Blogit - Mirjam Helin

Laulajat kilpailun jälkeen yhä Helsingissä

Kaisa Erola — Sun, 16 Aug 2009 20:00:09 +0000

Perjantai-iltana 14.8. blogistin laulukilpailuväsymys painaa vielä. Soitan uudelle ystävälleni Mirjam Helin -kilpailuun osallistuneelle kiinalaiselle mezzosopraanolle Zhuo Zhangille syntymäpäiväonnittelut. Hän onkin yksin kotona Lönnrothinkadulla ja kutsuu syömään opettajansa tekemää kiinalaista ruokaa. Mikäs siinä. Kyllä aito kiinalainen ruoka maistuu!

Jälkiruoaksi mansikkakakkua ja muikkuja! Tällä kertaa syntymäpäiväsankari laulaa itse itsellensä meillekin tutun syntymäpäivälaulun kiinaksi.

Sitten on aika lähteä ajelemaan kohti Juttutupaa, jossa Carita Holmströmillä on keikka. Zhuo Zhang hyppää pyörän tarakalle ja suuntaamme pimenevänä juhlailtana kohti Hakaniemeä. Kiinalainen ystäväni kuvaa välillä matkan tekoa omalla videokamerallaan ja selostaa kiinaksi tunnelmiaan. Vaikuttaa siltä, että tarakalla on kiva istua, joskin mukulakivillä hieman kovaa.

Juttutupa on täynnä ihmisiä seisomassa. Tilaan itselleni tuopin ja Zhuolle kuumaa vettä. Ravintolan perimmäisessä nurkassa muutaman askeleen ylempänä näyttää olevan väljempää. Mennään sinne, jos pääsisimme vaikka istumaan. Silmäni tarkentavat hämärässä istuvaan tutun oloiseen naiseen... mutta onko se... Kyllä vain! Mirjam Helin -kilpailun televisiotuottaja Marjo Mäkinen on tullut Huvilateltan konsertin jälkeen ystävättärensä kanssa lasilliselle rentoutumaan pitkän työrupeaman jälkeen. Ja ainoat vapaat paikat ovat hänen vieressään, annamme heidän olla rauhassa. Mutta lopuksi Marjo pääsee yhteiskuvaan Zhuon kanssa.

Lauantaina Zhuo haluaa ostaa muistoja Helsingistä. Sovimme treffit Kauppatorille. Tarkempaa paikkaa puhelimessa sopiessamme huomaan tutut kasvot kahvilassa Esplanadilla. Käynpä kysymässä DQ:n kuulumiset Oulusta.

David DQ Lee on juuri ollut suomalaisten vanhempiensa Katariina ja Risto Siirilän kanssa lounasristeilyllä saaristossa. Samalla risteilyllä oli yllättäin myös kamerunilainen baritoni Florent Mbia isäntäperheensä kanssa. Kotiin lähtö DQ:lla koittaa tunnin kuluttua. Konsertti Oulussa meni hyvin ja RSO soitti paremmin kuin Helsingissä. Koskakohan tämä blogisti pääsee lomalle?

Katso video: DQ Oulun konsertin jälkeen.

Kauppatorin jälkeen polkaisimme Zhuon kanssa Hakaniemen halliin, joka oli juuri mennyt kiinni. Turistikierros polkupyörätaksilla jatkui Linnunlaulun kautta Temppeliaukion kirkkoon. Temppeliaukion katolla Zhuo suostuu hyräilemään Pekingin oopperan kuuluisaa laulua.

Katso video: Zhuo Zhang hyräilee Pekingin oopperan laulua. Video aukeaa blogin yläreunaan.

Sunnuntaina jälleen tapaan Zhuon shoppailun merkeissä. Hän on ensimmäistä kertaa Kiinan ulkopuolella ja lähdössä Roomaan ja Pariisiin laulutunneille. Löydämme lopulta Stockmannin matkalaukkuosastolta adapterin kiinalaisen tietokoneen ja puhelimen töpseleihin akkujen lataamista varten. Kauppatorin muikkuaterian jälkeen palaamme Mannerheimintieltä polkupyörätaksillani Lönnrothinkadulle. Zhuo selostaa matkan tarakalla kiinaksi. Pahoittelen kovan tuulen aiheuttamaa huonoa äänen laatua.

