Blogit - radio

Tervetuloa uusi vuosi ja uudet tuulet!

Saila Mattila — Mon, 01 Dec 2014 15:21:09 +0000

Saila Mattila on Yle Radio Suomen ohjelmapäällikkö.

Yle Radio Suomi on suuri kanava, monella tavalla.

Meitä kuuntelee viikossa noin 1,9 miljoonaa eri-ikäistä suomalaista.

Kanavaa tekee eri puolilla Suomea aluetoimituksissa ja Pasilan toimituksissa iso määrä toimittajia.

Elämän kirjo iloineen ja suruineen välittyy kanavalla, radiotaajuuksilla kuuluvat uutistapahtumat kautta maan, samoin vuodenajat ja juhlapyhät.

Osalla ohjelmista on pitkät, jopa vuosikymmenien mittaiset perinteet.

Tällaista kanavaa on haastavaa kehittää ja uudistaa. Jokaisella kuuntelijalla – samoin tekijällä – on oma vankka näkemyksensä ja mielipiteensä kanavasta. Kanava kantaa myös jokaisen kuuntelijan muistoja.

Tuhansia mukana tutkimuksissa

Suomalaisten mielipiteitä on kuluneen vuoden aikana kerätty ja tutkittu. Tuhannet ihmiset ovat osallistuneet Yle Radio Suomen kehitykseen vastaamalla tutkijoiden kysymyksiin ja kuuntelemalla ohjelma- ja musiikkinäytteitä.

Keskeiset tulokset ovat tässä: Yle Radio Suomessa on monta hienoa ominaisuutta, mm. ajankohtaisuus ja alueellisuus – tätä kanavaa kuuntelemalla tietää, mitä tapahtuu lähellä ja kaukana. Kanavalla on myös tapa puhua ihmistä arvostaen. Kanavaa arvostetaan kautta maan: alueellisia eroja siinä, millaista radiota ihmiset tahtovat kuunnella, ei juuri ollut.

Mielikuvaan kanavasta liittyy kuitenkin myös vanhahtavuus, virallisuus ja sekavuus. Aikuisten ihmisten harrastukset ja elämäntapa eivät nyt kuulu tarpeeksi.

Musiikkimakuja näin isoon kuuntelijamäärään mahtuu tuhansia, ja jokaisella ikäryhmällä on oma nostalgiansa. Monen kuuntelijan mielestä musiikki soi liian vähän. Musiikkipäällikkö Jorma Hietamäki on tässä monien toiveiden ja odotusten risteyksessä.

Loppiaisen jälkeen: värikkäämpi ja uudistettu kanava

Olemme lukeneen ja analysoineet tutkimustulokset huolella. Apuna on ollut myös muutama talon ulkopuolinen asiantuntija. Niinpä vuoden vaihteen jälkeen, 7.1.2015 alkaen kuuluu eetteristä uusi ja värikkäämpi Yle Radio Suomi.

Moni tuttu ohjelma kuitenkin jatkaa, osa niistä uudella paikalla. Uusia ohjelmia alkaa. Aluelähetyksille tulee lisää lähetysaikaa arki-iltapäiviin. Näin ihmiset myös päivän töiden jälkeen pystyvät kuuntelemaan oman alueensa asioista. Alueiden tapahtumista kuullaan myös uudessa valtakunnallisessa Suomi-kierros -lähetyksessä lauantaisin klo 9–12 heti Suomen kuunnelluimman ohjelman eli Onnen sävelen jälkeen.

Kaikki arki-illat klo 18–21 ovat jatkossa suoria. Se vähentää uusintojen määrää ja mahdollistaa hetkessä elämistä ja reagoimista ajankohtaisiin tapahtumiin. Tuomme kuuluviin toivottuja harrastuksia ja elämäntapaa.
•   Maanantai-ilta: Parasta aikaa on ”musiikkiohjelmien Strömsö”, Susanna Vainiolan ja Tuuli Saksalan uusi kolmetuntinen musiikkiohjelma.
•   Tiistai-ilta: Kaikki kotona -iltaa toimittavat Sanna Pirkkalainen ja Paula Jokimies keskittyvät kotiin ja ihmisluontoon.
•   Keskiviikkoilta: Taivallamme edelleen luonnossa, ja luontoahan on myös metsä, niinpä Metsäradio siirtyy maanantaista tänne.
•   Torstai-ilta: Ollaan Ihan pihalla Maija Salmisen ja Marko Miettisen johdolla, tutustutaan erilaisiin harrastuksiin ja mm. tekniikkaan.
•   Perjantai-ilta: Iltojen kuunnelluin ohjelma Puhelinlangat laulaa avaa edelleenkin viikonlopun.

