TULEVAISUUDEN TEKIJÄT
Viisi uutta lyhytdokumenttia elokuvaopiskelijoilta
Miltä näyttää maailma nuoren elokuvantekijän linssin läpi?
Dokumenttiprojektin Tulevaisuuden tekijät esittää Tampereen ammattikorkeakoulun viestinnän osastolla opiskelevien nuorten elokuvantekijöiden töitä. Teemoiltaan hyvin erilaiset elokuvat on toteutettu dokumentaristi Jaakko Virtasen ohjauksessa yhteistyössä Ylen Dokumenttiprojektin kanssa. Ensimmäisenä nähdään Johanna Vanhalan liikuttava lyhytdokumentti Nimeni on Alma. Elokuvassa seurataan espoolaisen esikoululuokan näytelmäharjoituksia kolmen 6-vuotiaan maahanmuuttajalapsen silmin. Esikoulu on monen maahanmuuttajalapsen ensimmäinen kosketuspinta suomalaiseen yhteiskuntaan ja sen tapoihin. Kuinka opettajilta sujuu lasten ohjaaminen, kun ei ole yhteistä kulttuuritaustaa eikä aina edes yhteistä kieltä? Suomea äidinkielenään puhuvat lapset eivät aina ymmärrä Dianan, Ahmedin ja Natalian vaikeuksia. Miksi kiinaa äidinkielenään puhuva Diana ei sano mitään? Miksi esiintyminen jännittää Ahmedia niin paljon? Sini Järnströmin Hilja, punaisen tyttö on kertomus Suomen vaietusta sisällissodasta. Vuoden 1918 tapahtumia muistelee 101-vuotias tamperelainen Hilja Virtanen. Hilja on nähnyt neljä sotaa, mutta edelleen mielessä ovat päällimmäisenä sisällissodan tapahtumat. "Se sota teki minusta ihmisen, joka olen nyt," Hilja kertoo. Virtasen isä Edward Raittinen oli punakaartilainen, joka joutui sodan jälkeen vankileirille, sairastui ja kuoli lopulta vuonna 1922. Hilja vaikeni menneisyydestään vuosikymmenien ajan. Hanna Korhosen Palava halu kertoo Kangasalla asuvasta tulenpyörittäjä Arja Huotarista ja hänen intohimoisesta omistautumisestaan harrastukselleen. Dokumentti pohtii elämäntavan ja harrastuksen eroa. Samalla seurataan Arjan perheen sekä tulikollektiivi Flamman valmistautumista kesän 2005 tuliesitykseen. Miltä kuulostaa, kun tehdas soi? Ilmari Huttu-Hiltusen ohjaamassa dokumentissa Transistori plays Toppilan tehdas oululainen perkussioryhmä päästää luovuuden valloilleen Toppilan vanhan selluloosatehtaan voimalassa. Ryhmä soittaa tehtaassa ja kirjaimellisesti tehdasta. Soittimet on tehty romusta ja kierrätysmateriaalista. Kappaleita ei suunnitella etukäteen vaan ne improvisoidaan soiton lomassa. Marko Auvisen Tappajasusi-aineistodokumentissa iso paha susi ei ole satuolento. Elokuva kertoo 1880-luvun alkuvuosista, jolloin sudet surmasivat Varsinais-Suomessa yhteensä 22 lasta. Susipitäjissä naiset ja lapset linnoittautuivat iltaisin visusti neljän seinän sisälle. Susien hyökkäysten pelko varjosti koko elämää. Kronologisesti etenevä tarina kertoo yksityiskohtaisesti hyökkäyksen kohteiksi joutuneiden lasten kohtaloista ja muun muassa senaatin toimista susien karkottamiseksi. TUOTANTO: Tampereen ammattikorkeakoulu. taide ja viestintä, yhteistyössä YLE Dokumenttiprojekti Kuva: YLE Kuvapalvelu [Takaisin] |