VIIPURIN POIKA
Taru Mäkelän ohjaaman dokumenttielokuvan, Viipurin pojan, päähenkilö on entinen SS-mies Pauli Riikonen. Hänen elämäntarinansa rytmittyy arkistomateriaalin kanssa elokuvalliseksi kokonaisuudeksi. Siinä lomittuvat pienen ihmisen kohtalo ja historiallinen ajankuva.
Paulin tarina on myös tilitys vihan tuhoavasta vaikutuksesta ihmiseen ja toisaalta pelureista vallan huipulla, pelureista, jotka aina löytävät hyväksikäytettäviä Paulin kaltaisista ihmisistä.
Pauli Riikonen liittyi alaikäisenä jatkosodan alla Waffen-SS:n suomalaispataljoonaan. Talvisodan katkerien kokemusten ja kiihkeän kommunisminvastaisuuden takia monet Paulin kaltaiset suomalaispojat halusivat pukea ylleen SS-miehen univormun. Suomen hallituksen yhdessä saksalaisten kanssa organisoima värväystoiminta antoi siihen mahdollisuuden. Suomesta lähetettiin yhteensä 1400 miestä Saksaan SS:n sotilaskoulutukseen ja edelleen Saksan itärintamalle.
Nuorelle Pauli Riikoselle kokemukset SS:n riveissä paljastivat aseveljeyden todellisen luonteen; suomalaiset olivat alemman luokan ihmisiä ja rintamalla saksalaiset käyttivät ulkomaalaisista vapaaehtoisista koottuja joukkoja häikäilemättömästi hyväkseen. Myöskään sotatoimet Venäjällä, jossa siviilit oli jätetty evakuoimatta rintamalinjojen keskelle, eivät vastanneet odotettua mielikuvaa sankarillisesta sodankäynnistä.
Nykyään Kanadassa asuva Pauli laskee voivansa päästä kahden vuoden kuluttua eläkkeelle ydinvoimalaitoksesta, jossa hän työskentelee sähkömiehenä. Viha ja katkeruus ovat Paulin elämässä syvästi vaikuttaneita tunteita, joista hän pystyy puhumaan avoimesti. Harmonian hän on saavuttanut varsin myöhäisellä iällä.
- Ohjaus ja käsikirjoitus: Taru Mäkelä
- Tuotanto: Filmitakomo, 1993
Päivitys U.E.10.4.1997
