MELKEIN RUOTSALAISIA

60-luvun alussa Jaakko Saikkonen lähti monien muiden suomalaisten tavoin etsimään töitä Ruotsista. Suomalaiset tunnettiin työteliäinä ja ammattitaitoinen muurari sai töitä heti. 17-vuotias Kari saapui Boråsiin parin viikon kuluttua ja aloitti työt isänsä kanssa. Muu perhe seurasi perässä. Muutaman vuoden kuluttua Kari ja Liisa tapasivat tanhuissa ja menivät naimisiin. Heille syntyi Heidi-tytär.

Marjut Bongi tapasi 19 -vuotiaana guinealaisen miehen. He menivät naimisiin ja asuivat Suomessa useita vuosia. Ilmapiiri tuntui ahdistavalta ja Tukholmaan muutettiin vuonna 1979. Miriam Jallow syntyi monikulttuuriseen perheeseen, mutta vietti Rinkebyssä suomalaisen lapsuuden ja oppi ensimmäisenä kielenään suomen. Suomalainen päiväkoti ja peruskoulu vahvistivat suomalaisuutta.

Vuosia Ruotsissa asuneet suomalaiset ovat käyneet läpi sopeutumisprosessin, jossa heijastuu maahanmuuttajien tilanne yleisemminkin. Siirtolainen joutuu rakentamaan identiteettinsä uudelleen kahden kulttuurin hankauksessa. Sopeutuakseen hänen on omaksuttava uusi kieli ja kulttuuri. Samanaikaisesti oma kieli ja kosketus entiseen kotimaahan auttavat monia elämään vieraassa maassa.

Siirtolaisen elämään liittyy tietty haikeus, juurettomuus ja ulkopuolisuus. Kari Saikkosen kesämökin pihassa ei lipputankoa, koska hän ei tiedä, minkä maan lipun hän siihen laittaisi. Hän kutsuu itseään mieluiten suomalaiseksi tai maailmankansalaiseksi, vaikka on asunut Ruotsissa vuodesta 1964 alkaen ja on Ruotsin kansalainen. Miriam Jallow on syntynyt Ruotsissa, mutta sekä suomalaisuus että ihonväri tekevät hänestä erilaisen. Hän ihmetteleekin, missä on mulattien maa. Miriam uskoo muuttavansa pois Ruotsista. Suomenkieltä ja suomalaisuutta hän ei kuitenkaan usko kadottavansa

• Ohjaaja: Aimo Hyvärinen
• Tuotanto: HiQ visual oy 1999