Blogit - verkkopalvelut

Epäonnistunut kokeilu?

Reetta Lehto — Mon, 07 May 2012 05:49:38 +0000

Reetta Lehto on HRD-asiantuntija

Haloo! Onko Hesari? Haluaisin siirtyä viikkotilaajasta sunnuntaitilaajaksi.
Selvä. Onnistuu.
Haluatteko tietää miksi?
No voithan sä sen kertoa..
Alkaa tämä teidän jokapäiväinen kolmisivuinen museolobbaus ahdistamaan. Eikö maailmassa muuta ole!
Ok. Kerron tämän toimitukseen. Kiitos.

Mitä tapahtui perheelle, joka lopetti ikiaikaisen sanomalehden viikkotilauksen?

Alku oli huumaa. Kerroin kaikille, kuinka edistyksellisiä olemme. Olemme siirtyneet uuteen moderniin aikaan ja katkaisseet ikiaikaisen tradition. Alan ymmärtää mobiilipalveluiden kasvua ja luen uutisia kännykällä bussissa, sängyssä ja kaupan jonossa. Kokoan erilaisia uutisfeedejä omalle sivulleni ja yritän laittaa lapsille samanlaisia sivuja heitä kiinnostavista asioista.

Mutta sitten alkaa tapahtua.

Alan tippua keskusteluista pois. Mikä selvitys? Mikä tapahtuma? Milloin ja missä?
Poika tekee koulutyötään, johon opettaja pyytää etsimään yhdyssanoja sanomalehdestä. Kotoa löytyy City-lehti ja sen sivuilta tissi-baari ja kanta-asiakas.
Aamut ankeutuvat. Aamuista puuttuu levollisuus ja yhdessäolo. Kenelläkään ei ole syytä pysähtyä aamiaispöytään, vaan kaikki lähtevät omiin suuntiinsa. Aamu- tv tulee tutuksi ja museohanketta pääsee seuraamaan Ylen lehtikatsauksissa.
Tytär kysyy, että voisiko ruokatorstai-osuuden tilata erikseen. Hän kaipaa uusia ruokavinkkejä.
Yle Armi lainaa meille neljäksi päiväksi tabletin. Se ei istunut aamupöytään, eikä tabletti jakaantunut neljään osaan. Kehittely vaatisi neljän hengen perheessä suurta sijoitusta ja tekniikkaviidakko kaksinkertaistuisi.
Lapset kysyvät helmikuun lopussa perusteluja lehden lopetukselle. Selitän museohankkeen herättämiä tuntojani.
Ylen verkkopalvelut etupäässä Areena ja uutiset tulevat tutuiksi. Päätelevision ollessa varattuna huomaan katsovani sohvankulmalla tietokoneella Areenanasta konsertteja ja ohi menneitä ohjelmia.
Äiti kertoo aina tavatessaan, mistä olemme jääneet paitsi ja muistaa mainita museohankkeen etenemisestä.
Poika kaipaa urheilu-uutisia ja tietoa tulevista matseista.
Mielenkiintoinen teatteriarvostelu ja ensi-ilta menevät ohi. Lukematta jää elokuvien ja taidenäyttelyiden arviot.
Huvittelen ajatuksella erilaisten lehtien kausittaisesta tilaamisesta, mutta markkinoilta ei löydy mitään mielenkiintoista.
Kotikoneiden tekniset ominaisuudet alkavat korostua. Koneen avautumisen hitaus, fyysinen koko ja sähköjohtojen viidakko alkavat ottaa kaaliin.
Maaliskuun aikana pohdimme useamman kerran lehden tilausta. Yhden hengen museohankkeen vastustaja alkaa jäädä alakynteen.

3.5.2012
Museohanke kaatui. Teemme päätöksen.

Haloo! Onko Hesari? Haluaisin aloittaa uudestaan viikkotilaajana.

Lapsuudenkodin ajoista, läpi köyhien opiskeluvuosien jatkunut aamulehtiperinne istuu tiukassa. Kyse on traditioista ja omasta ajasta, ei niinkään lehden sisällön erinomaisuudesta. Kyse on myös jaetuista kokemuksista, aamun lehti lehti on konkreettisesti jaettu moneen osaan ja yhtälailla siitä heränneitä ajatuksia on jatkettu ja referoitu myöhemmin.

Epäonnistuimme. Palaamme vanhaan malliin. Vielä ei ole meidän perheen aika olla moderni verkkoperhe.

Lainaus

Sisältö hyödykkeenä, eli miten Intialainen kuvaisi Suomen sisällissotaa?