Katso video: Zhuo Zhang selostaa kiinaksi Mannerheimintieltä Lönnrothinkadulle./In Chinese. Video aukeaa blogin yläreunaan.

Lainaus

Kyllä kansa tietää

Lotta Emanuelsson — Fri, 14 Aug 2009 09:55:04 +0000

Mirjam Helin –laulukilpailu päättyi keskiviikkona ja samalla päättyi myös YLE-blogin äänestys. Tulos taisi uhmata kaikkia vaalistatistiikan lakeja (ainakin monipuoluejärjestelmässä): 50 % äänipotin vei srilankalainen sopraano Kishani Jayasinghe, jonka tuomaristo rankkasi naisten sarjassa vasta neljänneksi. Miehet saivat ääniä kaiken kaikkiaankin paljon vähemmän, mutta heistä ykköseksi nousi kilpailun miesten sarjan voittanut korealaisbasso Kihwan Sim.

Tutkimattomia ovat tuomariston tiet, ja selvästikin juryn päätös herätti kummastusta ja erinäisiä muita ristiriitaisia tunteita. Kuuluin itsekin niihin, jotka Jayasinghen (31 vuotta) välieräsuoritus huikeine Britteneineen sai nostamaan hänet ykkössijalle – kunnes Keunghea Kang (30 vuotta) pani pelin uusiksi uskomattomilla finaaliaarioillaan. Kummankin kypsän ja mielenkiintoisen taiteilijan ohi meni lopullisessa pesänjaossa kaksi moitteetonta ja taitavaa, mutta kovin nuorta ja muusikkoina vielä nupullaan olevaa laulajaa.

Kuten sanottua, finaali hieman muutti käsityksiäni: Keunghea Kang lauloi molemmat, jopa hieman eri fakkia edustavat aariansa loistavasti, kun taas Kishani Jayasinghen ohjelmistovalinta ei tainnut loksahtaa ihan kohdalleen. Ensimmäisenä aarianaan hän lauloi Sifaren aarian Mozartin neljätoistavuotiaana kirjoittamasta oopperasta Mitridates, Pontoksen kuningas. Aaria oli minulle ja varmaan monelle muullekin ihan uusi tuttavuus, mutta enpä oikeastaan ihmettele, miksi tuo sinänsä sievä aaria ei juuri tule vastaan. Kaikki mihin Mozart koski, ei suinkaan muuttunut kullaksi, ei ainakaan vielä hänen teinivuosinaan. Sifaren rooli on sitä paitsi housurooli – kirjoitettu alun perin kastraatille – mikä tietysti asettaa tiettyjä rajoituksia sen näyttämölliselle toteutukselle, silloinkin, kun esiinnytään konserttilavalla iltapuvussa.

Jayasinghe näkyy tehneen roolin vasta kesäkuussa Classical Opera Companyn kanssa Lontoon perinteikkäässä Sadler’s Wells -teatterissa. Voin mielikuvitukseni korvin kuulla, miten kauniilta hänen laulunsa on tuolloin voinut kuulostaa, toisenlaisessa akustiikassa ja toisenlaisessa tilanteessa – sellaisessa missä ei juuri ole takana toista viikkoa kestävää, äärimmäisen rankkaa kilpalaulantaa: Jayasinghen puhtaalla kullalla silattu ääni on liidellyt epätodellisena enkelimäisissä pianissimosfääreissä. Mutta Kansallisoopperan jättiakustiikassa ja ison, moderneilla soittimilla soittavan orkesterin syleilyssä Jayasinghen eteerinen Mozart-taide jäi auttamatta heiveröisen oloiseksi. Tosin hän kyllä pelasti tilanteen upealla Gershwin-numerollaan.

