Tulokaslajin määritelmä: Kasvi, eläin, bakteeri, virus tai muu eliö, joka on ihmisen toiminnan avulla levinnyt lajina, populaationa tai geeninä uudelle alueelle, jolla tämä eliö ei luonnollisesti esiintyisi; myös vieras laji. |
Tulokaslajit eivät varsinaisesti
kuulu Suomen alkuperäiseen luontoon, vaan
ne ovat kulkeutuneet tänne monin eri tavoin ihmisen
mukana.Ne viihtyvät erityisesti ihmisen muokkaamilla
alueilla. Tulokaslajeja esiintyy sekä eläin-
että kasvikunnassa.
Eläinkunnan tulokaslajeja
ovat linnuista mm. merimetso, kanadanhanhi, kyhmyjoutsen
ja harmaahaikara. Elinolosuhteet ovat muodostuneet niille
siinä määrin suotuisiksi, että niiden
kannat ovat viime vuosina voimakkaasti paisuneet, jopa
haitaksi asti.
Tulokasnisäkkäitä
puolestaan ovat supikoira, minkki, piisami ja valkohäntäpeura.
Tutustu näihin lajeihin Katsomossa.
Kasvikunnan tunnetuimpia tulokkaita
on tienvarret yleisesti vallannut lupiini, joka alun
perin on pohjoisamerikkalainen vuoristokasvi. Myös
puistoissa runsaana esiintyvät rikka- ja jättipalsami
ovat luontoomme alun perin kuulumattomia kasveja. Muutamat,
monimetrisiksi kasvavat putkikasvit ovat myös tulokkaita.
Ne voivat kuitenkin olla myrkyllisiä ja aiheuttaa
vaikeitakin iho-oireita. Niitä ei pidä koskea.
Hyönteismaailmastakin löytyy
tulokas. Neitoperhonen oli vielä 60-luvulla
meillä harvinainen vaeltaja. 70-luvulla laji alkoi
runsastua ja sittemmin talvehtimisyritysten onnistuttua
siitä on tullut vakinainen laji kaunistuttamaan
maisemaamme. |
Merimetsoa syytetään kalatuholaiseksi.
|