Suomessa alettiin puhua medikalisoitumisesta yleisemmin vasta 1990-luvulla. MOTin medikalisaatiota käsittelevässä jutussa todetaan, että terveydestä on tullut isoa bisnestä ja terveystuotteet käyvät erittäin hyvin kaupaksi. Yhä useampiin vaivoihin on tarjolla täsmälääke ja kaupan hyllyt pullistelevat terveydenhoitoon erikoistuvista lehdistä.

Mielihyvän vaatimus luo uusia tarpeita ja se näkyy myös terveystiedon kysynnän ja tarjonnan kasvuna. Ohjelmassa esitellyt yksityissairaaloiden luentotilaisuudet ovat malliesimerkki medikalisaatiosta. Luennot ovat hyvä keino markkinoida mitä kirjavampaa joukkoa hoitoja.

Terveyskäsitys elää ajan ja kulttuurin mukana. Ennen terveys määriteltiin lääketieteellisen diagnoosin kautta, nykyään ihmisen omalla kokemuksella terveydestään on yhä suurempi merkitys. Vakuutuslääkäri Jyrki Elo toivoo ohjelmassa keskustelua siitä, onko terveydenhuolto aina paras ratkaisu tiettyihin elämän ongelmiin.

Terveyspalveluista on tullut yhä voimakkaammin kauppatavaraa. Yksityissairaalat olivat vuonna 1998 kasvattaneet liikevaihtoaan, paria poikkeusta lukuunottamatta, miljoonalla markalla vuodessa

Medikalisaatio näkyy myös lääkkeiden myynnin kasvuna. Masennuslääkkeiden käyttö oli tuolloin kolminkertaistunut kymmenen vuoden kuluessa. Kasvu on jatkunut myös 2000-luvulla.

Sairauksia syntyy myös viitearvoja määrittelemällä. "Kun verenpainetauti osoittautui rahantekokoneeksi, keksittiin uusi suurten ihmisjoukkojen tauti: kohonnut kolesteroli. Kun kolesterolin raja-arvoa alennettiin 6,5 millimoolista 5 millimooliin, saatiin yhdellä päätöksellä Suomeen varovaisenkin arvion mukaan 300 000 sairasta lisää."

Teksti: MOT & Heidi Sommar

AVAINSANAT: kolesteroli, kolesterolilääkkeet, kolesterolisairaudet, lääkehoito, lääkemääräykset, lääketeollisuus, lääketiede, lääkevalvonta, lääkkeet, lääkäriasemat, lääkärit, masennus, medikalisaatio, psyykenlääkkeet, reseptit, terveydenhuolto, terveys, verenpaine, verenpainelääkkeet, verenpainetaudit

Anna palautetta sivun sisällöstä