Fri, 23 Sep 2011 07:46:44 +0000

Mediatalossa tulee aina lopulta puheeksi sisältö. (Ja jos ei tule niin sitten ollaankin jo pulassa).

Puhe sisällöstä on ongelmallista, koska se määrittelee puheena olevaa asiaa turhan laveasti.

Sisältöbusines on usein kuitenkin siitä kiitollista, että innokkaat ja taitavat tekijät saavat jonkinlaisen julkaistavan teoksen aikaiseksi. Ilma-aika jää harvoin tyhjäksi, vaikka sisällön määrittely tapahtuisikin kovin laveasti.

Itseasiassa sisältöä on olemssa aika paljon ja useimmin löytyy jotain julkaistavaa.

Minkälaisen artikkelin intialainen kirjoittaja tuottaa Suomen sisällissodasta?

Yllättävän hyvän.

Puhuessaan onnistumisestaan mediatoimija mainitsee julkaistavan sisällön määrän, ainakin sisäisen tehokkuuden mittarina. Päätin koittaa taannoin mikä olisi halvin tapa tuottaa riman ylittävää julkaistavaa.

Tilasin taannoin Intiasta lyhyen artikkelin Suomen sisällissodasta:

200-300 sanaa
sisältää numerotietoa kaatuneista
tietoa taistelun osapuolista
jonkinlainen huomio hävinneen osapuolen näkökulmasta

Artikkelin hinnaksi tuli 4 $ ja se toimitettiin seuraavana aamuna.

Luonollisesti artikkeli oli englanniksi, mutta minkälaisella panoksella hankkisivat suomenkilisen kirjoittajan? Näillä sisällöntuotantoklustereilla on joustavia sopimuksia: voit antaa sisällönhallintajäjestelmään oikeudet ja kirjoittavat vaikka viikossa 100 artikkelia määrätyillä spekseillä. Kunnon määrästä saa kunnon alennuksen. Syötteeksi kelpaisi sopimuksen mukaan varmasti kuvat, videonpätkät ja keskustelunavaukset.

Vastaavanlaisella diilillä voi saada eri puolilta maailmaa myös video-, kuva- ja audiotuotantoa (jossa laatu kärsii kyllä eri tavalla).

Miltä artikkeli näyttää?

The Finnish Civil War

The Finnish Civil War is one of the most important events in the history of Finland. Fought in Finland from 27 January to 15 May 1918, the war was an outcome of the national and social upheavals caused by World War I. The civil war was fought between the forces of the Social Democrats led by “Reds” the People’s Deputation of Finland and “Whites” the forces of the non-socialist, conservative-led Senate. The Reds had direct support from the Russian Soviet Republic and the Whites had military assistance from the Germans.

Since Finland was the part of the Russian Empire, it got directly affected by the 1917 February and October Revolutions in Russia. The Russian empire collapsed during the World War I and the whole chaos led to the breakdown of the Finnish state and society.

The war, induced by a general strike in 1917 called by Finnish workers against Bolshevik takeover, soon turned into armed conflicts between the Red and White soldiers, causing death of many soldiers. The white troops comprised of farmers mostly, while the Reds had the support of the urban modern class.

The whites had a lot of advantages over the Reds, which actually became the prime reason of their defeat. The Whites had a professional leadership, while the Reds not only had poor leadership but also lacked training, discipline and proper food. As a result, the Whites had a decisive victory by reducing the control area of the Reds and never giving them a second chance to make a comeback.

Though the end of the war brought in sweet victory for the Whites, the war cannot be forgotten for the number of casualties involved. About 37,000 people died during the war, shockingly most of them not on the battlefield. The soldiers and their sympathizers were killed and tortured by political terror campaigns. The loss of so many casualties also marred the Independence Day celebrations.

Julkaisu on triviaalia

Verkossa kuka vain voisi perustaa blogin, youtube-kanavan, tms. johon voi tilata jotakin intiasta.

Julkaistua materiaalia mittaamalla kuka vaan voi siis olla mainio toimija. (Jos taskurahat riittävät). Tulevaisuudessa julkaisukanavan omistamisesta saa entistä vähemmän etua.

Millä sitten on väliä?

Pitää tietää mitä julkaista, riippumatta siitä kuka sen sisällön tuottaa. Tärkeää on julkaista jotain, millä on merkitystä yleisölle. Suunnitelmallisesti. Tarjota se kulutettavassa muodossa.

Eikö sitten tekijöillä ole väliä?

Vanha sanonta: “sodan ensimmäinen uhri on totuus” ei pidä paikkaansa. Ensimmäisenä uhrina kaatuvat suunnitelmat.