Muutama muutos viikonvaihteessa

Viikonlopun Levylautakunta ja Lakatut varpaankynnet siirtyvät myöhemmäksi rytmittämään lauantai-iltapäivää. Lauantain myöhäisillassa alkaa Josper Knutaksen uusi ohjelma Kuuntelijan lista, ohjelma johon jokaisen ihmisen sisäinen musiikkitoimittaja voi laatia levylistan.

Koe-eläinpuistolla on oma, pieni ja vakaa fanijoukkonsa, mutta todella monet kanavan kuuntelijoista ovat vuosien varrella toivoneet ohjelman lopettamista ja nyt toive toteutuu.

Kotimainen musiikki valtaa sunnuntaiaamut. Suosittu toimittaja Tarja Närhi alkaa tehdä kaksituntista Tarja Närhin Iskelmäradiota ja sen jälkeen ääniaallot valtaa Suomen tunnetuin musiikkitoimittaja Jake Nyman.

Yksi tunnetuimmista radio-ohjelmista, 35-vuotias Kansanradio tosikoineen ja veitikoineen jatkaa entisellä paikallaan. Jatkossa radion ajankohtaistoimitus etsii myös Ajantasassa vastauksia kansalta tulleisiin kysymyksiin. Ja Yöradion seurassa et ole koskaan yksin; joka yö klo 23 lähtien kanssasi valvoo Radio Suomen toimittaja.

Toivon, että löydät myös vuonna 2015 itsellesi mieluisaa kuunneltavaa Yle Radio Suomesta!

Tutustu uuteen ohjelmakaavioon osoitteessa yle.fi/radiosuomi

Lainaus

Äänitehosteet kuuluvat maailmalle

Merja Pesola — Wed, 29 Oct 2014 07:47:14 +0000

Ylen arkiston aarteisiin kuuluu myös äänitehostekokoelma. Kokoelmaa avataan nyt uudella tavalla, kun tarjoamme ääniä kaikkien käyttöön Freesound-palvelussa.

Äänitehosteita on kerätty Ylessä jo 1930-luvulta alkaen. Varhaisimmat äänet tallennettiin kaivertamalla ääni ns. pikalevylle. Studion ulkopuolella käytettiin mobiileja ratkaisuja: pikalevyjen kaiverruslaite laitettiin ääniauton kyytiin.

Kuvassa äänitetään tukkien uittoa 1930-luvulla. Muita Ylen vanhoja kuvia äänitehosteiden tuottamisesta voit katsoa arkiston Flickr-tililtä.

Magnetofoninauhojen yleistyttyä 1950-luvulla äänien käsittely helpottui, ja systemaattinen äänitystyö pääsi alkamaan. Vuonna 1957 perustettiin Ylen Tehosto tuottamaan tehosteita varsinkin kuunnelmiin. Äänten kautta luotiin tunnelmaa ja saatiin kuulija nauramaan, jännittämään tai pelkäämään. Halloweenin kunniaksi Elävään arkistoon on koottu kauhu-teeman ääniä.

Tehosto kasvoi ja toimi vilkkaasti 2000-luvun vaihteeseen asti. Sittemmin tahti on hiljentynyt ja resurssit pienentyneet säästötoimien myötä. Kertynyt kokoelma on kuitenkin saatu lähes kokonaisuudessaan digitoitua. Yli 40 000 äänitehostetta on ohjelmatuotannon käytettävissä. Uutta materiaalia kertyy edelleen jonkin verran, vaikkei varsinaista resurssia hankintaan olekaan.

Äänitehosteet olivat ensimmäisiä sisältöjä, joita Yle ryhtyi jakamaan yleisön vapaaseen käyttöön. Äänitehosteita tarjottiin taannoin ladattavassa muodossa Elävässä arkistossa Tehosto-sivustolla, jota ei enää ylläpidetä. Nyt kokeilemme uutta tapaa jakaa ääniä kaikkien käyttöön. Olemme ladanneet joukon tehosteita ääniharrastelijoiden ylläpitämälle, kansainväliselle Freesound-sivustolle.

