflixin ja Amazonin panostukset omatuotantoisiin sisältöihin ovat saaneet laajaa mediahuomiota.

Sisältöjen tarjonnassa ja kysynnässä on silti jännite. Yleisöt odottavat sisältöjen olevan saatavilla kaikkialla, kaikilla laitteilla ja ilman aikarajoituksia.

Kaupankäynnin lähtökohtana av-sisällön jakeluoikeuksien markkinoilla on elokuvien, tv-draaman ja huippu-urheilun alueellisten ja ajallisten yksinoikeuksien paloittelu eli ”ikkunointi”. Miten tämä jännite mediasisältöjen tukku- ja vähittäismarkkinoiden välillä vaikuttaa markkinoiden kehitykseen?

Motivoitunut käyttäjä pystyy yleensä kiertämään sisältöjen ajalliset ja alueelliset ikkunat. Näin kuluttajat kiertävät esitysoikeuksien rajoituksia kun sisältö ei ole markkinoilla saatavilla siten kuin he haluavat:
1.   Vertaisverkkojen ja tiedostonjakopalvelujen käyttö: 36 % 15 - 29-v. miehistä lataa tv-ohjelmia tai elokuvia internetin vertaisverkoista (Lähde: Monimediatutkimus 2012/ Yle Julkaisut)
2.   Ulkomaisilla palvelimilla toimivien suoratoistopalvelujen käyttö internet-selaimella
3.   Tallentaminen (“stream ripping”) omalle laitteelle esim. YouTubesta)

Entä mihin kategoriaan luetaan ajansiirtokatselu ns. netti-PVR-palveluja kuten TV-kaistaa käyttämällä? Viime vuosina Suomessa on käynnistetty useita muitakin netti-PVR-palveluja. Niiden laillisuus on kyseenalaistettu. Oikeuskäsittely on kesken.

Näkökulman asiaan tarjoaa se, että uusien innovaatioiden lainsuojattomuus on väistämätöntä, koska medialainsäädäntö kulkee aina perässä. Piraattiradiot kiellettiin 60-luvulla, kaapelitelevisioiden lainsäädäntö saatiin vasta 1981.

Saatavuus paranee sopimalla

Ohjelmien esitysoikeudet paketoidaan jo niin että ne sisältävät sekä broadcast- että verkkoesityksen yhtenä kokonaisuutena. 30 vrk:n catch up -oikeuksista on tullut standardi aiemman 7 vrk:n sijaan –verkkoesityksen aikaikkuna on jopa vuosi.

Oikeuskokonaisuutta käytetään entistä joustavammin: suunta on kohti sarjakokonaisuuksien esittämistä kerralla, irti yksi kerrallaan -malleista. Ohjelmien esittäminen ensin verkossa ja sitten broadcast-tv:ssä yleistyy.

Ohjelmien tallentamisen merkitys on pienenemässä, koska niihin pääsee kiinni entistä joustavammin milloin vain. Kokeiluja tilapäistallentamiseksi (offline-käyttö) on mm. BBC:llä. Tämä on tärkeää mobiilissa käytössä.

Kysymyksiä blogin lukijoille

Onko suomalaisten ja kansainvälisten video- ja tv-palvelujen sisältö riittävä?
Mitä jää puuttumaan, onko laiton vertaisverkko ainut lähde sinua kiinnostaville videosisällöille?
Mitä laillisessa video- ja tv-palvelussa verkossa pitää parantaa laittomaan verrattuna?

PDF: Ylen toimintaympäristö keväällä 2013

PDF: Finnish Broadcasting Company Business Environment Analysis, May 2013

Lainaus

Nettitelevisiopalvelut vertailussa

Maria Hausen — Wed, 12 Jun 2013 09:56:28 +0000

Teimme Yle Julkaisujen verkkokehitystiimissä vertailun netti-tv-palveluista osana tämän kevään toimintaympäristökatsausta. Katsauksen ensisijaisena kohderyhmänä oli Ylen hallitus. Vertailun tarkoituksena oli lisätä ymmärrystä vod- (video-on-demand) markkinakentästä Suomessa.

