yle.fi




Elävä arkisto / Kulttuuri ja viihde / Tiede ja aatteet / Yrjö Kallinen - kävelevä paradoksi /

Yrjö Kallisen varhaiset vuosikymmenet

1886 - 1918

HUOM: Valitettavasti palvelussa on hetkellinen tekninen häiriö. Kokeile ladata sivu hetken kuluttua uudelleen. Ohjeita. Jos käytät Elävää arkistoa ulkomaisessa verkossa saattaa kyseinen klippi olla sopimusehtojemme johdosta katseltavissa vain Suomessa, tällöin asiasta on maininta artikkelissa.

OBS: Tillfälligt tekniskt avbrott. Prova att ladda om sidan eller kom tillbaka om en stund. Tilläggsuppgifter. Om du använder Arkivet utanför Finland kan du kontrollera om klippet på grund av våra kontraktsvillkor endast är tillgängligt i Finland. Detta står i så fall i artikeln.

NOTE: Our service is experiencing temporary technical difficulties. We are sorry for the inconvenience, please try again after a while or try to refresh the page. Some videoclips are only available in Finland due to the terms of our agreements (possible limitations are mentioned in the article).
Kuva: Yrjö Kallinen. (1963) Kalle Kultala.

Vakaumuksellisen pasifistin ainoat taistelut olivat lapsuuden rottasodat. Vuonna 1918 kansalaissodan rauhanneuvottelija tuomittiin kuolemaan kapinan sallimisesta.

Yrjö Kallisen (1886 - 1976) koti oli oululainen työläiskoti, jossa olivat kunniassa raittiusaate ja kirjallisuuden harrastus. Romaanien lukeminen kehittyi kaveripiirissä suorastaan kilpailuksi asti.

Rautateille töihin päässyt nuori mies liittyi työväenliikkeeseen jo varhain. Koskaan hän ei kuitenkaan ollut varsinainen poliitikko, vaan oli mukana lähinnä solidaarisuudesta.

Romanttinen kirjallisuus sävytti silloisen työväenliikkeen ajattelutapaa. Uskottiin idealistisesti, että sosialistinen päämäärä olisi taivaanrannan takana, kunhan vain työväki saadaan hereille ja lippujen alle.

Kansalaissodan historia juontuu Kallisen mukaan kaukaa. Maata oli hallittu pitkään vierain mielin ja kielin, vallitsi yleiskansallinen viha herroja kohtaan.

Oulussa ei kansalaissodan alkaessa tilanteen kehityksestä paljoakaan tiedetty. Kuultiin lähinnä huhuja vallankumoushallituksen perustamisesta ja Etelä-Pohjanmaan "körttikaartista".

Oulussa ilmapiiri oli rauhallinen, joskin jännittynyt. Koko Suomihan teki "vallankumousta" irtautuessaan Venäjästä.

Poliisi oli menettänyt arvovaltansa, ja kuvernöörin toivomuksesta työväki valitsi poliisitarkastajan kansalaisten mielialoja rauhoittamaan. Toimen sai Kallinen.

Tammikuun alussa Oulua lähestyi valkoisten sotilasjuna ajamaan "bolshevikkeja" matkoihinsa. Kallinen sai hyökkääjät pysähtymään vakuuttamalla, että Oulun punakaarti luopuu aseistaan ja ettei seudun venäläinen sotaväki muuta toivo kuin kotiutusta Venäjälle. Sopimuksesta huolimatta valkoiset aloittivat taistelut.

Kallinen oli vastustanut työväen järjestyskaartin aseistautumista, mutta joutui syytetyksi maanpetturuudesta. Hän sai kuolemantuomion, koska "ei ollut estänyt kapinan puhkeamista." Tuomiota ei pantu täytäntöön, mutta rauhanmies joutui vankileireille ja tuomittiin menettämään kansalaisluottamuksensa.

Kansalaissota opetti Kallisen tottelemaan vain omatuntonsa ääntä. "Muuten en lähde mukaan enkä tottele ketään."


Teksti: Jukka Lindfors

AVAINSANAT: dokumenttiohjelmat, ensimmäinen maailmansota, itsenäistyminen, kansalaissota, luokkasota, Oulu, pasifismi, Pohjois-Pohjanmaa, pohjoispohjalaiset, punaiset, punakaartit, punakapina, sisällissota, suojeluskunnat, teloitus, teloituspaikat, terrorismi, työväenliike, valkoiset, valkokaartit, vankileirit, vapaussota, veljessota

Anna palautetta sivun sisällöstä

Lähetä artikkelin linkki


Sisältötiedot

ALKUPERÄISEN OHJELMAN OTSIKKO:
Värikkäitä vuosia.
Kansalaissodan pyörteissä.

OHJELMAN TEKIJÄT:
Toimittaja: Adolf Turakainen

Kuva: Yrjö Kallinen. (1963) Kalle Kultala.

Aiheeseen liittyviä linkkejä

Elävä arkisto

Tulosta sivu Ylös

Julkaistu 12.10.2006

Hae Elävästä arkistosta

Yllätä itsesi

Elävän arkiston nettiradio

Elävä arkisto -visa

Elävä arkisto Facebookissa

Elävä arkisto Twitterissä