Kishani Jayasinghen ura urkenee huristen, ja tuskinpa hän pitkäksi aikaa jää harmittelemaan Helin-kisojen finaalin häntäsijoitusta, ainakin toivon niin. Hieno ura on varmasti luvassa muillekin finalisteille. Mutta jollakin tavoin finaalista jäi sellainen jälkimaku, että maailma tuntuisi oikeudenmukaisemmalta, jos ei nuoria nuppuja aina palkittaisi siitä, että he ovat nuoria nuppuja, ja jos sen sijaan palkittaisiin niitä, jotka jo kiistatta lunastavat heihin asetetut odotukset. Miesten sarjassa näytti menneen juuri näin. Miksiköhän?

Lainaus

Kiitos ja kumarrus

Karla Suvanto — Thu, 13 Aug 2009 09:37:14 +0000

Kilpailut ovat ohi ja jäljellä voittajien konsertti. Oliko palkintojärjestys oikea? Siitä voi varmasti olla montaa mieltä. Omasta puolestani voin sanoa miesten sarjan voiton menneen sinne, minne se kuuluikin, mutta muut palkintosijat olisin jakanut toisin.

Yleisön reaktioista päätellen en ollut ainoa. Tuomaristo on kuitenkin tehnyt valintansa ja meidän on siihen tyytyminen. Toivon kuitenkin erityisesti kilpailun kolmosille onnea konsertinmetsästyksessä ja muussa kilpailunjälkeisessä elämässä. Tämä kilpailu avaa voittajille ovia, muttei ole automaattinen tie onneen. Kiitän blogimme lukijoita omasta puolestani. Kilpailu on ollut antoisa kokemus –toivottavasti myös teille! Ensi kisoissa taas katsomoon.

Lainaus

Nuoruus palkittiin

Laura Autio — Thu, 13 Aug 2009 08:11:24 +0000

Ei se taito, vaan se ikä. Tämä ajatus oli päällimmäisenä mielessäni eilen naisten sarjan tulosten julkistamisen jälkeen.

Kilpailun kuluessa on ollut mielenkiintoista arvuutella sitä, mikä mahtaakaan olla tuomariston linja jatkoon pääsevien ja voittajien valinnassa. Painotetaanko koulutettua taitoa vai nuorta lahjakkuutta? Tekniikkaa vai eläytymistä? Kriteerejä on monia ja nyt nähty tulos on yksi mahdollinen.

Täytyy silti sanoa, että yllätykseni Yulia Lezhnevan voitosta vaihtui ällistykseksi, kun Nadine Sierra julistettiin naisten sarjan toisen palkinnon saajaksi. Miten voidaan ohittaa sellainen ääni ja taito, jotka Keunghea Kangilla on? Hän oli niitä harvoja kilpailun laulajia, joka ei tarvinnut sirkustemppuja yleisön liikuttamiseksi, vaan pelkkä ääni riitti. Kun hän lauloi korkealta, tuntui, että vielä korkeampia ääniä olisi varastossa, ja kun hän lauloi kovaa, vieläkin enemmän volyymia olisi takataskussa. Sen sijaan Sierran ääni yllätti kapeudellaan suuressa salissa ison orkesterin kanssa.

Linjana oli selvästi suosia nuoruutta. En sano, etteikö Yulia Lezhneva olisi myös taitava. Hänhän on aivan uskomaton luonnonlahjakkuus. Mutta hänen huomiovoimansa perustuu iän ja taitojen ilmeiseen ristiriitaan. Hän ihastutti, mutta ei vielä koskettanut ainakaan minua. 25-vuotias Kihwan Sim sen sijaan ansaitsi kyllä miesten sarjan voittonsa niin ikään jo nuorella iällä saavutetuilla suurilla taidoilla, mutta myös ilmaisuvoimalla. Ja siitä olen iloinen, että äänen soivuus, eikä vain sen volyymi sinänsä, palkittiin. Monille kilpailun miesosallistujille voisi nimittäin antaa Mieskuoro Huutajien yhteystiedot…

Nuoret lahjakkuudet siis palkittiin. Mutta hetkinen – sen logiikan mukaanhan nuoren Azamat Zheltyrguzovin olisi pitänyt saada miesten sarjan toinen palkinto, mutta sen sai 31-vuotias Timothy Mix. Miksi? Kilpailun kuluessa hänen äänestään sai aika yksitoikkoisen vaikutelman. Finaalissa hän pääsi kyllä näyttämään äänelliset ja näyttämölliset resurssinsa Fordin aariassa, joten siinä mielessä palkinto oli ansaittu.