Tässä vaiheessa oli tarkoituksenmukaista tehdä vertailu jäljempänä kuvatulla tavalla asiantuntija-arviointina. Tämä on hyvä pitää mielessä juttua luettaessa. Määrittelimme arvioitavat asiat, mutta emme laatineet yksityiskohtaisia kriteerejä. Tein itse suurimman osan arviointityöstä, mutta käyttäjäkokemusta arvioi useampi henkilö.

Tarkempi ja systemaattisempi arviointi saattaa olla paikallaan jatkossa.

Vertailuun valittiin 13 palvelua

Vertailuun valitsimme tällä hetkellä merkittävimmät Suomen markkinoilla toimivat palvelut. SVT Play ja BBC iPlayer otettiin mukaan tuomaan ymmärrystä muiden yleisradioyhtiöiden tarjoomasta, vaikka niiden merkitys kotimaassa onkin melko pieni.

Vertailussa olivat mukana

Yle Areenan suhteen emme tietenkään olleet jäävejä, mutta yritimme parhaamme mukaan arvioida sitä ei-yleläisen käyttäjän silmin.

Lisäys 14.6.2013: Vertailu tehtiin alunperin sisäiseen käyttöön. Emme ottaneet vertailussa kantaa palveluiden laillisuuteen tai laittomuuteen. Vertailussa mukana olleet palvelut (pl. BBC iPlayer ja SVT Play) toimivat Suomen netti-tv-markkinoilla ja kilpailevat keskenään ihmisten ajasta. Nämä palvelut ovat siis osa jatkuvasti muuttuvaa toimintaympäristöämme, jota meidän tulee kokonaisuudessaan ymmärtää.

Käyttökokemus, sisältö ja saavutettavuus

Vertailussa arviomme seuraavia seikkoja:

Käyttökokemus ja palvelusuunnittelu (asteikko 1-5)

Käyttökokemusta arvioidessamme mielessä olivat mm. palvelun ja sen mediasoittimen käytettävyys, valikoiman esittelyn selkeys, haun toimivuus ja sisältösuosittelut. Käyttökokemuksen saumattomuutta eri päätelaitteiden välillä ei tässä vaiheessa arvioitu.

Sisältö

Sisältöä arvioimme kolmesta eri näkökulmasta:

1. Sisällön määrä (asteikko 1-5): Koska BooxTV, TVkaista, Sonera Viihde ja Elisa Viihde tarjoavat usean tv-kanavan ohjelmiston, ne saivat täydet pisteet. Muiden palveluiden kohdalla nimikkeiden määrä laskettiin manuaalisesti. Netflixin kohdalla määrä on karkea arvio, koska aakkosellista hakemistoa ei ole ja genrelistauksessa yksi nimike saattaa kuulua useampaan eri genreen.

2. Palvelussa olevat uudet korkean profiilin nimikkeet (asteikko 1-5): Kuinka paljon palvelussa on uusia nimikkeitä, jotka ovat saatavilla hyvin nopeasti ohjelman globaalin tv-ensiesityksen jälkeen.

3. Genrejen määrä (max. 10): Palvelut saivat jokaisesta genrestään yhden pisteen. Määritimme genret Yle Areenan genrejen mukaan: suorat, sarjat, elokuvat, viihde, kulttuuri, dokumentit, fakta, lapset, uutiset ja urheilu.

Ansaintalogiikka

Palvelun ansaintalogiikka kirjattiin ylös, mutta tietoa ei arvotettu eikä otettu mukaan indeksiin.

Saavutettavuus eri päätelaitteilla (max. 27)

Määritimme ensin strategisesti tärkeät päätelaitteet ja selvitimme palveluista mitä päätelaitteita ne tukevat.

