Skip navigation.
Home

Kenen ehdoilla lännen ja Iranin sovinto on mahdollinen?

Tänä vuonna tuli kuluneeksi 30 vuotta siitä kun Iranissa tehtiin vallankumous ja syrjäytettiin shaahi Mohammad Reza Pahlav. Iranista tuli islamilainen valtio, jonka perustana on shiialainen islam. Islamin laki, sharia, ohjaa koko yhteiskuntaa.

Toimittaja Liisa Liimatainen on seurannut Irania lukuisilla reportaasimatkoilla. Näistä kokemuksistaan hän on kirjoittanut tänä keväänä julkaistavan kirjan "Iran - huntu ja haaste, yritys ymmärtää Iranin yhteiskuntaa".

Kirjan alkupuheessa Liimatainen kirjoittaa näin:

"Mitä enemmän perehdyin Iraniin, sitä enemmän minua häiritsi ulkopuolelta maata tarkkailevien rajaton tietämättömyys. Tällä vuosikymmenellä Iranista on tullut pahuuden akselin keskeisin maa. Siksi on poliittisesti vaarallista tietää niin vähän maailmanpolitiikan syntipukista."

Tätä tietämystä ja ymmärrystä haetaan Enbusken johdolla torstaina, jolloin Liisa Liimataisen lisäksi lähetyksessä on vieraina 23-vuotiaana Suomeen Iranista muuttanut Alexis Kouros ja Lähi-Itään perehtynyt dosentti Pertti Multanen.

Toimittajana Tuomas Enbuske.

(YLE Radio 1 torstaina 5.3.2009 klo 9.05 - 10.00. Lähetyksen jälkeen ohjelma on kuunneltavissa tämän sivun oikean palstan Radiosoitin-ikkunasta.)

Hyvä aihe

Kiitos erinomaisesta Iran-keskustelusta. Olin juuri lomalla Iranissa ja monet asiat eivät olleetkaan ollenkaan niin uhkaavia, mitä länsimainen media antaa ymmärtää. Hyvä Tuomas!

Kiitokset myös täältä

Kiitokset myös täältä kaikille keskusteluun osallistuneille. Erittäin kiinnostava ja eri värisävyjä mediaa ja uutisointia dominoivaan negatiiviseen Iran keskusteluun tuonut lähetys!

Erinomaisen hyvä aihe ynnä

aiheen käsittelykin erinomainen. Iran tuntuu uhalta, mutta onko se sitä? Ei ole ollut ainakaan viimeaikaisessa historiassa. Sen sijaan Irania itseään on rasitettu aivan kohtuuttomasti kaikenlaisella ulkopuolisella häirinnällä.

Iranin nykyinen islamistinen pappisvalta olisi mielestäni romutettava, mutta ne ihmiset joiden pitäisi se romuttaa, on Iranissa. Jos/kun he sen tekee, niin sitten minä toivotan heille onnea.

Minustakin hyvä ohjelma

ja todella asiallisia keskustelijoita. Mielenkiintoista. Olenkin usein ajatellut, miksi länsimaat haluavat kaikki kaltaisikseen. Kimurantti juttu on "nämä ihmisoikeudet", mutta ehkä sekin siitä.

Irania kohti on nyt se vaara, että jonkun syyn nojalla, kuten esim. ydinaseen valmistamisen pelko, pannaan pakotteita tai hyökätään (vrt. Irak ja oletetut joukkotuhoaseet), no toivottavasti ei, kun tuli sentään tämä Obama. Ja Hillary Clintonkin vaikutti Lähi-Idässä vierailullaan paljon maltillisemmalta kuin ennen.

Tuli mieleen tällainenkin asia, kun näissä länsimaisten mielestä diktaattorisesti hallituissa maissa on tietenkin aina näitä ns. "toisinajattelijoita", ja heitä palkitaan ja kuunnellaan länsimaissa, kyllä senkin ymmärrän, mutta tavallaan he tekevät hallaakin omalle maalleen, kun tukeutuvat länsimaihin, ja se tietenkin herättää kotimaan vallanpitäjissä pahaa verta: pitänevät maanpettureina. Ehkä ei aina ihan syyttä. Esimerkkejä en kyllä osaa mainita. Mutta jotenkin tuntuu kummalta, että esim. Baltian maissa, eikö sinne johonkin tullut joku pääministeri vai presidenttikö se oli peräti Yhdysvalloista joku entinen oman maan kansalainen se tietenkin oli, mutta kumminkin, eikö omasta maasta löydy. Olisi luetettavampi ja ymmärtäisi paremmin lähtökohdat, mistä lähteä kehittämään.

Ja, niin kuin Pertti Multanen sanoi, kun kansalaisjärjestöjä tuetaan ulkomailta, ei vaikuta luotettavalta eikä tasapuoliselta. Ajatelkaa, jos Suomen Martat saisivat tukea vaikka Venäjältä, kyllä siitä melu nousisi. No Suomessa ei nyt ole sellaisia ongelmia, mutta esim. sota-aikana oli, kun oltiin Saksan kelkassa, mutta siitä sentään selvittiin loppujen lopuksi aika kohtuullisen hyvin. Meille oltiin armollisia.

Tämä ei nyt tarkoita stä, että vastustaisin ihmisoikeuksia, mutta jotenkin niittenkin kanssa pitäisi osata klaarata. Tarkoitan lähinnä sitä, että olla tasapuolinen, että tuomita sitten ihmisoikeusloukkaukset joka puolella maailmaa ja siinä kyllä sarkaa riittää, veikkaan ettei lopu koskaan. Ja omassakin maassa.

Yksi, joka ei omista edes televisiota, eikä ole enää yli 30 vuoteen käynyt ulkomaillakaan

Aika hyvä keskustelu

Hyvä keskustelu ja Tuomas oli hyvä. Hieman oli liikaa sitä ainaista USA kritiikkiä, mutta muuten hyvää keskustelua.

Kannattaa lukea New York Timesin Roger Cohenin kolumnit helmikuun lopulta. Mies vietti jonkin aikaa Iranissa ja antoi siitä monipuolisemman kuvan kuin usein on tapana. Toi esille myös kuinka olisi syytä käyttää porkkanaa enemmän Iran suhteissa.