Blogit - vaikuttaminen

Suomalaisten kiinnostus vuorovaikutukseen ja osallistumiseen on kasvussa

Tuija Aalto — Sun, 28 Dec 2014 14:31:38 +0000

Suomalaisten muuttunut mediakäyttö ja internetin tarjoamat osallistumisen ja vuorovaikutuksen mahdollisuudet luovat odotuksia myös perinteisille medioille lisätä osallistumisen ja vuorovaikutuksen mahdollisuuksia nykyaikaisin keinoin.

15/30 Research teki Ylen toimeksiannosta lokakuussa tutkimuksen uuden tyyppisistä osallistumisen ja vuorovaikutuksen tavoista. Kysyimme myös suhtautumisesta ns. ratkaisujournalismiin ja kartoitimme kiinnostusta Ylellä kehitettyyn Kipinä -konseptiin.

Kolmannes vastaajista piti tämän trailerin nähtyään todennäköisenä, että osallistuisi Yle Kipinä - ympäristössä ideoiden yhteiskehittelyyn.

Kysyimme suomalaisten kiinnostuksesta osallistua toimittajan työhön ja mielikuvasta kyetä halutessaan vaikuttamaan Yleen. Kysymykset esitettiin noin tuhannelle suomalaiselle lokakuussa 2014 (vertailutieto keväältä 2013).

Entistä suurempi osa yleisöstä on kiinnostunut osallistumaan ja vaikuttamaan toimittajan työhön, ohjelmiin ja palveluihin. Halu osallistua on noussut merkittävästi reilussa vuodessa. Tähän lienee vaikuttanut se, että televisiossa, radiossa ja verkossa tässä ajassa lisääntyneet mahdollisuudet osallistua ovat ruokkineet kiinnostusta.

Sosiaalinen tv on tullut tutuksi

Ylen osallistavia konsepteja ovat olleet esimerkiksi TV2:n uutisohjelmakokeilu Suora Linja sekä uudenlaisia osallistavia toimintamalleja kokeileva A2ilta.

"Sosiaalisen television" käytäntöjä on vahvasti uudistettu myös kaupallisilla TV-kanavilla (ks. 3 syytä hypätä mukaan tv:n some-pöhinään, MTV:n #someTVmittari: Näe tv-ilmiöt uudella tavalla ja ”Sosiaalinen media on parasta mitä TV:lle on tapahtunut”.)

Rakentava journalismi saa kannatusta

Enemmistö suhtautuu myönteisesti siihen, että media ei vain jaa tietoa, vaan myös kannustaa toimimaan yhdessä yhteisten ongelmien ratkaisemiseksi. Samaa mieltä väitteestä "Haluaisin, että mediat eivät pelkästään jaa tietoa, vaan myös kannustavat ja ohjaavat ihmisiä toimimaan yhdessä tavalla, joka johtaa yhteisten ongelmien ratkaisemiseen” oli 64 % suomalaisista (naisista 70%, miehistä 58%).

Eri mieltä oli 14%. Viidennes ei ollut samaa eikä eri mieltä. Voimakkaimmin myönteinen kanta (Täysin samaa mieltä) oli joka kahdeksannella.

Julkisuudessa vähän näkyvät ryhmät

Seitsemän kymmenestä 65-75 -vuotiaasta samastuu väittämään “Mielestäni Suomessa on sellaisia ihmisiä tai ihmisryhmiä, joiden kokemuksiin tai mielipiteisiin ei kiinnitetä riittävästi huomiota mediajulkisuudessa.” Samaa mieltä väitteen kanssa on enemmistö kaiken ikäisistä, naisista 68% ja miehistä 61%.

Avoimeen kysymykseen, millaisia ihmisiä, ihmisryhmiä tai asioita ei käsitellä mediajulkisuudessa riittävästi vastaajat mainitsivat sekä sosioekonomisesti heikommassa asemassa olevat että maaseudulla ja pääkaupunkiseudun ulkopuolella tapahtuvat asiat ja siellä asuvat ihmiset.

