YLE YLE Oppiminen opettaja.tv
Ekolokero
Ekolokero
Ekolokero
Ohjaamo Katsomo Treenaamo

Etusivu
Sää
Ihan pihalla

E-kortit
Palaute
Open paja
Ohje

Mikä jääkausi?
Suomi on ollut vuosimiljoonien aikana useita kertoja paksun mannerjäätikön peitossa. Noina aikoina Pohjolassa on ollut vain lunta ja jäätä. Viimeisen jääkauden kylmin vaihe oli noin 18 000 vuotta sitten, jolloin jäätikkö ulottui Pohjois-Saksaan saakka. Näitä pitkiä, kylmiä jaksoja kutsutaan jääkausiksi.

Jääkauden jälkiä
Suomen luonnossa on paljon jääkauden jäänteitä. Jäämassat liikkuivat ja repivät liikkuessaan kalliosta suuria kivilohkareita, ns. siirtolohkareita. Monin paikoin kallioiden pinnat tasoittuivat valtavien jäämassojen alla. Näin syntyivät silokalliot. Kalliossa olevat syvänteet eli hiidenkirnut puolestaan syntyivät, kun virtaava sulamisvesi pyöritti kiviä kallioita vasten.

Jäämassan sulaessa syntyivät myös hiekkaa ja soraa sisältävät harju- ja reunamuodostelmat. Reunamuodostumat ovat rinnakkain jäätikön reunaan syntyneitä tasanteita tai selänteitä. Niiden aines on sulamisvesistä kerrostunutta hiekkaa ja soraa, osaksi myös moreenia. Salpausselät ovat Suomen merkittävimmät reunamuodostelmat.

Sulamisen yhteydessä osa jäälohkareista hautautui maaperään. Kun ne lopulta sulivat, muodostui paikalle jyrkkärinteisiä kuoppia, joita kutsutaan nimellä suppa. Jääkauden jäänteitä ovat myös ns. pirunpellot, kivikkoiset alueet, joita esiintyy erityisesti Pohjois-Suomessa.

 

 

Kuva: Derrick Frilund/ YLE
Merivesi silottaa jääkauden muovaamaa kallionpintaa entisestään.
Kuva: Pekka Sipilä/ YLE
Jääkauden jäänteitä ovat myös pirunpellot.
Kuva: Pentti Kallinen
Siirtolohkareet ovat suuria kivilohkareita, jotka jäät ovat kuljettaneet kauaksikin emokalliostaan.


Koostamo
Koostetut