Intialaisiakin pystyy uudelleenohjeistamaan, mutta paremmin homma etenee, jos taitavat tekijät ja suuntaa määrittelevät tekevät työtä yhdessä. Silloin pystyy reagoimaan odottamattomaan (jota varmasti tulee) ja säätämään suuntaa helpommin.

On kuitenkin kiusantekoa jättää taitavat tekijät selviämään ilman suuntaa ja suunnitelmaa. Vain reagoimaan. Silloin businestasi ohjaa joku muu kuin sinä.

Lainaus

Verkkopalvelujen esteettömyys -seminaari 12.11.2009

Aki Kekäläinen — Fri, 30 Oct 2009 11:30:15 +0000

Tasavertaiset osallistumismahdollisuudet edellyttävät, että myös sähköiset palvelut ovat kaikkien kansalaisten käytössä. Esimerkiksi lukihäiriö, ikänäkö ja eriasteiset näkö‐ ja kuulovammat vaikuttavat siihen, miten pystymme käyttämään erilaisia verkkopalveluja. Miten tämä voitaisiin huomioida paremmin palveluiden suunnittelussa?

Tule mukaan kaikille avoimeen Verkkopalvelujen esteettömyys ‐seminaariin maailman käytettävyyspäivänä torstaina 12.11.2009 klo 12 - 16. Tapahtuma järjestetään YLEn Ison pajan auditoriossa. Osallistua voi myös netin välityksellä. Tapahtuma tulkataan viittomakielelle sekä paikan päällä että suorassa nettilähetyksessä.

Ilmoittautuminen: esteettomyys.verkossa@yle.fi

Lisää tietoa ja seminaarin ohjelma

Lainaus

Itse korvaa palvelun ja samaan aikaan laatupalvelu itsepalvelun?

Katri Vänttinen — Tue, 18 Aug 2009 20:58:18 +0000

Huonekalukaupan itsepalvelukassat tuntuivat mukavalta lisäpalvelulta, kun törmäsin niihin alkukeväästä. Oli hauskaa leikkiä kassahenkilöä, kun oli vain muutama tuote maksettavana ja kun rohkeana uuden toiminnon kokeilijana vältin kassajonon kokonaan. Kesällä kuitenkin sitten ärsytti, että suurin osa samaisen kaupan kassoista oli muutettu itsepalvelukassoiksi ja vapaaehtoisesta kasöörin leikkimisestä oli tullutkin itsepalvelupakko. Ja se, että jonoa oli sekä perinteisille – harvoille! – kassoille että näihin uusiin maksukarsinoihin.

Heinäkuussa uutisoitiin, että itsepalvelukassat tekevät pian tuloaan myös ruokakauppoihin. Niitä markkinoidaan pikakassoina, mikä lienee tottakin sen jälkeen kun kaikki opimme kassarutiinit. Mutta oppiminen vie uskomattoman paljon aikaa. Onhan sirukortti + pin-koodi –yhdistelmäkin ollut vallitseva korttimaksukäytäntö ties kuinka monta kuukautta, mutta silti edelleen uuteen kauppaan mennessäni ja kortilla maksaessani tyrkytän sirukorttiani kassahenkilölle. Ja hän väsyneesti osoittaa käteni ulottuvilla olevaa maksupäätettä, jonka kanssa saan itse hoitaa maksutapahtuman hyväksymisen.

Olen ehdottomasti itsepalvelun, tai paremminkin itsenäiskäytön, kannattaja aina kun se tarjotaan minulle vaihtoehtona: eläköön pankkiautomaatit ja verkkopankki, kirjaston lainaus- ja palautusautomaatit, lentoyhtiöiden itsenäiskäyttöiset check-in -palvelut jne. mutta eläkööt niiden rinnalla myös asiantuntijapalvelut, joita pitää olla saatavilla aina kun asiakas niitä haluaa tai tarvitsee, mieluiten ilman ennakkovarausta tai pitkiä palvelujonoja.

Palvelukehityksen heiluri on jo pitkään Suomessa heilahtanut voimakkaasti itsepalveluvimman suuntaan, mutta samaan aikaan (toisaalla?) ovat nousemassa myös laadukkaat ja yksilölliset palvelut. Sula pinta -podcast-jaksossa 46 haastateltu Janne Saarikko viittasi "Tanskan malliin", jossa pienet erikoiskaupat ja mikroyritykset tuottavat ja tarjoavat palvelujaan luottaen siihen, että yksilöllisyys ja laatu löytävät kuluttajansa.