Selväksi on varmaan jo käynyt, että Keunghea Kangin olisi pitänyt mielestäni voittaa tai vähintäänkin päästä toiselle sijalle. Onneksi ainakin yleisö palkitsi Kangin raikuvilla suosionosoituksilla, jotka saivat hänet liikuttumaan kyyneliin. Kuinka usein kolmanneksi tullut saa paremmat aplodit kuin voittaja ja toiseksi tullut?

En halua nyt kuitenkaan antaa sellaista kuvaa, etten olisi iloinen Yulia Lezhnevan puolesta. Hänellä on selvästi mahdollisuus loistavaan tulevaisuuteen, varsinkin, jos hän noudattaa tuomariston puheenjohtaja Jorma Silvastin ohjetta edetä urallaan maltillisesti pienin askelin. Toivon, ettei hän haaskaa loistavaa materiaaliaan ja ole liian malttamaton odottaakseen sekä fysiikan että henkisen puolen kypsymistä. Ja pieniä pettymyksiäkin toivon hänelle – niitä, jotka kasvattavat sitä norsunnahkaa, jonka esiintyvä taiteilija tarvitsee.

On ollut jännittävää ja antoisaa seurata kisaa ja kaikkea siihen liittyvää. Mukaan on mahtunut elämyksiä, yllätyksiä ja hämmästyksiä, aivan kuten kilpailuun kuuluukin. Kiitän kaikkia blogia lukeneita ja tehneitä. Toivottavasti kohtaamme taas viiden vuoden päästä uudestaan!

Lainaus

YLEn äänestyksen voittajat: Kishani Jayasinghe ja Kihwan Sim

Sandra Saulo — Thu, 13 Aug 2009 05:35:51 +0000

Mirjam Helin -laulukilpailun tuomaristo totesi, että voittajien valinta kilpailussa oli selkeä. YLEn äänestyksessä naisten sarjassa voittajaksi olisi tullut Kishani Jayasinghe (50 % äänistä). Toinen sija olisi mennyt kilpailun voittajalle Yulia Lezhnevalle (34 % äänistä), kolmas sija Keunghea Kangille (4 % äänistä) ja neljäs sija Nadine Sierralle (1 % äänistä).

Miesten voittaja äänestyksessä oli sama kuin itse kilpailussakin eli Kihwan Sim (5 % äänistä), toiseksi olisi tullut David DQ Lee (4 % äänistä), kolmannen sijan jakoivat Azamat Zheltyrguzov ja Mix Timothy (1 % äänistä). Äänestykseen tuli kaiken kaikkiaan 895 ääntä.

Lainaus

Joku näistä kiekaisuista voittaa tänään!

Kaisa Erola — Wed, 12 Aug 2009 10:16:14 +0000

Katso video: Keunghea Kang laulaa harjoituksissa 11.8.

Katso video: Kishani Jayasinghe laulaa harjoituksisa 11.8.

Katso video: Yulia Lezhneva laulaa harjoituksissa 11.8.

Katso video:Nadine Sierra laulaa harjoituksissa 11.8.

Lainaus

Onko puvulla väliä?