Äänet ovat Freesoundissa pakkaamattomina wav-tiedostoina, joita voi ladata omalle koneelle. Niissä on avoin lisenssimerkintä Creative Commons - Nimeä, mikä tarkoittaa, että ääniä saa käyttää vapaasti, myös kaupalliseen tarkoitukseen, kunhan käytön yhteydessä ilmenee Ylen nimi.

Äänet ovat ryhmitelty aiheen mukaan. Koska sivusto on kansainvälinen, äänien nimissä ja tageissa käytetään myös englantia. Freesoundissa on paljon muutakin äänimateriaalia, jota voi hakea vaikkapa hakusanojen perusteella ja käyttää kunkin äänen kohdalla ilmenevän Creative Commons -lisenssin mukaan.

Jatkamme äänten lataamista Freesoundiin toistaiseksi käsityönä. Tulevaisuudessa toivomme, että voimme kehittää tavan tuoda suurempia määriä ääniä myös Ylen verkkosivuille. Valtaosa Ylen äänitehosteista on yhtiön omaa tuotantoa ja siten jaettavissa tulevaisuudessa kaikkien käyttöön.

Sillä välin voitte käydä Freesoundissa tutustumassa esimerkiksi vuonna 1938 Ivalossa äänitetyn hevosvetoisen niittokoneen ääneen. Alunperin tämä tallennettiin suoraan kaivertamalla ääni sellakka- eli pikalevylle.

Ääniä voi myös kuunnella Yle Radio Suomen pari kertaa vuodessa lähetettävässä Äänien ilta -ohjelmassa, jossa soitetaan kokoelman tehosteita ja keskustellaan äänistä ja äänimaisemista kuulijoiden ja studiovieraiden kanssa. Ohjelmat ovat kuultavissa myös Elävässä arkistossa.

Kirjoittaja Merja Pesola on työskennellyt Ylessä pitkään äänitehosteiden parissa ja toimii Yle Arkiston äänitehosteasiantuntijana.

Lainaus

Ensimmäiset päivät Yle Puheella

Katarina Lilius, Ylen siisti kesäduunari (Yle Puhe) — Thu, 05 Jun 2014 18:14:40 +0000

Hieman tunnelmia ensimmäisistä päivistä Ylellä.

Itse olen toiminut Yle Puheen verkossa, mutta olen myös päässyt tutustumaan radiopuoleen ja osaston ihmisiin. Viikko on lähtenyt hyvin käyntiin ja olemme molemmat (minä ja Santeri Mekhilyaynen, toinen siistiläinen Puheella) viihtyneet hyvin.

Edessä häämöttää jo viikonloppu, jolloin latailemme akkuja seuraavalle viikolle Ylellä.

Lainaus

Miten radio ja liikennetieto kohtaavat älypuhelimissa?

Tuija Aalto — Fri, 04 Oct 2013 15:53:00 +0000

Liikenneviraston tarjoama liikennetieto on olennainen osa Ylen Radio Suomen palvelua radiossa. Pääkaupunkiseudulla kuuluva Ylen aikainen, kuten muutkin maakuntaradiot, välittää kuuluvuusalueellaan myös kuuntelijoiden liikennehavaintoja tien päältä. Syntyisikö liikennetiedon avoimista lähteistä uusi sisältölähde radion lähetysikkunaan tai appsiin radiota älypuhelimella kuunteleville käyttäjille? Sovellukseen tuotavana lisäelementtinä liikenteen palvelutieto voisi palvella minkä tahansa kanavan kuulijaa.

Ylellä on ollut reilun vuoden ajan sovelluskaupoissa (Apple Store, Google Play-kauppa sekä Windows Phone kauppa) ladattavissa maksuton sovellus, jolla voi kuunnella Ylen kaikkien seitsemän radiokanavan suoraa lähetystä.

YleX:llä, Yle Puheella ja Radio Suomella on sovelluksessa käytössään reaaliaikainen keskustelukanava, shoutbox. Suoran lähetyksen ja shoutboxin lisäksi sovelluksessa näytetään ohjelma- ja musiikkitietoja. Millaisilla lisäelementeillä sovelluskäyttöä voidaan edelleen rikastaa? Entä saisiko päätelaitteen ominaisuuksien hyödyntämisestä lisäarvoa, esim. vain sijaintipaikan perusteella relevanttia liikennetietoa?

