Mihin radion kuuntelijalukuja tarvitaan?

Outi Roivainen — Wed, 18 Jan 2012 12:45:57 +0000

Kirjoittaja työskentelee Ylessä yleisötutkijana.

Radio on hyvä kumppani. Osa meistä kuuntelee radiota keskittyneesti, osalle kuuntelu toissijaista: radiota kuunnellaan toisella korvalla muiden askareiden ohella. Viikon aikana radio tavoittaa 95 % yli 9-vuotiaista suomalaisista. Se on huikean iso luku!

Mutta miten tuollaista tietoa saadaan?

Määrällistä tietoa radion kuuntelusta saadaan Finnpanelin Kansallisesta radiotutkimuksesta. Koko suomalainen radiotoimiala – niin Yle kuin kaupalliset radiotkin – ovat yhdessä tutkimuksen takana. Finnpanel on kaikista kanavista riippumaton markkinatutkimusyritys. Finnpanel tutkii myös television katselua.

Tämän vuoden alusta radion kuuntelua tutkitaan vuoden jokaisena päivänä. Muutos tuo tarkempaa tietoa ja parantaa tutkimuksen laatua, sillä aikaisemmin radionkuuntelua tutkittiin yksi viikko kuukaudessa. Tutkimustulosten raportointi säilyy muutoksesta huolimatta kuukausikohtaisena.

Ylessä radion kuulijalukuja käytetään monella tavoin hyväksi.

Ohjelmia ei arvoteta sen mukaan paljonko kuulijoita ne keräävät, sillä pelkästään ohjelman lähetysaika ja -viikonpäivä vaikuttaa siihen paljon. Illalla radion kuuntelijoita on vähemmän, toisaalta esimerkiksi viikonloppuaamuisin Ylen kanavilla on hyvin paljon kuulijoita.

Kuuntelijalukujen valossa pohdimme muun muassa sitä, onko ohjelma oikealla paikalla. Tai sitten tarkastelemme esimerkiksi sitä, minkä ikäisiä ihmisiä ohjelma houkuttaa ja kuinka uskollisia sen kuuntelijat ovat.

Kuuntelijaluvut kertovat siis yhden puolen radion kuuntelusta.

Meille erittäin tärkeää on myös laadullinen tieto, jota myös kootaan eri tavoin, sekä kuuntelijoilta tuleva palaute. Kun määrällinen ja laadullinen tutkimustieto ja suomalaisilta tuleva palaute yhdistetään Ylen radiolaisten ammattitaitoon, saamme parhaimmillaan aikaan hyvän lopputuloksen. Sellaisen, joka yhtäältä yllättää ja toisaalta täyttää odotukset!

Lainaus

Metsän uudet innovaatiot

laitinen_yle — Wed, 18 Feb 2009 09:08:54 +0000

Kun valmistelin YLE Radio Suomen Metsäradiossa alkavaa uutta sarjaani "Metsän uudet innovaatiot" ( 23.2. 2009 klo 19.06), hämmästyin kuinka paljon innovaatioita on ja kuinka vähän niistä yleisesti tiedetään.

On tullut kuva kuin metsäteollisuus kohta loppuisi kokonaan puuta puskevasta Suomesta. Tehtaita suljetaan ja kilometritehtaille passitetaan tuhansia ihmisiä.

Metsäalan uudet innovaatiot ovat koko metsäteollisuudessa vasta pieniä puroja. Ehkä siksi niistä ei ole haluttu paljon puhuakaan. Miksikähän ei? Tulevaisuuteenhan pitäisi katsoa, ei loistavaan menneisyyteen.

Tosiasia kuitenkin on, että uusia, entistä hienostuneempia ja ympäristöystävällisiä tuotteita Suomen metsäteollisuuden on kehitettävä pärjätäkseen tulevaisuudessa.

Hämmästyin myös kuinka hajallaan metsäalan tutkimus Suomessa on. Kokonaiskuvan ja nykyisten tuloksien saamiseksi oli koottava kuin lattiallae hajonnutta palapeliä.Siitä se kuva kuitenkin alkoi maallikolle muodostua.

Vaikka Metsäteollisuus r.y. kertookin tammikuun tiedotteessaan, että metsäteollisuuden tutkimusohjelmat ovat hyvässä vauhdissa, niin se jätetään kertomatta kuinka vähän liikevaihtoon suhteutettuna metsäteollisuus käyttää tutkimukseen.

Parisen vuotta sitten Suomen suurimmat metsäyhtiöt, Stora Enso, UPM ja Metsäliitto, käyttivät vain puolisen prosenttia liikevaihdostaan tutkimukseen.

Koko Suomen metsäklusterin yhteenlaskettu tutkimuspanos tosin kuulostaa suurelta, 400 - 500 miljoonaa euroa vuonna 2008. Tiedot ovat metsäteollisuuden julkistamia omia arvioita.

Kun haastattelin innovaatioyritys Metsäklusteri OY:n (tutkimuksia koordinoiva organisaatio) tutkimusjohtaja Lars Gäddaa, niin hän myönsi hieman kierrellen ja kaarrellen, että metsäteollisuuden on nyt tosissaan ryhdistäydyttävä tutkimustoiminnassaan.

Toisin sanottuna takavuosina meni niin hyvin, että vähän nukuttiin. Ehkä tämä lama sitten herättää.

Tutkimustoiminnan tehostamiseksi perustettiin jo maaliskuussa 2007 Metsäklusteri OY koordinoimaan koko metsäalaan liittyvää tutkimusta.

Nyt on meneillään Metsäteollisuuden yhteisen tutkimuskeskuksen KCL:n toimintojen valtaosan siirto VTT:lle (Valtion teknillinen tutkimuslaitos).

Isojen metsäteollisuusyritysten ohella "pikkuveljet", puuala, on käynnistämässä omaa innovaatioyritystään, Suomen Puututkimus OY:tä.

Tutkimukseen on nyt herätty, mutta vaikea väliaikakin olisi elettävä.

- Vuoteen 2030 mennessä tavoitteemme on kaksinkertaistaa Suomen metsäklusterin tuotteiden ja palvelujen arvo nykyisestä. Puolet arvosta tulisi uusista tuotteista, tutkimusjohtaja Lars Gädda visioi.

Ympäristöystävällisydellä on tässä kehityksessä keskeinen sija.

Lainaus

Blogit - tutkimustoiminta

Mihin radion kuuntelijalukuja tarvitaan?

Metsän uudet innovaatiot