Blogit - tarina

Hyvä tarina on sellainen, jonka voi kertoa kuvilla...

mottosa — Wed, 02 May 2012 10:10:19 +0000

Olemme melkein koko kevään tehneet Mediabussi-työpajoissa fiktiivisiä pieniä tarinoita. Ja yksi selkeä oppi on se, että kun kerronnan väline on liikkuva kuva, tarinan on hyvä olla sellainen, että se käyttää hyväkseen tämän välineen ominaisuuksia. Eli yksinkertaisesti sanottuna: toimiva tarina on sellainen, jonka pystyy kertomaan lähes ilman vuorosanoja - kuvilla.

Tässä pari esimerkkiä tällaisesta tarinasta.

Molemmissa on myös pari tähän välineeseen liittyvää erinomaista ratkaisua, tai jippoa, tai oivallusta...

Tässä Torpin koulun 4. - 6. luokkalaisten tekemässä elokuvassa pidän erityisesti paitsi itse juuri passelista tarinasta, myös yhdestä yksittäisestä kuvasta. Tässä on nimittäin kevään suosikki-"hiippailukuvani". Hoksaatkohan mitä tarkoitan?

Tässä yläkoululaisten tekemässä pätkässä on myös kiva tarina. Ja tässä on lisäksi minusta hieno kuvallinen vitsi. Kuinka kauas saappaat oikein lentävätkään?

Lainaus

Tarinasta, osa 1

mottosa — Mon, 12 Mar 2012 12:56:10 +0000

Matkalla Inkeroisten nuorisotalolle haukuimme ajan kuluksi elokuvia. Ja lähes kaikkia samasta syystä: niissä kun on niin luokattoman huono käsikirjoitus. Vähänpä aavistimme, että joutuisimme muutaman tunnin kuluttua painimaan juurikin tällaisten käsikirjoitusten ongelmien kanssa.

Mediabussin työpajassa osallistujat tekevät aina jonkinlaisen oman pätkänsä, elokuvansa, videoteoksensa. Ja jotta sellaisen pääsee tekemään, pitää olla joku aihe, tai tarina, jonka sitten toteuttaa.

Joskus tarina syntyy tuosta vaan, mutta usein hyvän aiheen tai tarinan keksiminen noin vartissa saattaa olla todella hankalaa puuhaa… esimerkiksi Inkeroisissa, esimerkiksi arki-iltana, esimerkiksi hieman väsyneenä.

Onneksi olin kaiken varalta ottanut Inkeroisiin mukaan tarinan alun, keskikohdan ja pari käännettäkin. Tarinassa ”Henkilö ja banaani” nälkäinen henkilö syö banaanin, heittää kuoret maahan ja liukastuu niihin…. ja mitä sitten, se jäi vielä osallistujien keksittäväksi.

No, osin tämä suurenmoisen jännittävä tarinan alku on kehitetty myös kuvakerronnan keinojen opetusta varten, joten ihan ykkösluokan draamaa se ei liene:) Mikä on osin tarkoituskin - jotta voi lähteä kokeilemaan ei kaiken tarvitse olla suuren suurta eikä täydellistä.

Mutta idea on siis se, että ihan tarinan alku on valmiina osallistujille kuvakäsikirjoitukseksi asti tehtynä. Tarinan keskikohta on valmiina vain tarinana, kuvat sen kertomiseen pitää osallistujan itse keksiä. Ja loput pitää miettiä ihan itse.

Ja katso, tuosta samasta lähtökohdasta tuli kolme eri tarinaa - vai tuliko? Tällaisia:

Ja hei, jos sinulla on sellainen tarinan alku ja keskikohta ja vaikka loppukin, jonka haluaisit Mediabussin työpajassa tallennettavan, laita teksti tulemaan: media.bussi@yle.fi

(Tarinan pituus max noin 2 minuuttia)

Lainaus

Mielenkiintoinen tapahtuma ensi lauantaina

Aija Salovaara — Sat, 18 Sep 2010 20:13:06 +0000

Lauantaina 25. syyskuuta klo 11-13 Vanhan Ylioppilastalon Musiikkisalissa (2.krs).

Megapoliksen elokuvapaneeli
-Mikä meitä liikuttaa

ja voiko meitä liikuttaa? Mikä on tarinoiden merkitys nykypäivänä? Entä tekijöiden vastuu todellisuuskuvien muokkaajina ja tuottajina? Muun muassa näitä teemoja pohtivat elokuvantekijät Pirjo Honkasalo ja Elli Rintala sekä Suomen elokuvasäätiön puheenjohtaja Irina Krohn Vanhan ylioppilastalon musiikkisalissa.