Älypuhelimet (0-5): iOS, Android, Windows Phone 7, Windows Phone 8, Symbian
Mobiili-/responsiivinen palvelu (0-1): toimii selaimilla varustetuissa älypuhelimissa
Tabletit (0-4): iOS, Android, Windows Phone 7, Windows Phone 8
Pelikonsolit (0-3): Xbox, PlayStation, Wii
ÄlyTV (0-4): Samsung, LG, Sony, Panasonic
Suoratoistosoittimet (0-3): (AppleTV, Phillips, WD TV)
IPTV (0-2): Elisa Viihde, Sonera Viihde
NettiPVR* (0-2): TV-kaista, BooxTV. Esim. Areenan lasketaan olevan näissä molemmissa, koska Ylen kanavia voi tallentaa kummankin netti-PVR:n kautta.
Muita (0-2): Bluray, digisovittimet

* Personal video recorder eli digitaalinen videotallennin

Jokaisesta listalla olevasta tuetusta päätelaitteesta palvelu sai yhden pisteen, enimmäispistemäärän ollessa 27. "Muita" -kategoriassa meillä on vain kaksi laitetta, mutta tiedämmme, että BBC:llä niitä on satoja.

Indeksi kiteyttää vertailun tulokset

Vertailtavuuden vuoksi laskimme indeksin, johon vaikuttavat kaikki ansaintalogiikkaa lukuunottamatta kaikki yllä kuvatut muuttujat. Perusajatus on, että käyttökokemuksella, sisällöllä ja päätelaitetuella on sama painoarvo.

Indeksi laskettiin näin:

summa((Päätelaitetuki yhteensä/5)+((Genrejen määrä/2)+Käyttökokemus+Sisällön määrä)/3+Uusia korkean profiilin tuotteita)/3

Korkein mahdollinen indeksiluku tällä kaavalla on 5.13.

Vertailun anti: tärkeimmät havainnot

Netflix nousee käyttökokemukseltaan muiden arvioitujen video-on-demand –palvelujen yläpuolelle. Käyttöliittymä on selkeä ja suosittelualgoritmi on omaa luokkaansa.

Millään toimijalla ei ole sekä sisällöllisesti että määrällisesti laajaa ja uutuusarvoltaan korkeaa sisältöä. Viaplaylla on Netflixiä enemmän nimikkeitä. Globaalit ensi-illat puuttuvat valikoimista Netflixin omaa tuotantoa lukuunottamatta. Silläkin on valikoimassaan vain muutamia tällaisia nimikkeitä vuodessa.

Päätelaitetuessa suomalaistoimijoilla on tekemistä verrattuna kansainvälisiin kilpailijoihinsa. Palvelut eivät juuri tue älyTV- ja pelikonsolikäyttöä.

Älypuhelimissa heikoin tuki yleisesti on Windows Phone –alustalla. Windows Phonen markkinaosuushan on suurempi Suomessa kuin muulla maailmassa, minkä vuoksi sen tukeminen ei todennäköisesti ole ulkomaisille palveluille korkea prioriteetti.

Tilausmaksun lisäksi useammassa palvelussa on sisältökohtaisia maksuja (esim. sarjan kausi, jääkiekko-ottelu, elokuva).

Lisää aiheesta

Koko toimintaympäristökatsaus: http://www.flickr.com/photos/tuija/sets/72157633755330699/with/8863662757/
http://blogit.yle.fi/aalto/media-ala-muuttuu-mita-ylen-toimintaymparistossa-tapahtuu-lahivuosina
http://blogit.yle.fi/avoin-yle/mediatalous-murroksessa-ylen-toimintaymparisto-muuttuu-nopeasti
Releen blogi lokakuulta 2012: http://blogit.yle.fi/rele/viaplay-ja-netflixin-sisallot-vertailussa

Lainaus

Areenan toukokuun kuukausiraportti

Kari Haakana — Thu, 06 Jun 2013 12:02:43 +0000

Kesän tulon näkee myös Areenan käyttötilastoista. Toukokuussa Areenan desktop-käytön määrä kääntyi lievään laskuun, kuten keväällä aina, mutta mobiilikäytön puolella kasvu jatkuu edelleen. Tämä antaa osviittaa tulevalle: Areenan kasvu laajenee perinteisestä tietokonekäytöstä muille alustoille ja erityisesti mobiilin merkitys jatkaa kasvuaan ja mobiilit käyttötavat erottuvat perinteisen tietokoneen käytön kaavoista.