Yle tarjosi tänään tilat liikenneaiheiselle Dev4Transport -kehittäjätyöpajalle. Työpaja liittyy avoimen datan hyödyntämistä edistävän Apps4Finland - kilpailuun. Haluamme luoda yhteyksiä liikenneaiheisten palvelujen kehittäjiin ja kuulla kehittäjäyhteisön odotuksista ja toiveista tulevalle radion API:lle osana Yle Areenan API:n kehitystyötä. Tulossa on ainakin ohjelmatiedon API – mitä muuta toivotaan?

Miten radio tulevaisuudessa palvelee erilaisia liikkuvia käyttäjiä parhaiten?

Kuinka tiedottaa osuvammin poikkeustilanteista, #HSL #apps4finland haaste käsittelyssä #dev4transport hackathonissa pic.twitter.com/b3UcMKbfIW
— Pekka Koponen (@vikla) October 4, 2013

2-päiväinen #dev4transport käynnistymässä #yle isolla pajalla #apps4finland kisan esittäytymisellä pic.twitter.com/6RaIVuSWzG
— Marja Mattila (@marja_mattila) October 4, 2013

Lainaus

Yle Puhe etsii pelotonta edelläkävijää

Marja Keskitalo, Julkaisupäällikkö — Thu, 22 Aug 2013 09:21:25 +0000

Yle Puhe on suomalaisen radiomaailman kummajainen, ainoa lajissaan. Radiotoimiala, Ylen radiot ja kaupalliset radiokanavat, on täynnä luovia ihmisiä, jotka tietävät paljon musiikki- tai yleiskanavien johtamisesta. Yle Puheen johtaminen on erilaista.

Kanavan ohjelmapäällikkö paitsi johtaa kanavansa henkilökuntaa ja taloutta, hän myös luo uutta suomalaista sisältöbusinesta. Yle Puhe on kahden vuoden aikana luonut radioon indiemarkkinat. Ostamme journalistisia sisältöjä Ylen ulkopuolelta. Yhteistyö on lähtenyt erittäin lupaavasti käyntiin ja toivon, että saamme jatkossakin mahdollisuuden työskennellä yksityisten tuotantoyhtiöiden kanssa. Innostusta on ilmassa molemmin puolin.

Yle Puheen päällikön pitää ymmärtää myös urheilun päälle. Puheen illoissa kierrämme milloin jääkiekkokierrosta, milloin suurissa kansainvälisissä urheilutapahtumissa. Haluamme kehittää urheilusisällöistämme parasta radioviihdettä: suuria tunteita yhdistettynä ammattitaitoiseen läsnäoloon. Yle Urheilun väen kanssa yhteistyössä se on helppoa!

Yle Puhe on kasvava verkkobrändi. Haluamme palvella niitäkin suomalaisia, joille perinteinen radion kuuntelu ei ole luontevaa. Puheen verkkopalvelun kautta jutut ovat kuunneltavissa erillisinä ja kommentoitavina myös ennen ja jälkeen lähetyksen. Puheen vetäjän pitää hallita paitsi radion myös verkon sielunelämää.

Etsin johtotiimiini Yle Puheen ohjelmapäälliköksi pelotonta edelläkävijää. Hän tuntee kolmi-nelikymppisten elämäntilanteen ja iskusanat. Puheen päällikkö on tyyppi, joka kestää myös vastatuulessa ja räntäsateessa - sellainenhan edelläkävijän osa on!

Hae paikkaa!

Lainaus

Televisio ei kuole, se muuttaa muotoaan – Ylen toimintaympäristö muuttuu nopeasti

Tuija Aalto, Jari Lahti, Janne Holopainen — Fri, 07 Jun 2013 05:49:11 +0000

Tuija Aalto on strategiapäällikkö Ylen strategiaosastolla, Jari Lahti on strategiapäällikkö Julkaisut-yksikössä ja Janne Holopainen mediasääntelyn päällikkö Lakiosastolla. Juttusarja käsittelee keskeisimpiä Ylen toimintaympäristöön liittyviä ilmiöitä. Kuvitus: Christer Nuutinen.

Alle 45-vuotiaiden tv:n ja radion käyttö ovat olleet viime vuosina hienoisessa laskussa. Yli 45 -vuotiaiden radion kuuntelu näyttää vakiintuneen neljään tuntiin päivässä kun taas alle 45-vuotiaat kuuntelevat radiota yhä vähemmän.

Yli 45-vuotiaiden tv-katseluaika kasvanee edelleen. Alle 45-vuotiaiden tv-katselu väheni viidessä vuodessa viidellä minuutilla päivässä. Jatkuuko lasku, vai kääntyykö tv:n katselu kasvuun, kun ns. ajansiirtokatselun mahdollisuudet lisääntyvät ja sisältötarjonta kasvaa?

