VANKILEIRIEN PARATIISI

- Todella tutkivalta journalismilta tuntui työ tämän ohjelman parissa, sanoo ohjaaja Lisa Hovinheimo.

- Uskomatonta, että näinkin iso leiri - pari sataa ihmistä - on jäänyt melkein täydelliseen pimentoon esimerkiksi suomalaisilta historioitsijoilta. Parhaita mahdollisia asiantuntijoita ovat tietysti entiset vangit itse, Simon Jantovski ja Aron Glesin. Molemmat olivat 50 vuotta sitten Suomessa juutalaisten sotavankien leirillä, molemmat palautettiin muiden joukossa 1944 Neuvostoliittoon ja molemmat muuttivat sittemmin Israeliin. Sieltä he tekivät nyt matkansa Suomeen niille paikoille, jotka sodan ajoilta olivat hyvin säilyneet heidän muistissaan.

- Oli liikuttavaa seurata näiden kahden hyväkuntoisen veteraanin Suomen-matkaa, kertoo Hovinheimo. Erityisesti Jantovski on jo vuosikausia koonnut materiaalia leiriin liittyvistä asioista, ja hänen unelmansa on pystyttää muistopuu suomalaisille "pelastajille" Jerusalemin Jad Vashem -puistoon. Jantovskin Israelissa ilmestyneestä lehtiartikkelista Keidas tuhon keskellä sai myös tv-ohjelma alkuideansa.

Lähellä Pieksämäkeä sijaitsi aikanaan suuri Naarajärven sotavankileiri, järjestelyleiri no. 2, ja sen alaleirien joukossa olivat Loukolampi ja Montola, joihin koottiin

nimenomaan juutalaissyntyisiä vankeja vuoden 1943 jälkeen. Kuten tiedetään, yli 64 000 neuvostovangin joukossa oli monia kansallisuuksia. Mutta miksi Saksan kanssa liitossa ollut Suomi eristi nimenomaan juutalaiset? Tavallisestihan juutalaisten kokoaminen yhteen paikkaan ei hyvää tiennyt.

Niinpä Jantovski ja Glesin kyselevät vieläkin Suomessa, kuka varsinaisesti organisoi leirin ja missä tarkoituksessa. Puolustusministeri Elisabeth Rehn kertoo olevansa hyvin ylpeä suomalaisten sodanaikaisesta suhtautumisesta, ja ministeri Max Jakobson pohtii isänsä osuutta. Mannerheimin nimi vilahtelee moneen otteeseen - olisiko hän ollut niin kaukokatseinen?

Suomen historiasta tunnetaan "ne 18" kansainvälistä juutalaispakolaista, jotka sodan aikana laivattiin Saksaan, mutta tiettävästi muita juutalaisia ei luovutettu. Vai onko historiassamme sittenkin vielä aukkoja? Tuntuu siltä, että ainoa historian tutkija, joka tuntee tapauksen juutalaisleiristä Suomessa on Sera Beizer Jerusalemin yliopistosta. Hän on entisiä Helsingin juutalaisia, o.s. Schubak; ja tekee parhaillaan tutkimusta pohjoismaiden juutalaiskysymyksistä Israelissa. Hän tuntee henkilökohtaisesti esimerkiksi Jantovskin.

- Olipa syy juutalaisleirin perustamiseen mikä tahansa, me säilyimme hengissä, ja olemme siitä suomalaisille ikuisesti kiitollisia, sanoo Simon Jantovski. Sitäpaitsi monista meistä tuli todellisia juutalaisia vasta silloin, sotavankileirillä! Niin Jantovski kuin Glesin olivat sodan aikana monilla muillakin leireillä, heillä on vertailukohteita, eivätkä heidän muistikuvansa muuten sotavuosista ole mitenkään ruusuisia.

• Ohjaus ja käsikirjoitus: Lisa Hovinheimo
• Tuotanto: TV2 Dokumenttiprojekti