Rahan jäljillä

Missä rahani on? Missäpäin maailmaa? Mitä se puuhaa? Hyvää vai pahaa?

Nämä kysymykset alkavat vaivata Timo Harakkaa, joka sijoittaa 10 000 euroa Kaukoidän rahastoon. Hän päättää lähteä rahansa perään - oppaanaan rahaston nuori tanskalainen salkunhoitaja René Petersen, jolle piensijoittaja soittaa kaikkialta maailmasta kaikkiin vuorokaudenaikoihin.

Raha liikkuu nopeasti, niin myös piensijoittaja yrittäessään pysyä rahojensa matkassa. Vuoden aikana hän siirtyy Helsingistä Kööpenhaminaan, sieltä Koreaan, Pohjois-Englantiin, Kiinaan, Yhdysvaltoihin, Mosambikiin… Hän tapaa ihmiset, joille globaali talous on onnenpotku, mutta myös heidät, jotka tekevät maailman työt henkensä kaupalla.

Rahaston 55 sijoituksesta merkittävin on Samsung Electronics. Koreassa Harakka huomaa, että sijoittajan hyöty onkin työntekijän tappio: aina kun Samsungilta irtisanotaan väkeä, osakekurssi nousee. Koreaan sijoitettu raha on saman tien häipynyt Aasiasta, jonnekin Samsungin 50 toimipisteestä ympäri maailmaa. Yksi niistä on Pohjois-Englannissa, joka oli aikanaan maailman teollistumisen kehto, nykyään aasialaisen pääoman siirtomaa.

Sandbachin perheen tarina auttaa Harakkaa ymmärtämään uuden globaalin työnjaon. Nuori Dean kokoaa mikroaaltouuneja Samsungilla. Isä-Roy on jäänyt työttömäksi terästehtaalta, nyt hän toivoo pääsevänsä vaimonsa kioskiin myyjäksi: puolella entisestä palkasta. Hänen vanha työnsä - kuten sadat tuhannet teolliset työpaikat - on siirtynyt Kiinaan. Sijoittaja seuraa.

Etelä-Kiinassa tehdään maailman työ. Länsimaiset merkkituotteet valmistetaan alihankkijoiden tehtaissa, joissa siirtotyöläiset uurastavat seitsemän päivää viikossa 50 eurolla kuussa. Sijoittavat rikastuvat - laskun maksavat ne, jotka vammautuvat vaarallisessa työssä

Kun tavaratuotanto on muuttanut pohjoisesta etelään, nyt siirtyvät myös palvelut. Kun sijoittaja soittaa New Yorkissa Microsoftin puhelinneuvontaan, häntä palvellaan aidolla Texasin murteella - toiselta puolelta maailmaa, Bombayn yöstä. Intialainen Daksheesh eli "Daniel" on amerikkalaisempi kuin amerikkalaiset.

Afrikka ei hyödy globalisaatiosta, vaikka sijoittajalle esitelläänkin Mosambikin upouusi pörssi - auki tiistaisin ja torstaisin 9-12. Kansainvälisen valuuttarahaston tiukka oppi on onnistunut sulkemaan jopa Afrikan maaseudun ainoat tehtaat. Eikä René Petersen anna armoa: "En anna afrikkalaisille senttiäkään rahastojeni varoista."

Sijoittajan rahat ovat hajonneet ympäri maailmaa. Niitä ei voi seurata. Eikä sijoitusten kohtaloa ratkaise järki ja taito, vaan sattuma. Lontoolainen futuurikeinottelija Jerry toivoo terroristi-iskuja ja luonnonkatastrofeja, jotta saa tehdä rahaa globaalissa kasinossa, maailman finanssimarkkinoilla, joiden arvosta 90 prosenttia on pelkkää spekulaatiota, ilmaa.

Kaikki elämä on muutettu rahaksi. Richard Sandor, joka 1970-luvulla aloitti optiokaupan Chicagossa, pyörittää nyt Ilmastopörssiä. Hiilidioksidia myydään ja ostetaan markkinahintaan, samoin ilmaa, sademetsää, luontoa.

Miksi sijoittaja lähti rahojensa perään maailman ääriin, kun kerran raha on kaikkialla, kun syömme, juomme ja hengitämme rahaa? Olisiko aika palata kotiin?

Tuotanto Production House/ YLE.
Tuottaja Liisa Akimof, tilaaja Iikka Vehkalahti/YLE.
Käsikirjoitus ja ohjaus: Timo Harakka
Apulaisohjaaja: Pentti Väliahdet
Toimittaja: Minna Kulonen
Kuvaus: Pasi Rytkönen ja Heikki Färm
Äänisuunnittelu: Pirkko Tiitinen
Leikkaus: Jari Heikkinen ja Jukka Karjalainen
Musiikki: Janne Haavisto

Kuva: TV2 Tiedotus