”Esim. vanhuksia, joilla olisi varmasti paljon kerrottavaa mutta ei voimia saada ääntään kuuluviin. Heistä puhutaan, mutta heidän omaa ääntään ei juuri kuule.” (Nainen, 26 vuotta).

Kenties juuri tästä syystä 102-vuotiaasta sanavalmiista Hannes Hynösestä tuli Linnan juhlat -lähetyksen aikana heti sosiaalisen median lemmikki.

Nähdyksi ja kuulluksi tuleminen tärkeää

Merkittävää yhteiskunnallista arvoa muodostuu siitä, että yksilöt kokevat väestön eri ryhmien tulevan nähdyksi ja kuulluksi yhteisellä julkisuuden areenalla.

Työelämästä eri alojen ammattilaiset, yrittäjät ja asiantuntijat koettiin myös liian vähän käsitellyksi mediajulkisuudessa.

Lisäksi vastauksista erottui yhtenä teemana toive tavallisten ihmisten ja heidän asioidensa tekemisestä näkyväksi. Tämäkö selittää YouTuben sisältöjen, mukaan lukien ns. “tubettajien” kaikenikäisissä suomalaisissa herättämän kiinnostuksen? Periaatteessa “tavallisten" ihmisten videopäiväkirjat eli vlogit tarjoavat valtavirran mediasta poikkeavan katselukokemuksen. Lisäksi tubettajilla on tapana olla aktiivisesti seuraajiensa saavutettavissa. Yhtä tiivistä yhteisöllisyyttä ei ole aikaisemmin juurikaan tv-esiintyjien ja katsojien kesken nähty, mutta sosiaalisen television myötä tämä näyttää muuttuvan.

Tutustu raporttiin

Lainaus

Mainevaluuttapalvelu välittää tietoa nettivaikuttajista kohdennettua mainontaa varten

Tuija Aalto — Fri, 04 Nov 2011 12:45:45 +0000

Mistä voit tietää, onko sinulla vaikutusvaltaa netissä? Ei kiinnosta vai? Mainostajaapa kiinnostaa.

Klout on yksi netin käyttäjien vaikutusvaltaa mittaavista palveluista. Kloutin mittaama nettivaikuttavuus, on yrityksen toimitusjohtajan mukaan yksinkertaisesti kykyä saada aikaan toimintaa.

Kloutin algoritmi laskee, millaisien verkostojen kanssa netin käyttäjä on vuorovaikutuksessa, ja miten vaikutusvaltaisien toimijoiden kanssa vuorovaikutusta on.

Sillä on väliä, kuka puhuttelee, re-twiittaa tai tykkää.

"Jos Barack Obama tykkää toiminnastasi, se on Kloutin mittauksessa arvokkaampaa kuin jos minä tykkään siitä", selittää yhtiön perustaja-toimitusjohtaja Joe Fernandez Wall Street Journalin haastattelussa.

Ks. myös The NextWeb: Klout CEO Joe Fernandez talks with us about the future of social influence scoring Närkästyttääkö sinua se, että jotkut netin käyttäjät asettavat itsensä kohdennetun mainonnan kohteeksi havittelemalla Kloutin "perkkejä", mainostajakumppaneiden nettivaikuttajille tarjoamia etuuksia?

Lainaus

Kuka auttaa datakansalaisen jaloilleen?

Tuija Aalto — Thu, 28 Apr 2011 20:40:37 +0000

Minua koskevan tiedon pitäisi olla minun omaisuuttani, tai ainakin minun käytettävissäni.

Oman datan omistamiseen herätään, kun tietoisuus meistä eri tahoilla kerättävästä digitaalisesta datasta kasvaa. Isossa-Britanniassa on tässä kuussa käynnistynyt mydata -hanke, joka tähtää kuluttajan vallan kasvattamiseen, kertovat Guardian ja New York Times: Consumers to have access to personal marketing data held by businesses ja Show Us the Data. (It’s Ours, After All.)

Ylellä pidettiin tänään "datakansalainen"-keskustelutilaisuus, jossa oman datan avaamisen ideasta kiinnostuneet toimijat vaihtoivat ajatuksia ja keräsivät kontakteja mahdollisia yhteisiä kokeiluja varten.