25 44-vuotiaiden tv-katseluajasta 11 % on ajassa siirrettyä. Koko väestön tasolla television katseluajasta on

91 % katselua silloin kun ohjelma tulee televisiosta
7 % silloin kun itselle sopii (ajansiirto)
2 % nettitelevisiopalvelujen käyttöä

Internetin päivittäistä käyttöaikaa koko väestön tasolla on vaikea mitata. Yksittäisten palvelujen tarjoajat toki tietävät kävijöidensä liikkeet tarkkaan. Ajankäytön vertailu internetin ja perinteisen mediakäytön välillä on aivan erityisen vaikeaa. Internet-ajankäyttö kun kattaa kaikki netin käyttötavat tiedonhausta yhteydenpitoon jne.

Internetin aktiivisimpia käyttäjiä ovat lapsiperheet, joista 90 % käyttää nettiä päivittäin. Nuorilla lapsiperheillä on muita enemmän sekä älypuhelimia (84 %) että tablet-tietokoneita (34 %).

Älypuhelinten käyttäjillä uutiset, sosiaalinen media ja sähköpostit ovat mukana yhä useammassa päivän hetkessä. Puhelimen käyttö ajanvietteeseen ja eri medioiden kuluttamiseen on selvästi ensisisjaista alle 25-vuotiaiden ja opiskelijoiden parissa. Television katselu tabletilta kasvoi vuodessa 4 %:sta 8 %:iin. Internet-tv-katselu yleistyi 12 %:iin. Netflixiä käytti viimeisen puolen vuoden aikana 8 % ja kotimaisten tv-yhtiöiden sivustoilta ohjelmia katsoi viikoittain 28 % suomalaisista.

Lähteet: KRT Online, Finnpanel/Yle Julkaisut. Tv-mittaritutkimus, Finnpanel/Yle Julkaisut, Tv-mittari, Finnpanel, comScore - Yle Julkaisut,Taloustutkimus Oy; Web & Mobile Tracking 2012, Tilastokeskuksen Kuluttajabarometrin laitetiedustelu helmikuu 2012, Tv-taloudet Suomessa 1/2013, Finnpanel

Lineaarisen television merkitys ja tv:n käyttökontekstit murroksessa

Televisiostatulee yhä useammin taustamedia, ja se joutuu vangitsemaan katsojan huomion yhä uudelleen. Lähempänä olevat läppärit, kännykät ja tabletit imevät katsojan huomiota isolta ruudulta.

”Televisio on usein päällä, vaikken varsinaisesti mitään ohjelmaa katsoisikaan”, sanoo puolet 15 44-vuotiaista naisista.

Kiinnostavuutta lisätään vahvistamalla katsojakokemusta verkossa. Tv-teollisuus satsaa nyt second screen -konsepteihin. Toisella ruudulla pyritään vahvistamaan katsomiskokemusta yhteisöllisyyden ja vuorovaikutteisuuden avulla.

Yleisöjä rakennetaan sosiaalisessa mediassa. Ohjelmat ja merkkituotteet, joilla on kiinnostavaa ja jaettavaa sisältöä verkossa, pärjäävät paremmin myös televisiossa.

Nousussa: sosiaalinen televisio

29 % kaikista vastaajista kertoo käyttävänsä nettiä yhtä aikaa tv:n kanssa. Nettisosiaalisuus television äärellä on alle 44-vuotiaiden juttu. Puolet alle 44-vuotiaista pitää nettiä auki kotonaan jatkuvasti.

12 % katsojista haluaa kommentoida tai keskustella tv-ohjelmista netissä. Näin tekee
• 17 % miehistä
• 10 % naisista

37 % 15 29-vuotiaista naisista kertoo jakavansa mediasisältöjä sosiaalisessa mediassa.

Lähde: Monimediatutkimus 2012, Yle Julkaisut.

Kysymyksiä blogin lukijoille

Onko tv-ammattilaisten suunnittelema ohjelmakartta sinulle hyödyllinen?
Löydätkö kiinnostavat sisällöt mieluummin nettihaulla tai suosittelun avulla?
Miten sinä etsit ja löydät tv-sisältöä?

