KARHUN KÄMMENELLÄ

Nuori kyläkoulun opettaja kohtaa öljyn ja vodkan puristuksessa kamppailevan mansi-kulttuurin todellisuuden palatessaan juurilleen Länsi-Siperiassa, Hanti-Mansijskin suurten vesistöjen risteyksessä asuu pieni uhanalainen kansansirpale, mansit. He ovat suomalaisten kielisukulaisia, joiden äidinkieli on häviämässä historiaan. Eikä vain kieli vaan koko kansa. Elokuva kertoo Sosva-joen erämaahan unohtuneen Lombovozin kylän selviämistaistelusta. Mansien muinaisilla pyhillä rituaalipaikoilla nuokkuvan taloryppään tulevaisuus on hauras.

Ympärillä neitseellistä erämaata valloittavat Venäjän suuret öljy-yhtiöt Jukos, Sibneft, Surgutneftgas tai Lukoil. Öljy tuo rahaa oligarkeille, mutta alueen budjetista liikenee vain 0,5 prosenttia alkuperäisväestön elinkeinojen elvyttämiseen. Kyläkouluun saapuu rehtoriksi yliopisto-opintonsa vasta päättänyt nuori mansiaktivisti Sergei Koinov. Hän uhmaa ankaria - lähes mahdottomia - olosuhteita haluten pelastaa kansansa tulevaisuuden, lapset.

Lapset opiskelevat unohtuneen äidinkielensä aakkosia. Kesäisin he tutustuvat esi-isiensä elämäntapaan kotaleireillä, joilla perinteet syntyvät uudelleen. Lapset harjoittelevat vanhojen taitajien opastuksella karhunpeijaisrituaaleja. He opettelevat soittamaan perinteisiä soittimiaan tai rakentamaan yksipuisen kanootin.

Ennen muuta he opettelevat elämään, sillä kodeissa virtaa vain viina. Unohdettu, vaiettu kansa tuhoutuu silmiemme edessä. Ensimmäistä kertaa sataan vuoteen suomalaiset ovat päässeet kuvaamaan sukukansaansa manseja, joita aikoinaan tutkivat suuret tiedemiehemme M. A. Castren ja Artturi Kannisto.

Karhun kämmenellä on kuvattu kolmen vuoden aikana 2000 - 2003. Sen toteuttivat Virke Lehtinen ja Kirsikka Moring.
Alkuperäismusiikkia soittaa harvinaisella sangultap-soittimella Maksim Sinjahov, 14.

Tuotanto Filmiryhmä Oy

Kuva: TV2 Tiedotus