Bowling For Columbine

- Michael Mooren Oscar-palkittu dokumenttielokuva asehulluista amerikkalaisista.

Michael Moore astuu käsikirjoittamansa ja ohjaamansa elokuvan alkuminuuteilla michiganilaisen pankin ovesta sisään ja ilmoittaa haluavansa avata sellaisen tilin, mistä saa kiväärin kylkiäisenä. Aivan. Kiväärin. Eivätkä Mooren yllätykset jää tähän.

Nallekarhumainen Moore kulkee pitkin Amerikkaa kysymässä isoja kysymyksiä, jotka ovat saaneet alkunsa yksittäisestä ampumistapauksesta 20.4.1999. Tuolloin kaksi nuorta ampui Columbine High Schoolissa 12 koulutoveriaan, yhden opettajan ja lopuksi itsensä. Aseet olivat laillisia ja ammukset oli ostettu lähimarketista.

Miksi amerikkalaiset ampuvat toisiaan enemmän kuin esimerkiksi kanadalaiset, joilla on kuitenkin enemmän aseita henkilöä kohti? Miksi amerikkalaisten elämää näyttää hallitsevan pelko?

Yksikertaisesta aseidenvastaisesta keskustelusta laajenee hiljalleen hauska, ristiriitainen ja kantaaottava kuva amerikkalaisesta asekulttuurista, jonka taustalla ovat media, rasismi, ahneus ja USA:n ulkopolitiikka. Väkivaltaa ja pelkoa ruokkivat myös monet tosi-tv-sarjat.

Moore kuljettaa katsojaa kuin hyvä kirja lukijaa: koskaan ei tiedä, milloin tulee seuraava juonenkäänne ja millainen se on. Vaikka Mooren elokuva on satiirinen, se on kuitenkin helppo ja viihdyttävä katsoa. Mukana on kuitenkin myös järkyttävää dokumenttikuvaa sodista ja kaduilta. Ja sitten leikataan välillä South Park -sarjaan.

Vaikka Moore itse on saanut ensimmäisen aseensa alle nelivuotiaana ja on edelleen National Rifle Associationin jäsen, ei hän sinkoaa kritiikkiään suoraan samaisen liiton johtajalle, näyttelijä Charlton Hestonille, jonka kodissa hän elokuvan lopulla vierailee.

Bowling For Columbine -elokuvan jälkeen ei välttämättä ymmärrä

Kuva: TV2 Tiedotus