Lue sarjan ensimmäinen blogi: Mediatalous murroksessa – Ylen toimintaympäristö muuttuu nopeasti

Löydät esityksen Ylen toimintaympäristö keväällä 2013 myös seuraavista palveluista:

Tuija Aallon blogi
http://blogit.yle.fi/aalto/media-ala-muuttuu-mita-ylen-toimintaymparisto...

Facebook:
https://www.facebook.com/media/set/?set=a.10152856608010603.1073741826.5...

Flickr
http://www.flickr.com/photos/tuija/sets/72157633755330699/with/8863662757/
Google Plus:
https://plus.google.com/111656240650692979516/posts/8NGHsWmiXBK#11165624...

Lainaus

Toimintaympäristössä tapahtuu: Monimediaiset konseptit yleistyvät

Tuija Aalto — Fri, 09 Nov 2012 13:46:24 +0000

Merkkituote kohtaa kuluttajan yhä useammin monella kanavalla. Esimerkiksi Sanomien sisällä lifestyle-sisältöyhteistyö näyttäytyy uutena Ilta-Sanomien LIV-sivustona. Se on Nelonen Median ensimmäinen monikanavainen lifestyle-brändi, jonka elementit ovat tv, radio, netti ja iltapäivälehti.

Elämäntyylistä on kyse myös Bonnierin Costume-konseptissa. Se on muotia ja shoppailua harrastaville nuorille naisille suunnattu aikakauslehti, verkkopalvelu, mobiilisovellus ja tapahtuma.

SUBilla käynnistyi talk show Enbuske & Linnanahde Crew, joka aloitti aiemmin syksyllä jo Radion Novan aamuissa.

Uutiset ovat olleet monimediaisia pisimpään.

Jonkinlainen monikanavaisuuden uusi huipputaso lienee saavutettu Ylen hyvä -säätiön Nenäpäivä -kampanjassa, jonka Nenäradio levisi peräti kahdeksalle radiokanavalle.

Mitä kiinnostavia tuoreita monikanavaisia kotimaisia mediakonsepteja nostaisitte esiin? Onko trendille vastatrendi, eli onko merkittäviä uusia lanseerauksia jotka harkitusti kohtaavat yleisön vain yhdessä välineessä?

Lainaus

Radio pätkii puhelimessa – sekä netillä että ilman

Panu Vatanen — Fri, 29 Jun 2012 11:32:13 +0000

Olen omistanut älypuhelimen kohta vajaan vuoden ajan. Ennen kyseistä hankintaa pärjäsin hyvin perinteisellä karvalakkimallin nokialaisella, jonka suurin lisäominaisuus oli värinäyttö ja FM-radio.

Puhelimen käyttö on uuden luurin myötä kasvanut huimasti kaikin puolin, paitsi yhdessä suhteessa. Radiota en kuuntele enää kännykällä juuri lainkaan, vaikka FM-viritin kapulastani löytyykin. Musiikkia tulee lähinnä kuunneltua Spotifyllä tai Mp3-muodossa. Satunnaiset radio-ohjelmat lataan ja kuuntelen podcasteina, näin voin kuunnella ohjelmat juuri silloin kuin se minulle parhaiten sopii.

Saman ajattelutavan tuntuu jakavan myös Apple, sillä uusimmasta iPhonesta ei FM-viritintä löydy. Yhtiö haluaa iPhone-käyttäjien ostavan musiikkinsa iTunesista, ei kuuntelevan sitä radiosta, ilmaiseksi. Applella tunnutaankin ajattelevan, että FM-radio on kuollut media. Miksi kuunnella radiota ääniaalloilta, kun sen(kin) voi tehdä netin avustuksella?

Ei omppukansan tarvitse siis ilman radiota kärvistellä, siihen tarvitaan vain nettiyhteys ja sopiva sovellus, joita pelkässä App Storessa riittää yllin kyllin. Monella suomalaisellakin radioasemalla on omat sovelluksensa (mm. Radio Nova, Radio SuomiPop, NRJ, The Voice, Radio Helsinki).

Myös Yle on ottanut applelaiset ja muut älypuhelin-ihmiset huomioon (myös Nokian nimeen vannovat). Hiljattain julkaistiin Ylen radiokanavien mobiilisovellus, jonka avulla voi väijyä jokaista Ylen omaa kanavaa. Tietyille kanaville on räätälöity myös omat sovelluksensa, joissa on erikoisominaisuuksia. Esimerkiksi YleX:n ja Yle Puheen radiosovelluksessa voi kirjoittaa shoutboxiin viestejä ja lähettää terveisensä studioon Facebookin ja Twitterin välityksellä. Interaktiivisuus korostuu myös kaupallisten radiokanavien älypuhelinsovelluksissa. Vuorovaikutus ja viestien lähettäminen on yleisin lisäarvo, joita sovellukset tuovat pöytään – kappaletietojen lisäksi.