Laura Autio — Wed, 12 Aug 2009 09:49:56 +0000

Sibelius-Akatemian laulun lehtori Annika Ollinkari seuraa laulajien pukuvalintoja ammattiesiintyjän silmin. ”Pukuvalinnan ajatus voi lähteä monesta. Toisaalta etiketistä, toisaalta omista mieltymyksistä ja toisaalta musiikista. Tästä on hyvä esimerkki Elizabeth Baileyn taftipuku strassikoruineen välierässä. Se olisi ollut ylipukeutumista välierän aamujaksossa, mutta koska hän lauloi Lepakon Adelea, joka on siis pukeutunut emäntänsä hepeneisiin, asu sopi esitykseen hyvin.”

Suomalaisten pukeutumisesta Ollinkari on iloinen. ”Kaisa Rannan lyhyt puku aamupäiväkonsertissa oli hyvä valinta. Musta puku sopi hänelle ja siinä oli lyhyydestä huolimatta näyttävyyttä ja helmaa, jota tarvitaan, kun lauletaan Zerbinettaa.”

Melis Jaatinen ja Marjukka Tepponenkin saavat kiitosta ”Meliksellä oli kauniita nuoren ihmisen pukuja. Nuoren ihmisen kannattaa näyttää nuorelta. Lyhyt puku sopi alkuerään ja pitkä nosti taas arvokkuutta nyt välierän iltakonsertissa, joka onkin jo vähän arvokkaampi tilaisuus. Marjukan harmaa puku oli huomiota herättävän kaunis, istui kantajalleen ja antoi kuitenkin tilaa tärkeimmälle, eli instrumentille.”

Annika Ollinkari. Kuva: Kaisa Erola/YLE.

Miehillä on tietysti pukeutumisessa vähemmän vaihtoehtoja, mutta hekin voivat Ollinkarin mielestä panostaa pukuvalintoihin. ”Nyt alku- ja välierissä nähtiin erittäin tyylikkäitä tumma puku ja tumma tai valkoinen paita -yhdistelmiä ilman kravattia. Se sopi hyvin tilaisuuteen. Voisin kuvitella, että nämä miehet pukeutuisivat finaaliin kuitenkin frakkiin.”

Kilpailuja vuodesta 1984 seuranneet muistavat ehkä ajan, jolloin alkuerissä laulettiin farkuissa. Mitä Ollinkari ajattelee siitä? ”Se oli varmaan 1960-luvun vaikutusta, jolloin kaikki hienostelu haluttiin riisua pois. Nyt ollaan menty siihen suuntaan, että esiintyjät pukeutuvat juhlavammin, mutta yleisö arkisemmin. On tietysti hyvä, että konserttiin menemisen kynnys on ainakin vaatetuksen puolesta madaltunut, mutta toisaalta välinpitämättömyys on sääli. Kuitenkin yleisönkin pukeutumisella on osansa tilaisuuden tunnelman luomisessa.”

Elizabeth Bailey: "Puvun ostopaikka oli Vevy, Sveitsi. Katsotko tuolta lapusta mikä se on? Merkki on Unique: Just Be You."

Elisabeth Bailey. Kuva: Anu Jaantila.

Plussat ja miinukset

Juha Kareinen on sitä mieltä, että esiintyjien asut eivät olleet ainakaan yhtä persoonallisia kuin hänellä itsellään.

Juha Kareinen. Kuva: Kaisa Erola/YLE

Kansallisoopperan tiedotussihteerin Heli Rislakin mielestä on eduksi, jos puku sopii lavapersoonaan. ”Melis Jaatisella sopi puku persoonaan. Kaisa Rannallakin oli kaunis musta puku ja kauniit kengät, jotka tulivat lyhyessä puvussa esille. Marjukka Tepponen lukeutui myös tyylikkäimpiin. Ja Kishani Jayasinghe, jonka asu sopi hyvin hänen
säteilevään persoonaansa ja Jalokiviaariaan.”

Kishani Jayasinghe: "Äitini ostaa kaikki pukuni. Hän on ainoa joka osaa valita minulle täysin sopivia pukuja ilman että olen paikalla. Hän tuntee makuni ja tietää kokoni. Valkoinen puku on joko Lontoosta tai Sydneystä ja punainen Singaporesta."

Kishani Jayasinghe. Kuva: Anu Jaantila.