Idean ollessa alkuvaiheessaan tunnistettiin paljon tehtävää ainakin teknologian, sopimuskäytännön luomisen ja ideasta viestimisen alueilla.

On tuotettava visio ensimmäisen vaiheen datankeräys-infrasta ja tarvittavista prosesseista, kuvattava datakansalaisen ja datan luovuttamisen mahdollistava järjestelmä
On selvitettävä itseä koskevan datanavauspyynnön tai pyyntöjen kokoelman juridiikka ja tuotettava ehdotus datanluovutus-käyttöehto-sopimustekstiksi
On kokeiltava, miten datan saaminen itselle ja mahdollinen edelleen luovutus kolmennelle osapuolelle toimisi
Lisäksi olisi pyrittävä viestimään hallinnon ja liike-elämän suuntaan, mistä on kysymys. Tämä on haasteellista vielä, kun oman datan avaaminen on ideatasolla ilman esimerkkitoteutuksia.

Pohdittiin, olisiko mahdollista luoda dataluovutuksiin perustuva sarja tai kunniamaininta Apps4Finland 2012 -kisaan.

Linkit:

Työpajan suunnitteludokumentti
Hankkeen oma sivu datakansalainen.fi

Aiheesta aiemmin:

Lainaus

Voi meitä voideltuja toimittajia

laitinen_yle — Fri, 04 Feb 2011 16:21:22 +0000

Jos järjestettäisiin poliitikkojen ja toimittajien voitelukisa, niin kumpiko puoli voittaisi? En tarkoita näin talvella suksien voitelua vaan, miten sen nyt kauniisti sanoisi, vastaan otettua vieraanvaraisuutta, ilmaista sitä sun tätä.

Veikkaan kyllä veteraanikansanedustaja Ilkka Kanervan voittavan minut, vaikka hänellä onkin – toistaiseksi - vähän minua lyhyempi työura. Mutta ihan vähäiseksi minunkaan vastaanottamani vieraanvaraisuus ei ole jäänyt runsaan 40:n vuoden työuran (jo päättyneen) aikana.

Kuva: Valtioneuvosto

Mutta kun toimittajiin saa vapaasti yrittää vaikuttaa, toisin kuin virkamiehiin ja nykyisin myös poliitikoihin, niin ei hätäpäivää, käräjäoikeuden ovi ei odota. Toisaalta ovat ajat ja asenteetkin muuttuneet vuosikymmenien aikana.

Vanhan kokemuksen mukaan taloustoimittajat ovat ´vaikutettujen´ kärkijoukkoa, joita toiset toimittajat kateellisena katselevat. Juorutoimittajista en tiedä, mutta hehän näyttävät juoksevan juhlista juhliin uutisia hakiessaan. Raskaaksi sekin ajanmittaan käynee.

Pääasiassa politiikkaa vuosikymmeniä seurattuani, niin suurimman osan ilmaisista lounaista ´ruokajuomineen´ olen saanut poliitikoilta ja erilaisilta etujärjestöiltä. Harmi kun ei ole tullut pidettyä kirjaa kaikista tapahtumista ja varsinkaan ruokalistoista.

Loistavaa aikaa oli 1970 – luku ja vielä seuraavakin. Sitten politiikan toimittajien hyvänä pito alkoi vähitellen hiipua, mutta ei se kokonaan ole loppunut.

Eipä tullut 1970 – luvulla mieleenkään, että voisi olla jotenkin epäsopivaa istahtaa ilmaiseksi valtiovierailulla samaan tilauslentokoneeseen presidentin kanssa. Siinä pressi matkusti siivellä yhdessä ministerien ja virkamieskunnan kanssa veronmaksajien piikkiin. Ruokaa ja juomaakin tarjottiin.

Nykyisin kuulema pressi joutuu pääsääntöisesti maksamaan tällaisilla ja muillakin vastaavankaltaisilla korkean tason vierailumatkoillaa edes jotakin, vaikkapa halvan lentolipun hinnan.