Kuuluvuuden suhteen en ole huomannut suurta eroa FM- ja nettiradioissa. FM-aalloilla kuunnellessa lähetys on minulla pätkinyt ärsyttävän usein. Ongelma toistui samanlaisena nettiyhteydellä kuunnellessa. Erityisen ongelmallisia kuuluvuuden suhteen ovat erityisesti junat ja muut julkiset kulkuvälineet. Pätkimisongelmat tuntuvat erikoisilta, sillä minulla on luurissani varsin nopea nettiyhteys, eikä Samsungin FM-radionkaan pitäisi olla surkea.

Pitänee siis edelleen luottaa radion kuuntelussa ghettoblastereiden voimaan.

Lainaus

Radiodraama ei voi jäädä tuleen makaamaan

Satu Kurvinen — Thu, 16 Feb 2012 17:22:30 +0000

Kirjoittaja on YLE Draaman radioteatterista vastaava genretuottaja.

”Kuunnelma? Mitä se on?” (kysyy eräs Ylen uusi työntekijä, tavoiteltua kohderyhmää, nainen).

Tästä lähdetään. Haaste on kuultu.

Ylessä tehdään radiodraamaa monessa muodossa. Suomessa olemme ainoa media, joka tekee audiota näin monessa muodossa. Ylen Radiodraamapoppoo on: tuotantojärjestäjä, assari, dramaturgi, 4, 5 kpl tuottajaa, äänitystuottaja ja genretuottaja. YLE Tuotannon puolella meillä on viisi äänisuunnittelijaa. Miltei kaikki ovat sovittaessa monitoimisia, eli ohjaavat, näyttelevät, dramatisoivat jne. Käsikirjoitukset ostetaan ulkoa. Ohjaajia palkataan. Feature- ja ääniversumi on suurelta osin indietä.

Vuosi sitten moni tekijä lähti talosta ja uusia tuli tilalle. Nyt on sen paikka, että voimme yrittää vastata kysymyksiin.

Ensin täytyy ymmärtää se, mitä me nyt teemme.

Radiofeature (=Radioateljee) on ihan eri kuin YLE Faktan radiodokkarit: toinen on dokkaria, ja toinen featurea. Meillä tehdään myös Ääniversumia, joka on kokeilevaa äänitaidetta (sitä se featurekin on, mutta toisella tapaa).

Kyllä tässä vielä tulkkia tarvitaan paikalle, että saadaan termit kohdalleen.

Ei se mitään, pääasia on se, että meillä on moniääninen tarjonta. Taidetta pienille yleisöille sekä kuunnelmaa isoille YLE Radio 1:ssä, ja laajoja yleisöjä tavoittelevia teoksia YLE Radio Suomen kautta.

Radiodraamaa tehdään perinteisenä kuunnelmana (kyllä, kuunnelma on radioteatterin äänisuunniteltu muoto, jossa näytellään, terkkuja vaan!), sarjaa (radiomusikaalia, komediaviikkosarjaa ja pikkujuttuja), luentaa (vanhaa klassikkona, uutta nykyproosana ja kesäluentaa sekä lastenluentaa ja Harpoakin Yle Puheessa) ja radioviihdettä (alkkareita ja anonyymejä kotikiusattuja).

Mitä radiodraama sitten on, ja kenelle sitä tehdään, ja niin... tarvitaanko sitä?

Minulle se oli lapsena sunnuntaikuunnelma mökillä, aika ennen aittatelevisiota. Se kuunneltiin yhdessä ja erikseen, ja siitä keskusteltiin.

Se oli varmasti mulle se juttu, joka toi aikoinaan radiotoimialalle, olisin varmasti erilainen nainen ilman tällaista rakkaussuhdetta.

Ääni. Mielikuva. Tunne.

Nyt mietin, että mitä meidän tulisi tarjota heille, jotka eivät kykene tai ole tottuneet radiodraamaan: ei voi olettaa lähetysvirtaan tottuneen alle 45 vuotiaan kuuntelevan 54 minuuttia teatteria tai featurea pelkästään radion ääreen linnoittautumalla. On heitäkin, mutta uskon heitä olevan paljon enemmän.
Kun vaan etsimme heille, pikkuhiljaa, keinon tarjota uusia tekeleitämme sopivasti.