Oopperalaulaja Pirkko Talolan mielestä monella olisi stailistin tarvetta. ”Harva onnistuu. Lavalle pitää laittaa estradiasu eikä mitä tahansa kaapin pohjalta. Jos ei itse osaa, voisi kysyä apua joltain, joka osaa. Katharina Göresin mekko näytti yöpaidalta ja kengät olivat kävelykengät! Baileyllä oli kyllä stailia. Puvun väri sopi hänelle hyvin.”

Katharina Göres: "Ostin puvun Mannheimista eräästä saksalaisesta putiikkiketjusta, merkki on Jake's."

Katharina Göres. Kuva: Anu Jaantila

Oopperalaulaja Riikka Rantanen oli pukeutunut sunnuntain välierään kesäiseen pellavamekkoon. Hänen mielestään Baileyn puku oli juuri hänelle hyvän värinen.

Anna-Suvi Vakkuri oli sonnustautunut pirteään musta-keltaiseen asuun. Hänen mielestään Baileyn puku toi hänen hiustensa värin hyvin esiin ja toi muutenkin hänestä parhaat puolet esiin.

Riikka Rantanen. Kuva: Anu Jaantila

Kilpailun ainoan naissäestäjän Tuula Hällströmin musta-lila eleganssi oli itse koottu kokonaisuus: "Puvun yläosa on Meslewistä, hame Marimekosta ja koriste on ihan oma. Se on kiinnitetty hameen
rypytykseen vasemmalle eikä siksi oikein näy - minun pitäisi luultavasti keskittää esiintymiset Lahden Sibelius-taloon, jossa lavalle tullaan oikealta puolelta jolloin koriste näkyy!"

Tuula Hällström. Kuva: Anu Jaantila

Lainaus

Televisiojuontajan viikko osa 4

Kaisa Erola — Wed, 12 Aug 2009 07:46:56 +0000

Mirjam Helin -kilpailujen viimeistä päivää eletään eikä tv-juontaja Riikka Holopaisen kiireet ainakaan ole vähentyneet. Sunnuntaiaamu alkoi kampaajalla pian lavalle menevän tenori Bo Yangin kanssa. Riikka meikataan ja kammataan välieräjuontoja varten.

Katso video: Riikka kampaajalla Bo Yangin kanssa.

Maanantaina kuvattiin ratikassa keskiviikon finaaliohjelmassa nähtävät haastattelut.

Katso video: Pätkiä DQ:n haastattelusta ratikassa 10.8.

Tiistai-iltana alkoivat harjoitukset orkesterin kanssa oopperalla. Riikka näkee finalistit ensimmäistä kertaa livenä ja ilta venähtää taas kymmeneen. Vielä ei suora televisiointi tunnu missään, ehkä touhun keskellä ei ole aikaa jännittää. Keskiviikoksi jäi vielä yhden tuomarin haastattelun kuvaaminen. Vasta sen jälkeen ehtii jännittää. Toivotamme onnea juontajalle illan koitokseen!

Katso video: Riikka oopperalla harjoituksissa.

Lainaus

Trallatellen voittoon

Kaisa Erola — Tue, 11 Aug 2009 22:05:39 +0000

Kyllä nähtiin tiistaina harjoituslavalla sellainen trallattelija, että sillä voitetaan nämä kisat. Ainakin jos minulta kysytään. Tätä miestä ei uskoisi samaksi, joka maanantaina ratikka-ajelulla videohaastattelussani kertoi antavansa voittorahoista puolet vanhemmilleen, osalla hän aikoi syödä. Sen jälkeen Kihwan hihitti, kuten aasialaisilla on tapana, ja sai sanotuksi:"I'm shy."

Kesälomiltaan palannut RSO lämmitteli ensimmäisenä David DQ Leen kanssa. Stemmoja sahattiin, vääriä ääniä korjattiin ja kiilaavia tempoja viilailtiin. Mukaansa tempaavalla esiintymisellään ja taidoillaan DQ ansaitsee kakkospaikan pienistä puutteista huolimatta. Hänen esityksensä vievät kerta toisensa jälkeen mukanaan. Se riittää. Ainakin haluaisin niin.