Itse uskon siihen, että yksinkertaiset rutiinit kannattaa hoitaa itsepalveluautomaateilla (esim. kirjaston lainausautomaatti) mutta että rinnalla täytyy pystyä ylläpitämään korkealaatuisia asiantuntijapalveluja, joiden avulla ihminen löytää ihan uuden tason palvelujen kuluttajana, tapahtuipa se luomulähikaupassa tai kirjaston tarjoamassa eri aloille profiloituneessa chat-tietopalvelussa.

Lainaus

Käsi ylös, joka luki ne käyttöehdot

Tuija Aalto — Wed, 18 Feb 2009 21:50:39 +0000

Kun liityit Facebookiin, luitko käyttöehdot? Et ehtinyt? Useimmat netin käyttäjät eivät ehdi niihin perehtymään. He luottavat siihen, että mikäli käyttöehdoissa on jotakin kohtuutonta, asia tulee yleiseen tietoon jonkun muun valppauden ansiosta. Ja tuleekin. Viimeksi The Consumerist -julkaisu sai aikaan läntistä maailmaa kuohuttaneen uutisen sunnuntaina artikkelillaan, jossa se kiinnitti huomiota Facebookin 4.2. julkaisemiin uusiin käyttöehtohin Facebook's New Terms Of Service: "We Can Do Anything We Want With Your Content. Forever. Kärjekäs artikkeli paheksui sitä, että käyttöehdoissa oli muutettu syyskuulta 2008 voimassa ollutta kohtaa käyttäjien julkaisemien tietojen säilyttämisestä sen jälkeen kun käyttäjä lopettaa palvelun käytön. Entisissä ehdoissa sanottiin, että palvelun käytön lopetus peruuttaa myös Facebookin oikeudet näyttää sisältöjä enää missään. Mainittiin kyllä että senkin jälkeen palvelu voi säilöä arkistoversioita kyseisistä sisällöistä. Uusissa ehdoissa tuotiin esiin, että palvelun pyörittämiseksi on tarpeen pitää julkaisussa kopioita tilinsä sulkeneen käyttäjän aikanaan julkaisemista sisällöistä. Esimerkiksi kaverien seinälle julkaistuja tai kaverille postilaatikkoon lähetettyjä sisältöjä. Se, että näiden sisältöjen esittämistä rajaavat käyttäjän alkuperäiset yksityisyysasetukset, ei tullut erityisesti esiin.

Facebook päätti alkuviikon käyttäjäkuohahduksen vuoksi palata takaisin edelliseen versioon käyttöehdoista ja ottaa käyttäjät mukaan muokkaamaan uusia. Varmaankin viisas ratkaisu tiukassa paikassa.

Facebook on läntisen maailman suurin verkkoyhteisö. Se meni kävijämäärissä MySpacen ohi kesällä. "Naamakirjassa" on tuoreimpien tietojen mukaan 175 miljoonaa käyttäjää - heidän joukossaan arviolta puoli miljoonaa suomalaista.

Omasta mielestäni Facebook-käyttöehtokohussa on paisuttelun makua. Mediassa tunnutaan nyt hanakasti tartuttavan kaikkiin Facebook-ilmiöihin, erityisesti käyttäjien uuteen intoon perustaa erilaisia asioita ja aatteita ajavia painostusryhmiä.

Oliko käyttöehtojen muutos kohtuuton? Toimitusjohtaja Zuckerbergin asiasta antamien lausuntojen mukaan firma ei ole ottamassa itselleen uusia oikeuksia vaan pyrki tarkemmin selostamaan, miten se käyttää jo edellisten käyttöehtojen myötä pidättämiään oikeuksia. Täytyyhän yrityksen pystyä pyörittämään palvelua. Keskustelufoorumin tai yhteisön ylläpitäjän intressissä on kirjata käyttöehtoihin, että sisältö jää, vaikka käyttäjä poistaisikin tilinsä. Niin on kirjattu myös YLEn yhteisöjen sääntöihin vuosia sitten.

"YLEllä on oikeus, mutta ei velvollisuutta säilyttää ja arkistoida yhteisön jäsenten julkaisemaa sisältöä harkintansa mukaan myös sen jälkeen, kun jäsen on eronnut yhteisöstä."

Asiaa täytyy ajatella myös jälkeen jäävän yhteisön näkökulmasta - keskusteluketjut ja ajatustenvaihdot kävisivät aika omituisen reikäisiksi, jos ihmiset poistuessaan veisivät kaikki käyttämänsä puheenvuorot mukanaan.

Lainaus