Netti! Aina auki! Kaikki siellä koko ajan. Siellä on profiilit, kanavat ja risc’it.

Kun on paras sisältö, ja parhaat tekijät, ja paras jakelu, se toimii. Audiolla voi olla kuvaa! Tarjotaan heille omaa audiota, visuaalisella ulkoasulla. Miettikää, se voisi myös tarkoittaa kansainvälisiä radio-ohjelmia tekstitettynä! Toimisiko? Hifistelijät varmasti tahtovat omilta koneiltaan äänitaidetta! Annetaan sitä!

Ei se draama ole minnekään kadonnut, sen tulee vain kyseenalaistaa muotoaan.
Ääntä enemmän, tekstiä vähemmän?

Kuunnelma? Mitä se on? Mitä ihmettä vastaan?

Lainaus

YLE Puheen kanavauudistus räjäytti palautepotin

Heidi Laaksonen — Fri, 10 Feb 2012 07:49:50 +0000

Kirjoittaja työskentelee tuottajana ja juontajana YLE Puheessa.

Tulin töihin Suomen ainoaan puheradioon kolme ja puoli vuotta sitten. Silloin kanavan nimi oli Radio Peili. Kuulijoita oli melko vähän. Palaute oli niin harvinaista, että kokoonnuimme lähes koko toimituksen voimin niitä äimistelemään.

”Vau! Palaute!”
”Mitä siinä sanotaan?”
”Pitääkö tähän reagoida?”

Kuulijat valittivat yleensä uusintojen runsaasta määrästä, joskus juttujen virheistä.

Nyt on toisin. Vuodenvaihteen kanavauudistus räjäytti potin. Nyt valitetaan kaikesta, pääosin urheilusta ja aamujuontajastamme. Koskaan ennen palautetta ei ole tulvinut tähän malliin. Koskaan ennen YLE Puheesta ei ole puhuttu näin paljon muussa mediassa ja sosiaalisessa mediassa.

Tämä kaikki on yllättänyt, sillä aiemmin en lainkaan tiennyt, että ennen kanavauudistusta olimme suunnilleen universumin tai ainakin Suomen mahtavin, sivistävin ja syvällisin kanava.

Näin palautteissa hehkutetaan.

Palautevyöry sinänsä on myönteinen ilmiö. Olemme ihmisten mielissä ja esillä enemmän kuin koskaan ennen. Harmillisinta kritiikkitulvassa, jutuissa ja blogikirjoituksissa ovat väitteet siitä, että meiltä tulee vain hömppää ja urheilua.

Tätä mantraa alettiin hokea jo ennen uudistusta, vaikkei yhtään päivää uutta radiota ollut vielä tehty. Samaa hoetaan edelleen. Hekin, jotka eivät ole alun jälkeen enää kanavaa edes kuunnelleet. Tiedän tämän siitä, että he mainostavat asiaa YLE Puheen Facebook-sivulla. Sieltä ovat nämäkin rakentavat kritiikit:

”Ihan hirveää p***aa kyllä tulee.”
”Halleluja hömppä!”
”Yle Puhe on mennyt oikeasti aivan kauheaksi! Todella ala-arvoiseksi markkinahumuksi, rahvaan radioksi! Urheilua?!, p***aa, Olga Kikkeliskokkelis -mielisairautta. Koko ’uudistus’ on painajaismainen vitsi.”

En niele näitä purematta. Listasin yhdeltä viikolta oman päivälähetykseni juttu- ja spiikkiaiheet. Oli evm:ää, pressavaaleja, Sdp:n kriisiä, vuoden nuoren yrittäjän haastattelu. Vapaata juontopuhetta tuotin Tarja Halosesta, Mannerheimista ja Auschwitzistä. Samaan aikaan kollegat haastattelivat Hilkka Olkinuoraa, puhuivat Unescon maailmanperintökohteista ja etsivät konsteja taaperon nukuttamiseen.

Faktat tai mikään vastaus uudistuksen syistä tai taustoista ei vain taida riittää, jos oma lempiradiokanava on muuttunut itselle epämieluisaan suuntaan. Palautetta kannattaa silti lähettää.

Heidi Laaksosen kirjoitus on julkaistu Journalisti-lehdessä 3/2012.

Lainaus