Kazakstanin Azamatilla on se liian laaja vibrato, jota en voi sietää. Hän laulaa finaalissa nukuttavat kappaleet eikä persoona kantanut edes kakkosriville. Sorry.

Neljänneksi jää sitten puolikas suomalainen vuoden 2004 kilpailuiden kolmonen Timothy Mix.

Katso video: Kihwan Sim trallallaa.

Lainaus

Kilpailussa pääsee kuulemaan laulua kunnolla

Anu Jaantila — Tue, 11 Aug 2009 19:07:27 +0000

Yleisön joukossa yksi innokkaasti ohjelmakirjaan kommentteja kirjoittava Asta Tonttila kuuntelee Helin-kilpailua jo kolmatta kertaa. Hän harrastaa itsekin laulua Helsingin Työväenopistossa. "Opiskeluaikana Munchenissä kävin oopperassa kerran kuussa, kun useammin ei ollut varaa, ja siitä alkoi innostus." Hän antoi kommenttinsa sekä alku- että välikilpailun jälkeen.

"Korealaisilla on täällä oikea invaasio (kilpailuun oli alunperin ilmoittautunut yli 60 korealaista), ja heistä mainitsisin tenori Jihan Shinin, joka on vilpitön esiintyjä ja varma, vaikka onkin pienikokoinen ja nuori. Hän hallitsi ohuen ja kirkkaan äänensä ja ooppera-aariassa tuli ikävä Pavarottia. Muistan viime kerrasta Timothy Mixin. joka jo silloin lauloi Laatokan meidän sydämiimme isolla olemuksellaan. Naissarjaan olin aika pettynyt ennen Australian Anita Watsonia. Hänen äänensä helisi kuin puro ja mittana oli vain taivas. Micaelan aaria oli ihana. Suomalaisista on kiva katsoa miten ovat kehittyneet Lappeenrannan laulukilpailuista.

Osa laulajista tulee kaukaa ja heidän ohjelmistonsa on hieman erilainen, mikä antaa koko viikolle loistavaa väriä. Oma säveltäjäsuosikkini on Rahmaninov, jonka vahvoista laulusta ymmärtää että kyseessä on rakkauden ja jätetyksi tulemisen tuska."

"Anita Watson oli ehdoton suosikkini, mutta toisella kerralla hänen Mozartinsa ehkä hiukan lopahti, mikä oli todella iso pettymys. Elizabeth Bailey todella loisti ja pidin hänestä kovasti. Suomalainen Laura Jokipii ylitti kaikki odotukset ja toivon että hän pääsee hyvin lähelle kärkeä. Hänellä on uskomaton säteilyvoima ja hän esiintyi vapautuneesti. Olin suomalaisena todella ylpeä että näiden kaikkien joukossa on semmoinen suomalainen laulaja", Tonttila kertoo.

"Rakastan tenoreita jotka laulavat kovaa ja korkealta ja ovat hyvännäköisiä, oikein italialaisia, ja siellä on yksi tenori jonka toivon pääsevän pitkälle. Miesten kilpa on niin kova, että en uskalla veikata kuka korealaisista nyt sitten pääsee finaaliin. Mutta Timothy on mukana ja toivon että hän tulee ainakin toiseksi - sitten hänen on pakko tulla Suomeen kolmannen hakemaan vielä se voitto! Hän on miellyttävä esiintyjä ja lauloi loistavasti suomalaisen laulun ja zarzuelassa hän pääsi hyvin vauhtiin.

Kymmenen vuotta sitten Elina Garanzan kohdalla tuntui heti ensimmäisestä laulusta alkaen että siinä on voittaja, hänellä oli sellainen materiaali ja olen seurannut hänen uraansa sen jälkeen. Ensi kesänä aion mennä Savonlinnaan kuuntelemaan hänen konserttinsa."

Lainaus