Yhä useammin tiedotusvälineet, ainakin isot, haluavat maksaa itse toimittajiensa matkat. Köyhemmät tiedotusvälineet joko eivät lähde matkaan tai ehkä kiittävät kauniisti, jos joku maksaa ja lähtevät.

Kuinkahan muuten olisi voinut maksaa vaikkapa Neuvostoliiton valtion järjestämän maan sisäisen pressilennon, joka seurasi Urho Kekkosen valtiovierailukonetta?

Nimetään nyt joitakin tunnettuja poliitikkoja, jotka ovat minua ja monta muutakin politiikan toimittajaa ´korruptoineet´ ruoan, juoman, matkustuksen tai saunomisen muodossa.

Aloitetaan huipulta. Presidentit Urho Kekkonen, Mauno Koivisto ja Martti Ahtisaari valtiovierailuillaan. Tarja Haloseltakin olen jotakin syötävää tainnut saada, mutta kiusallisen terveellistä se on ainakin raavaasta miehestä muistaakseni ollut.

Pääministerit ja varsinkin vähemmän vaikutusvaltaiset ministerit ovat olleet varsin vieraanvaraisia. Kymmenet ovat ne kerrat kun olen istunut valtioneuvoston juhlahuoneistossa,
http://www.valtioneuvosto.fi/tietoa-valtioneuvostosta/tilat/smolna/fi.jsp

tai Königstedtin kartanossa
http://www.vn.fi/tietoa-valtioneuvostosta/tilat/Konigstedt/fi.jsp

tai pääministerin virka-asunnossa Kesärannassa
http://www.vnk.fi/ministerio/toimitilat/kesaranta/fi.jsp

tai jossakin muualla. Ensin on kuultu virkamiesten ja poliitikkojen kuivakkaita esitelmiä, jonka jälkeen on päästy pääasiaan, ruokaan, juomaan ja jopa saunaan. Siinä sivussa on keskustelukin vilkastunut.

Poliittiset puolueet ovat olleet myös aktiivisia sanomansa tarjoajia tarjoilun lomassa.
Unohtaa ei sovi myöskään työmarkkinajärjestöjä kuten SAK, työnantajapuolelta Elinkeinoelämän keskusliitto, EK, ja monia muita.

Jos nämä vuosikymmenien vaikutustilaisuudet laskettaisiin yhteen, niin siitä kertyisi mahtava etupaketti. Kumma ettei paino ole noussut enemmän. Kyllä poliitikoilla olisi minussakin ilkkumista, jos he heittäytyisivät nykyisen ilmapiirin mukaisiksi toimittajiksi.

Sitten se peruskysymys: mitenkäs tämä vuosikymmenien vieraanvaraisuus on minun journalismiini vaikuttanut?

Vaikea sanoa, jos itseäni arvioisin, niin olisin jäävi. Ainakin olen oppinut tuntemaan lukemattoman määrän vaikuttajia ja päässyt keskustelemaan heidän kanssaan. Kyllä siitä on ollut journalistin työssä ihan oikeasti hyötyä.

Mikä siitäkin tulisi, jos istuisi vain päätteensä ääressä googlettamassa, tiedotteita ja puheita lukemassa. Välillä sitten soittaisi jonkun ärhäkän puhelun tuntemattomalle päättäjälle, joka ei minuakaan tuntisi. Eipä olisi kovin hyvä keskustelunavaus.

Mutta aika entinen ei enää koskaan palaa. Aika aikaansa kutakin ja kukin parhaan kykynsä mukaan journalistinakin.

P.S.

Tulin juuri yhden lapsenlapsen (pojan) kanssa Helsingin messukeskuksesta moottoripyöränäyttelystä

http://web.finnexpo.fi/Sites1/MP/Sivut/default.aspx

Lähtiessäni kysäisin, että minkäs takia minutkin päästettiin ilmaiseksi sisään pressikortilla, vaikka minulla ei ole aikomustakaan tehdä täältä juttua. Nykyiset YLE Radio Suomen Metsäradion juttuni ovat aika kaukana moottoripyöristä. Mielestäni minut olisi pitänyt ohjata lippukassalle.