Katsottujen ohjelmanimikkeiden puolella huomionarvoista on aiemminkin suosituimman ohjelman eli Uuden päivän kehitys. Uuden päivän käynnistysten määrä nousi roimasti viime kuun lukuihin verrattuna. Toisena merkittävänä nousijana on Doctor Who, jonka viidennen tuotantokauden jaksot pyörivät nyt Areenassa. Doctor Who nousi käynnistetyimpien ohjelmanimikkeiden listalla neljänneksi ja kaappasi viime kuussa lähes viisi prosenttia Areenassa toistetuista VOD-minuuteista.

Tämän kuukauden vakiolukujen ohella on syytä kertoa lyhyesti myös huhtikuun lopussa Areenassa alkaneiden suorien tv-lähetysten katsomisesta. Viimeisen parin viikon aikana tv-kanavien lähetyksiä on käynnistetty vuorokaudessa keskimäärin 38 000 kertaa. Suuret tv-tapahtumat kuitenkin nostavat käynnistysmääriä: Euroviisujen ja Mestarien liigan finaalin myötä suorien lähetysten käynnistysmäärät nousivat noin 70 000 kertaan. Suorien lähetysten katseluaika (tämä tieto on käytettävissä vain desktop-käytön osalta) on ollut tasaisessa kasvussa alusta lähtien ja tällä hetkellä keskimääräinen katseluaika on hieman yli 30 minuuttia.

Myös tv-kanavien lähetysten kohdalla mobiililaitteiden käyttö on merkittävää. Noin kolmannes kaikista suorien lähetysten käynnistyksistä tulee mobiililaitteista. Mobiililaitteiden käytön osuus on suurimmillaan aikaisin aamulla ja myöhään illalla.

Areenan toukokuun kuukausiraportti (PDF)

Lainaus

Malliesimerkki elokuvalevityksestä internetissä - The Auteurs

Juha Mehtäläinen — Fri, 12 Jun 2009 08:57:11 +0000

Mitä elokuvia maksullisesti levittävän nettisivuston täytyy pitää sisällään jotta se kykenee kilpailemaan piratismin kanssa? Tässä keskeinen kysymys johon levittäjät joutuvat nyt ja tulevaisuudessa etsimään vastauksia.

Varsin lupaavan vastauksen kysymykseen tarjoaa The Auteurs. Tämä vielä beta-vaiheessa (siis aktiivisen kehitystyön alla) oleva sivusto pyrkii rakentamaan elokuvien katselemisen ympärille eloisan yhteisön ja tähän mennessä vaikuttaa onnistuvan pyrkimyksessään. The Auteurs keskittyy nimensä mukaisesti klassikoihin ja laatuelokuviin, joissa on vahva tekijän leima. Alati kasvavassa valikoimassa on kaikkea mahdollista, niin dokumentaareja kuin pitkää ja lyhyttä fiktiota sekä animaatioita.

Tällaisen sivuston ylläpitäminen vaatii tietty huomattavasti resursseja, eikä The Auteurs tosiaankaan ole mitään pikku näpertelyä, vaan sen muskeleina ovat muun muassa kaksi suurta levittäjää, laadukkaista dvd-julkaisuistaan tunnettu Criterion Collection sekä hienon katalogin omaava ranskalainen Celluloid Dreams. Kummallakin on taskussaan valikoima sekä fiktiota että dokumentaareja.

