2004 Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Kilpatavaajat249 kilpailijasta joku vie aina viimeisen sanan Olipa kerran lapsi -teemaan kuuluvassa elokuvassa Ohjaaja Jeff Blitz juuttui kilpatavaamisen koukkuun 1997, kun hän ensimmäistä kertaa elämässään katseli USA:n tavaamiskilpailujen loppukierroksia. Blitz oli kerrasta lumottu. Blitzille kristallisoitui ajatus kertoa Kilpatavaajat (Spellbound) -elokuvassa paitsi kilpailusta tai siihen osallistuvista lapsista myös hahmottaa koko nyky-Amerikan kuvaa erittäin amerikkalaisen kilpailun kautta. "Tavauskilpailu ei ole vain yksilöllinen kokemus, vaan yhteisöllinen," toteaa yhden kilpailijan äiti. Jokaista kansalliseen kilpailuun selvinnyttä kannustetaan kotipaikkakunnalla kaikin tavoin. Kilpailijat ovat pääosin 12-14 -vuotiaita ja tulevat Amerikan joka kolkasta. Monet heistä ovat vasta ensimmäisen polven amerikkalaisia. Blitz sai tuottajakseen Sean Welchin ja yhdessä alkoi armoton kilpailijoiden metsästys, joka oli tyrehtyä alkumetreillä, kun yksi tavaajista putosi ennen kansallisia kilpailuja ja toinen kieltäytyi vähän ajan kuluttua. Alkujaan 12 lapsesta he päättivät seurata kahdeksan lapsen ja heidän perheidensä valmistumista kansalliseen tavauskilpailuun vuonna 1999. Harry Altman, Glen Rock, New Jersey on veikeä kujeilija ja on hammasrautoineen vähällä varastaa koko shown. Harry selviää loppukilpailuun ja katsojat saavat jakaa pojan tunnetilat, jotka näkyvät kasvoilla tavu tavulta. Ted Brigham, Rolla, Missouri elää vanhempiensa ja sisarustensa kanssa isossa asuntovaunussa. Ted on älykäs ja pystyy käyttämään vaikeitakin sanoja, joita maalaiskoulussa ei juuri kuulla. Neil Kadakia, San Clemente, Kalifornia on alkujaan intialainen ja hänen isänsä on kehitellyt uskomattoman oppimisjärjestelmän pojalleen, jota harjoitellaan valkoisten huoneiden ja pehmeiden mattojen täyttämissä huoneissa ja uima-rannalla. Kestääkö 12-vuotias omat ja perheensä paineet? Emily Stagg, New Haven, Connecticut nauraa, laulaa ja ratsastaa. Koska aina joku laulaa tai ratsastaa Emilyä paremmin, hän on kerta kaikkiaan päättänyt olla paras tavaamisessa. Tyttö osallistuu kilpailuun kolmatta kertaa. Angela Arenivar, Peryton, Texas on laittomasti maahan muuttaneiden vanhempien kahdesta lapsesta nuorimmainen. Vanhemmat eivät ole koskaan oppineet englantia, joten Angelan menestyminen on oikea amerikkalaisen unelman toteutuminen. April Degideo, Ambler, Pennsylvania on vanhempiensa silmäterä. Aprilin isä tekee pitkiä työpäivä baaritiskin takana ja toivoo tyttärelleen parempaa tulevaisuutta. Menestyminen tavauskilpailussa veisin koko perhettä parempaan suuntaan. Nupur Lala, Tampa, Florida on päättänyt näyttää paitsi itselleen myös koulun muille huipputavaajille, että nyt ei käy niin kuin 1998, jolloin Nupur putosi kolmannella kierroksella. Vanhemmat yrittävät toppuutella tytärtään, mutta Nupurille tavaaminen on kaikki kaikessa. Ashely White, Washington, D.C. on mustan yksityishuoltaäidin vanhin tytär. Opettajansa kotikutoisten harjoitusmenetelmien ja rukouksenkin voimalla Ashley valmistautuu kisoihin. Ashleyn äiti on ainoa, joka sanoo suoraan, että heillä olisi käyttöä palkintona olevalle 10 000 dollarille. Lapset ovat hurmaavan aitoja, älykkäitä, huumorintajuisia, rohkeita, kunnianhimoisia ja valloittavia. Toisiaan kannustaen he etenevät kierros kierrokselta. Elokuvan viimeinen kolmannes on piinaavaa katsottavaa. Jännitysnäytelmän tavoin 249 kilpailijasta putoaa yksi kerrallaan. Ensimmäisen kierroksen jälkeen on mukana 187 kilpailijaa. Kaikki dokumentin päähenkilöt ovat vielä mukana, kunnes 2. ja 3. kierros heittävät muutaman pois. Viimeisellä, 10. kierroksella on mukana neljä kilpailijaa, joista kaksi on dokumentin päähenkilöitä. Vaan kuka voittaa? Kuka tavoittaa amerikkalaisen unelman?
Oscar-ehdokkaana vuonna 2002 ollut elokuva on ohjaajansa, Jeff Blitzin ensimmäinen pitkä elokuva, joka on voittanut jo 15 palkintoa eri puolilla Pohjois-Amerikkaa järjestetyissä kilpailuissa. Blitz on myös kuvannut elokuvan ja tuottaja Sean Welch hoiti myös äänityksen.
Kuva: ThinkFilm [Takaisin] |