Keskustelu messukeskuksen työntekijän kanssa muodostui molemmin puolin mielenkiintoiseksi. Olivat ilahtuneita, kun joskus toimittajakin on sitä mieltä, että perusteettomia etuja ei pitäisi antaa.

Mutta jos joku pyytämättä antaa, niin saahan sen ottaa vastaan, mutta ei saa itse kärttää. Tätä mieltä Journalistiliittokin on.

http://www.journalistiliitto.fi/jasenpalvelut/muut_jasenedut/

Onhan se aika kohtuutonta, että minäkin vielä joskus kepin kanssa kävelevänä, horisevana ukkona saisin pressikortillani samat ´voiteluedut´ kuin aktiivisen työelämän oravanpyörässä sinnittelevät.

Nyt taidan saada paljon vihamiehiä. Kuka nyt ´saavutetuista´ eduista vapaaehtoisesti luopuisi.

Lainaus

Vaikuttavasti verkossa - myös järjestön ja yhdistyksen nimissä?

Tuija Aalto — Tue, 25 Aug 2009 16:33:27 +0000

Sosiaalisen median rooli vaikuttamisessa on kasvussa. Vaikka verkon avoimia ympäristöjä hyödyntämällä ei tarvitsekaan maksaa mediatilasta, kustannuksia syntyy työajan käytöstä.

Olin tänään Kehittyvä kolmas sektori -seminaarissa puhumassa siitä, miten virtuaalinen kolmas sektori voi kehittää toimintaansa tulevaisuudessa. Kerroin, että YLEssäkin on päätetty olla entistä vahvemmin läsnä verkossa niin entistä avoimempien palvelujen ja helpommin mukaan otettavien sisältöjen kuin yhä useampien nettiin jalkautuvien YLEn työntekijöiden voimin.

Järjestöjen ja yhdistysten tärkein investointi tulevaisuutta varten on kehittää jäsenistönsä ja aktiiviensa medialukutaitoa, ja vieläpä medialuku- ja kirjoitustaitoa.

Kannustin järjestöväkeä aloittamaan heti pitämällä työpajan, jossa avainhenkilöiden kesken sovitaan työnjaosta nettifoorumeille jalkautumisessa: kuka on aktiivisin missäkin ympäristössä ja mihin tyyliin järjestöä tuodaan esiin. Suosittelin, että kaikki perustavat viimeistään nyt itselleen järjestötoiminnassa käytettävän verkkoidentiteetin, panemalla käyttäjätunnukset järjestön omiin palveluihin ajan tasalle sekä tekemällä itselleen käyttäjätilit relevantteihin ulkoisiin palveluihin, joita voivat olla esim. Wikipedia, Google, YouTube, Facebook, Twitter, Qaiku, Qik, Delicious, Blogger ja WordPress.

Mikäli mahdollista, aktiiveille pitäisi tarjota mobiilin käytön mahdollistavat työkalut käyttöön: läppärit tai miniläppärit tai mediapuhelimet, joissa kiinteä kuukausimaksullinen datayhteys.

Qaikussa koottiin porukalla muistilistaa sosiaalisen median vaikuttajalle

Älä fuskaa. Jos aiot saada viestisi läpi jossain yhteisössä, tule oikeasti sen jäseneksi. Hit and run – iskuista jää paha maku.
Älä spämmää. Sosiaalinen media on paljon muutakin kuin kampanjointia tai suusta suuhun –markkinointia.
Älä vain puhu, kuuntele. Varaa aikaa erilaisiin yhteisöihin tutustumiselle.
Keskustele. Jotta voisit vaikuttaa, sinun pitää myös itse olla valmis vaikuttumaan.
Ole aito. Tunne oman osaamisesi rajat ja ilmaise ne avoimesti. Puhu omalla suullasi vain asioista, jotka itse tunnet ja linkitä lisätietoon.
Tee verkossa juttuja myös ilman tarkoitusperiä.

Mitä itse lisäisit listalle? Tule mukaan keskusteluketjuun Qaikussa tai kommentoi tähän blogiin.

Aalto Sosiaalinen Media Ja Kolmas Sektori

View more presentations from Tuija Aalto.

Lainaus