Tänä vuonna Megapolis 2025- kaupunkifestivaalin aloittaa elokuvatapahtuma, jossa palkitaan Dodon ja Sodankylän elokuvajuhlien yhteistyössä järjestämän “Mikä meitä liikuttaa?” -lyhytelokuvakilpailun parhaimmisto sekä keskustellaan elokuvasta muutoksen välineenä.

Lyhytelokuvakilpailu houkutteli kymmeniä koululaisia ja nuoria tekijöitä niin Suomesta, kuin ulkomailta pohtimaan suhdettaan oman asuinpaikkansa rytmiikkaan ja rytmien lähteisiin. Megapoliksen elokuvapaneelin yhteydessä esitellään kilpailun parhaimmisto sekä palkitaan voittajat.

Keskustelussa paneudutaan elokuvantekemisen ja sen välittämien maailmankuvien tematiikkaan yhden suomen merkittävimmistä dokumenttielokuvaohjaajista, Pirjo Honkasalon (mm. Melancholian kolme huonetta, 2004, Ito – Seitti – Kilvoittelijan päiväkirja, 2009), nuoren dokumentaristin Elli Rintalan (Eilisen eväät, 2005, Väylä, 2008) sekä Suomen elokuvasäätiön puheenjohtajan ja yhteiskunnallisen vaikuttajan, Irina Krohnin kanssa.

Elokuvapaneelin jälkeen musiikkisalissa esitetään viime vuosien suomalaisia, kaupunkeihin sijoittuvia ja niitä käsitteleviä elokuvia:

13.00: Elli Rintala : Eilisen eväät 10' Dokumenttielokuva kaupungista ja sen elämästä yhden helsinkiläisen sisäpihan ja sen asukkaiden kautta. 2005. Elli Rintala : Väylä 25' Dokumenttielokuva öljylaivan matkanteosta Suomenlahdella, 2008.

13.45: Juho Kuosmanen: Kaupunkilaisia 28', Eri teitä pätkätyöläisiksi Helsiniin päätyneiden Markon ja Yasinin tiet kohtaavat. Elokuva Kaupungista ja sen ihmisistä, 2008.

14.30:Kanerva Cederström: Erikoisia tapauksia 60' -Helsingin sanomien erikoisia tapauksia -palstan innoittama syntynyt elokuva, 2008

15:30 Kaupunkisinfonia 59' - Dokumenttielokuva, joka kertoo Helsingistä ja sen arjesta viime laman aikana. Elokuvaa on ollut tekemässä yli 20 nuorta suomalaista elokuvantekijää, 1995.

16.00: Peter von Bagh: Helsinki ikuisesti 75' - Muotokuva illuusioiden Helsingistä sekä laaja essee suomalaisesta kulttuurista. 2008

Lainaus

NYSSE TARINATELTTA TULEE

Iikka Vehkalahti — Sun, 13 Sep 2009 05:00:00 +0000

Lönnrot-projektin ensimmäiset tuotokset saavat julkisen esityksensä tänään TV 2:ssa Tarinateltassa. Ja huomaan, että jännittää. Miten ne otetaan vastaan? Aukeaako tästä yksi mahdollisuus mennä eteenpäin järjettömässä Lonnrot2017.fi projektissa?

Lönnrot-projekti alkoi käytäväkeskustelusta Seppo Seppälän kanssa. Sen jälkeen projektia on viety eteenpäin erityisesti Joonas Berghällin ja Antti Haasen kanssa suurelta osin pyhällä hengellä sekä Dokumenttiprojektin, AVEK:n ja Tornion ammattikorkeakoulun riskituella.

Prosessiin on mahtunut paljon. Hylättyjä – ja epäonnisia anomuksia – Euroopan Unionille ja Kulttuurirahastolle, isoja palavereja ja pieniä kokouksia. Kymmeniä ideoita, ajattelun kehittymistä, harhateille menoa ja perusajatteluun palaamista.

Cinedu-koulutus ja sieltä Benjamin Orozan idea Kirsi Mattilan, Aija Salovaaran, Sini Järnströmin ja Ismo Leinosen tukemana johti Tarinatelttaan. Samaan aikaan Lapin Lisässä paitsi tuotettiin lyhytdokumentteja Lönnrotiin tehtiin myös mm. Jaakko Heikkilän ja Antti Haasen toimesta monitaiteellinen teos Elli ( johon Arto Kaivanto antoi arvokkaan panoksensa). Ja Kai Kuntola kumppaneineen rakensi omalla kustannuksellaan Kymenlaaksossa tarina-auton. Ja….