Yhteisöllinen puoli löytyy käyttäjien mahdollisuudesta kommentoida katsomiaan elokuvia sekä keskustelufoorumeista joissa käyttäjät keskustelevat itse sivustosta ja sen kehittämisestä, sekä kaikesta mahdollisesta elokuvaan liittyvästä. Vaikka Auteurs on ollut toiminnassa beta-vaiheessaan vasta reilun vuoden, on foorumilla tätä kirjoittaessani jo 3015 keskusteluaihetta, joissa on parhaimmillaan satoja kommentteja - mikä kertoo jotain käyttäjien innokkuudesta. Foorumin lisäksi löytyy myös Notebook -blogi, johon ilmestyy säännöllisesti laaja kirjo juttuja joukolta asiantuntevan oloisia kirjoittajia.

Mukava lisä Auteursin tarjoamassa palvelussa ovat säännölliset teemat, jolloin tarjolla on maksutta kuukauden tai kahden ajan pieni joukko valikoituja elokuvia. Viime kuussa Criterion Collection tarjosi valikoiman klassikkodokkareita katalogistaan (mm. Maysles veljesten ”Salesman”, Barbara Kopplen ”Harlan County, USA” ja Al Reinertin ”For All Mankind”) ja tässä kuussa Martin Scorcesen luotsaama World Cinema Foundation tarjoaa valikoituja pitkiä fiktioita maista joiden elokuvat harvemmin saavat laajaa teatterilevitystä länsimaissa.

Elokuvien hinta on yleensä 2-5€ / katselu. Vaihtoehtoina ovat myös erilaiset kuukausimaksut joilla saa katsottua tietyn määrän elokuvia, tai jopa rajattomasti. Hinnat ovat mielestäni hyvin houkuttelevia, etenkin kuin huomioi että suuri osa elokuvista on sellaisia joita ei edes tavallisesta videovuokraamosta löydä. Testasin maksusysteemiä sekä kuvanlaatua katsomalla Guy Maddinin ja Isabella Rosselinin yhdessä tekemän kokeellisen ja hauskan lyhytelokuvan ”My Dad is 100 Years Old”. Laatu on tavallista tv-resoluutiota, eli melko hyvä. Toivottavasti lähitulevaisuudessa elokuvia olisi saatavilla myös hd-resoluutiolla.

Sitten huonoihin uutisiin: vain pieni osa Auteursin katalogista on tällä hetkellä katsottavissa Suomesta käsin. Maailmanlaajuisten esitysoikeuksien turvaaminen internetissä levitettäviin elokuviin on epäilemättä työläs ja vaikea prosessi ja pohjoismaiden esitysoikeudet tuskin ovat etusijalla niitä ratkottaessa. Itseäni kyllä kirpaisee selata tarjolla olevien klassikkojen joukkoa, vain huomatakseni etten voi katsoa niitä fyysisen sijantini takia… mutta lohdutan itseäni sillä että Auteurs on vielä beta-vaiheessa ja olen luottavainen että ennen pitkää myös Suomesta käsin on mahdollista nauttia koko tarjonnan kirjosta.

Kaiken kaikkiaan The Auteurs on mielestäni malliesimerkki siitä millaista tulevaisuuden levitystoiminta ja katselu voisi olla ja muistuttaa minua nostamaan esiin erään kauniin puolen koko video-on-demand tyyppisessä levittämisessä. Nimittäin sen että se mahdollistaa elokuville huomattavasti pidemmän eliniän kuin juoksevana virtana tuleva televisiolähetys tai teatterilevitys, tai edes dvd-levitys (koska kuinka monella meistä on oikeasti varaa ostaa hyllyymme vaikkapa kasa Criterionin julkaisuja). Parhaimmillaan unohduksiin jääneet elokuvat voivat jopa saada täysin uuden elämän internetissä.

Käykää ihmeessä tutustumassa, sivuston selaaminen ei ole maksullista - ainoastaan elokuvien katselu - ja muutamia suomesta käsin katsottavia elokuvia löytyy myös ilmaiseksi. Keskustelkaa, kommentoikaa! Onko tällaiselle tarjonnalle kysyntää Suomessa?

Lainaus