VIIMEISTÄ PÄIVÄÄ

Elokuvan päähenkilö, Pertti Oksman on Carrus Helsinki -tehtaan pääluottamusmies. Hän aloitti työnsä Wiiman tehtaalla (nyk. Carrus Helsinki ) parikymmentä vuotta sitten; Vantaalla toimiva linja-autokoritehdas oli tuolloin vielä perheyritys.

Volvo -konserni osti Carrus Helsingin vuoden 1997 lopussa ja jo muutaman kuukauden kuluttua työntekijöille ilmoitettiin tehtaan lopettamisesta. Tehtaalla riittää tilauksia ja se tekee hyvää tulosta kaiken aikaa; töitä on enemmän kuin ehditään tekemään. Tämä ei kuitenkaan riitä monikansalliselle Volvolle, jonka tavoitteena on olla yksi maailman suurimmista linja-auton valmistajista. Volvo aikoo lopettaa 1950-luvun alussa perustetun tehtaan ja siirtää sen tuotannon Puolaan rakennettavaan mammuttitehtaaseen, jonne se on keskittämässä koko linja-autotuotantonsa Euroopassa. Tätä ennen suomalaisten työntekijöitten on kuitenkin määrä opettaa puolalaiset rakentamaan linja-autoja, jotta Puolassa voitaisiin aloittaa tuotanto. Samaan aikaan Volvo lakkauttaa useita linja-autokoritehtaita ympäri Eurooppaa mm. Saksassa, Itävallassa ja Skotlannissa.

Dokumentissa seurataan Peran ja hänen tovereittensa kamppailua tehtaan säilyttämisen puolesta vajaan kahden vuoden ajan. Näemme miten Pera kannustaa ja piiskaa työtovereitaan parempiin tuloksiin - samalla hän yrittää valaa kumppaneihinsa uskoa jotta nämä eivät luovuttaisi kesken kaiken. Vain ani harva haluaa kuitenkaan jättää tehdasta, monet ovat aloittaneet työnsä jo nuorena poikana ja tuttu työyhteisö merkitsee heille paljon. Työntekijät ovat myös ylpeitä työstään ja ammattitaidostaan; heidän työnsä on erikoisosaamista vaativaa käsityötä, jonka voi oppia vain vuosien kokemuksen myötä. Carruksen työntekijät elävät kuitenkin jatkuvassa epävarmuuden tilassa - tehtaan portit voivat sulkeutua milloin tahansa.

Viimeistä päivää sisältää poimintoja Peran päiväkirjoista, joissa hän kertoo mitä luottamusmiehenä oleminen ja työpaikkojen säilyttäminen merkitsevät hänelle. Seuraamme myös työläisten keskusteluja kahvitauoilla, joissa he pohtivat mm. oman työnsä mielekkyyttä suhteessa osakekeinotteluun. Näemme ihmisiä työssään: hitsaamassa, sorvaamassa ja maalaamassa - työnkuvausta säestää Dmitri Shostakovichin "Leningrad" -sinfonia. Poliitikot puhuvat työllistämisestä - samanaikaisesti suuryritykset lakkauttavat tehtaitaan EU-maissa ja siirtävät tuotantoaan halpatuotantomaihin maksimoidessaan voittojaan. Pääoma liikkuu eikä sillä ole enää kasvoja, joiden kanssa neuvotella.

• Ohjaajat: Visa Koiso-Kanttila ja Iiris Härmä
• Tuotanto: Gerillafilmi, 2000