Eli oli ihmisiä, jotka innostuivat ajatuksesta. Kerätä, tuottaa, valmistaa 1000 tarinaa Suomesta ennen kaikkea nettiin – ei kenenkään omistukseen. Etsiä ydintarinoita, kokeilla miten ne voidaan toteuttaa, varautua etsimään rahoitusta muualtakin kuin normaaleista paikosita. Ajatella, että sama ydintarina voidlaan toteuttaa eri julkaisualustoille ja erilaisissa muodoissa, erilaisissa dokumentin kestoissa.

Torniolaiset loivat omalla kustannuksellaan nettialustaa ( joka hyödyntää niin Gaza-Serdotin, IDFAn ja monen muun alustan kokemuksia), josta innostuttiin kansainvälisesti. Cinedulasiten kanssa prosessi Johti ajatukseen Tarinateltasta, liikkuvasta studiosta, jossa ihmiset blue screenia vasten voivat kertoa tarinansa.

Cinedulaiset ( Benjamin.Kirsi, Sini, Aija , Ismoa)tulivat palkattomaan työharjoitteluun Dokumenttiprojektiin Ja ryhtyivät toteuttamaan ideaa. Melkein käsittämättömästi Ylestä löytyi vanhoja tietokoneita ja koko Ylen tekninen koneisto suhtautui erinomaisella tuella näihin ”hulluihin” ja täynnä intoa oleviin ihmisiin.
Hulluihin lukeutui myös Dokumenttiprojekti. Tietämättä mihin kaikki johtaa satsasimme kuluihin ja ostimme Antti Vallalta grafiikan ja Italiasta teltan projektia varten.

Välivaihetta voi lukea esim.Tarinateltan blogista, mutta summarum. Tarinateltta oli Sunny Side Of Docissa, jossa puolestaan pohjoisten Elli sai erinomaisen vastaanoton myötä mm. kutsun Sheffieldiin. Sodankylän elokuvajuhlilla paikalla olivat niin Tarinateltta, Tarina-auto kuin Ellikin.

Ja Tarinateltan tarinat…. Niiden näkeminen johti TV 2:n johtajan Ilkka Saaren kanssa käytyyn puhelinkeskusteluun, jossa luotiin Tarinateltta-televisio-ohjelman konsepti. Kaksi fiksua julkimoa esittelee tarinoita ( Tarinateltassa kuvattuja ja muita Lönnrot-projektin sekä pätkiä dokumenttielokuvista), jotka jokaisessa osassa kommunikoivat toistensa kanssa ja tarinoiden keston vaihdellessa yhdestä minuutista
seitsemään.

Vaihtelevan pituinen ( 4-9 minuuttia) sarja sijoittuu tyhjälle välipaikalle sunnuntai-iltaan.

Tarinateltta sarjan tuottajaksi tuli Jussi Orozan Videokuu ja rahoitusta (nyt ei enää tehty työharjoittelua) paikattiin tilaamalla myös 90 minuuttinen dokumenttielokuva perustuen teltassa kuvattuihin kertomuksiin.

Nyt osia on väännetty kasaan tetta-tiimin porukan toimesta Benjamin Orozan toimiessa ohjaajana. Martti Suosalo ja Maria Heiskanen tulivat erinomaisiksi isännäksi ja emännäksi. Ensimmäisiä osia rakennettiin enemmän varman päälle ( ei liian outoja juttuja), mutta tarkoituksellisesti mukaan otettiin myös tarinoita, joissa ei välttämättä ole paljon mitään tai jotka liikkuvat sillä rajalla.

Jokaista osaa on leikattu pitkään ja oikeastaan aina on vain vähennetty tavaraa. Yksinkertaista. Ihminen blue screenia vasten kuvattuna, kertomassa omaa tarinaansa. Siinä on jotain paljastavaa.

Tarinateltassa on kuvattu yli 300 tarinaa. Tarina-autossa kymmeniä, pohjoisessa monta,hienoja pätkiä dokumenttielokuvista valittu muutamia kymmeniä.

Jos sunnuntaina 20.50 alkava Tarinateltta ottaa tulta, sarja tulee muodossa tai toisessa jatkumaan myös ensi vuonna. Ollen ensimmäinen niistä paristakymmenestä tuotantoprojektista, jotka Lönnrot2017 pyrkii synnyttämään.

Tarinateltta esittää -sarja sunnuntaisin / YLE TV 2

lähetysajat

Lainaus