KUINKA KATOSIN KARKKIMAAHAN
Leea Klemola oli "Karkkimaata" kuvattaessa 27-vuotias näyttelijä ja sairastanut bulimiaa kymmenen vuotta. Bulimiassa ahmitaan suunnattomia määriä ruokaa, joka oksennetaan. Bulimia on nuorten naisten tauti ja se on lisääntynyt Suomessakin rajusti.Dokumentissa Kuinka katosin karkkimaahan vertaillaan Leean ja italialaisten tyttöjen kautta naiseksi kypsymisen eri vaiheita eri kulttuureissa. Italiassa naisellisuus on asia, josta voi olla ylpeä. Suomessa naisen on pädettävä niin työ- kuin kotielämässäkin.
Lapsilta vaaditaan jo varhain perheen ja yhteiskunnan asettamien vaatimusten täyttämistä, hyväksytyksi tulemista. Niinpä Leean kaltaiset herkät, älykkäät ihmiset joutuvat samaan muotiin toisenlaisia arvoja kunnioittavien ihmisten kanssa, eikä yksilöllisyys enää olekaan niin helppoa.
Kaisa Rastimon ohjaama Kuinka katosin karkkimaahan ei ole sairaskertomus, vaan yhden ihmisen tunteiden, salaisuuksien, toiveiden, haaveiden ja optimismin intiimi kuvaus. Leean hätähuuto oman itsensä löytämiseksi: ’’Mulla on ikävä mua itseäni!’’
(Ensiesitys oli Dokumenttiprojektissa 4.3.1992).
- Ohjaaja: Kaisa Rastimo
- Tuotanto:
Päivitys: 3.8.1998 U.E.
